Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen hyödyt pienille tiloille

Biokaasulaitoksen perustaminen tarjoaa maatilalle monia etuja, kuten energiaomavaraisuuden parantamisen, lannoitekustannusten pienenemisen, kuivikkeen oston vähenemisen ja mahdollisen lisäansion, jos energiaa myydään tilalta. Biokaasulaitokseen investoiminen edistää ravinteiden tehokasta kierrätystä ja parantaa tilan ympäristöystävällisyyttä.

Suomen mittakaavassa olisi tärkeää, ettei energiantuotanto perustu vain suuriin laitoksiin. Maantieteellisesti hajautettu energiantuotanto, kuten biokaasulaitokset, tukee poikkeustilanteisiin varautumista kansallisella tasolla. Maatiloilla syntyvässä lannassa, ylimääräisessä nurmisäilörehussa ja muissa maatalouden sivuvirroissa piilee merkittävä, vielä osin hyödyntämätön energiantuottopotentiaali. Kirjoitushetkellä Suomessa toimii 46 maatilamittakaavan biokaasulaitosta, jotka tuottavat yhteensä noin 1 TWh energiaa vuodessa. Suomessa tavoitteena on nostaa biokaasuperäisen energian vuosituotanto 4 TWh:iin vuoteen 2030 mennessä, kun Ruotsissa vastaava tavoite on 7 TWh. Laskennallisesti Suomen maatalouden biomassoissa riittäisi potentiaalia tuottaa biokaasuenergiaa jopa 10 TWh vuodessa. (Suomen Biokierto & Biokaasu ry, n.d.-a; Suomen Biokierto & Biokaasu ry, n.d.-b; ks. Gustafsson & Anderberg, 2023)

Jo pelkästään maatalouden biomassoja hyödyntäen tavoite (4 TWh/vuosi) saavutettaisiin. Suurin maatalouden potentiaali biokaasun tuotannossa on ylijäämänurmi, jota syntyy noin 1,5 miljoonaa tonnia vuodessa. (Suomen Biokierto & Biokaasu ry., n.d.-b) Nurmessa on paljon orgaanista ainesta. Biokaasun tuotannon päätähtenä ovat mikrobit, joiden aineenvaihdunnan seurauksena orgaaninen aines hajoaa ja muodostuu biokaasua. Mitä enemmän tuotannon raaka-aine sisältää orgaanista ainesta, sitä enemmän kaasua saadaan.

Lantaa muodostuu noin 17,3 miljoonaa tonnia vuodessa, ja se onkin otollinen biokaasun lähde (Suomen Biokierto & Biokaasu ry., n.d.-b). Vaikka lanta sisältää nurmea vähemmän orgaanista ainesta, ovat lietelannan ravinnesuhteet otolliset mikrobeille. Lietelannalla on myös hyvä puskurointikyky eli kyky vastustaa biokaasuprosