Kosteikkosuunnittelijoilla on kysyntää – uutta koulutusta tarjolle HAMKin kestävän kehityksen opiskelijoille

Suomalaisille vesistöt ovat kansallisaarteita, joilla on monia merkityksiä esimerkiksi ravinnon- ja energianlähteinä, liikenneväylinä ja virkistyskäytössä. Vesistöjen tilasta kannetaankin huolta ja vesistöjen hyvää tilaa halutaan edistää (Ympäristöministeriö, 2023). Vesistöistä voidaan huolehtia monin tavoin. Yksi keinoista on rakentaa vesistöjen yhteyteen kosteikoita, jotka hidastavat veden virtaamaa ja laskeuttavat vedessä olevaa kiintoainesta ja ravinteita kosteikkoon. Kosteikko on yleisnimitys luontotyypeille, jotka ovat suuren osan vuodesta veden peitossa ja muinakin aikoina kosteita, ja joissa on vesi- ja kosteikkokasvillisuutta (Suomen ympäristökeskus ym., n.d.). Kosteikon kasvillisuus hyödyntää ravinteita, joten ne auttavat vesistön rehevöitymisen hoidossa, minkä lisäksi ne tarjoavat elinympäristöjä monille eliölajeille.

Kosteikkojen rakentaminen vaatii asiantuntevaa suunnittelua

Vesienhoitokosteikkoja on rakennettu niiden positiivisten ominaisuuksien takia vuosikymmenten ajan eri tahojen, kuten vesiensuojeluyhdistysten, kuntien ja yritysten, toimesta. Kosteikko on maanomistajalle aina merkittävä investointi, ja kosteikkojen toimivuus on vahvasti riippuvaista lukuisista biologisista, ekologisista ja fysikaalisista tekijöistä. Tämän vuoksi toimiva kosteikko ei synny ilman asiantuntevaa suunnittelua. Kosteikkosuunnittelijan ammattitaito nouseekin tärkeään rooliin, kun hän pohtii yhdessä maanomistajan kanssa sopivaa kosteikon toteutuspaikkaa ja -tapaa, mittaa suunnittelukohteessa korkeuksia ja etäisyyksiä ja hankkii erilaisia aineistoja, joiden avulla suunnitelma laaditaan. Lisäksi suunnittelija laskee kosteikon rakentamisen kustannukset, selvittää rahoitusmahdollisuuksia ja hankkii tarvittavat luvat. Tämän työn lopputuloksena syntyy kosteikkosuunnitelma, joka on valmis kokonaisuus rakennettavaksi ja joka tukee vesistön tilaa ja sen tarjoamia ekosysteemipalveluja.

Kansallisesti meillä on tavoitteena parantaa luonnon monimuotoisuutta ja säilyttää tai saavuttaa vesistöjen vähintään hyvä tila (Ympäristöministeriö, n.d.). Rahoitusta näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on tällä hetkellä tarjolla useista eri lähteistä, ja näitä rahoituksia voidaan käyttää myös vesienhoitokosteikoiden suunnitteluun ja toteutukseen. Kosteikoiden suunnittelijoilla onkin enemmän töitä kuin he ehtivät tekemään, ja alalle tarvitaan uusia tekijöitä. Tämä oli lähtökohta, kun Hämeen ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen koulutuksessa ryhdyttiin pohtimaan talvella 2024 yhdessä Suomen riistakeskuksen, Hämeen ELY-keskuksen ja Vanajavesikeskuksen kanssa uusien suunnittelijoiden kouluttamista.

Kosteikkosuunnittelijoiden koulutusta edistetään HAMKissa

Syksyllä 2024 Hämeen ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen koulutuksessa järjestettiin osana 15 opintopisteen laajuista Vesivarojen hallinta -opintokokonaisuutta perehdytys kosteikkosuunnitteluun. Kouluttajina toimivat erikoissuunnittelija Suomen Riistakeskuksesta ja ympäristösuunnittelija Hämeen ELY-keskuksesta. Perehdytys sisälsi luentopäivän, jossa tutustuttiin kosteikkojen hyötyihin, toteutustapoihin, suunnittelun perusteisiin, rakentamiseen ja rahoituksen hakemiseen. Opiskelijat olivat ennen luentopäivää harjoitelleet suunnittelijan maastotöissä tarvitsemien laitteiden – kuten vaaituskojeen, tasolaserin ja GNSS-laitteen – käyttöä parin päivän verran. Perehdytys sisälsi myös retken Hämeenlinnan seudulla toteutetuille kosteikoille. Tällä retkellä opiskelijat näkivät erilaisia kosteikkoja ja kuulivat maanomistajilta kosteikoiden suunnittelu- ja rakennusvaiheista. Näin pystyttiin havainnollistamaan luennolla opittua teoriatietoa.

Kosteikkosuunnittelusta kiinnostuneille opiskelijoille tarjottiin perehdytyksen jälkeen mahdollisuus lähteä tekemään kosteikkosuunnitelmaa projektityönä todelliseen kohteeseen, oikealle asiakkaalle. Nelihenkinen opiskelijatiimi keräsi taustatietoa suunnittelukohteesta, muun muassa avoimista paikkatietoaineistoista, teki suunnittelukohteessa korkeus- ja etäisyysmittauksia ja perehtyi syvällisesti kosteikoiden suunnittelua ja rakentamista koskevaan teoriatietoon. Asiantuntija-apua he saivat kokeneilta kosteikkosuunnittelijoilta, minkä lisäksi opettajat ohjasivat projektityötä lähes viikoittain. Reilun kolmen kuukauden työskentelyn tuloksena syntyi asiakasta palveleva kosteikkosuunnitelma, joka sisälsi suunnitelman lisäksi kosteikon rakentamisen kustannusarvion, rahoitushakemuksen ja kosteikon hoito-ohjeet.

Koulutuksen jatkokehitystä palautteen avulla

Ensimmäisestä kosteikkosuunnittelun toteutuksesta kerättiin palautetta opiskelijoilta, suunnittelutyötä tukeneilta kosteikkosuunnittelijoilta ja projektityön asiakkaalta. Saatu palaute toi esiin, että opiskelijat kokivat kosteikkosuunnitteluopetuksen tärkeänä ja kiinnostavana aiheena. Palautteiden ja toteutuksessa mukana olleiden opettajien havaintojen perusteella toteutusta koettiin kuitenkin tarpeelliseksi laajentaa. Syksyn 2025 toteutuksessa kosteikkosuunnittelun opetus rakennettiin vastaamaan vielä kattavammin opiskelijoiden osaamistarpeita. Uusina lisäyksinä opetukseen sisällytettiin ennakkotehtäviä, aiheeseen johdatteleva verkkoluento sekä maastokatselmuspäivä, jossa opiskelijat pääsivät Suomen riistakeskuksen suunnittelijan kanssa paikalliseen kohteeseen tutkimaan kosteikon perustamisen edellytyksiä ja suunnittelun vaihtoehtoja.

Varsinaista kosteikkosuunnitelmaa ei syksyn 2025 toteutuksessa tehty, vaan mahdollisuus tehdä kosteikkosuunnitelma tarjotaan kiinnostuneille opiskelijoille projektityönä tammi-huhtikuun 2026 aikana. Näin turvataan se, että opiskelijoilla on riittävästi aikaa perehtyä suunnitteluun ja saada aikaan valmis, toteuttamiskelpoinen kosteikkosuunnitelma, jonka projektityön tilaaja voi toteuttaa omien resurssien ja aikataulujensa puitteissa. Lukuvuoden 2025–2026 kosteikkosuunnittelukoulutuksesta kerätään uusi palaute niin opiskelijoilta kuin koulutuksen sidosryhmiltäkin. Tavoitteena on löytää sopivat sisällöt, toteutustavat ja aikataulullinen laajuus, jotta koulutuksen käyneillä opiskelijoilla olisi riittävät tiedot ja taidot työllistyä kosteikkosuunnittelijoiksi.

Koulutuksia kehittäessäkin nousee esiin, että harjoittelut ovat tärkeässä roolissa koska jokainen kosteikkosuunnittelukohde on erilainen, ja koska kyseessä on työ, joka parhaiten tekijäänsä opettaa. HAMKin kestävän kehityksen opiskelijoille järjestettävä uusi koulutus korostaakin, kuinka kosteikkosuunnittelijan työ on merkityksellistä työtä Suomen vesistöjen ja ympäristön hyväksi.

Kirjoittajat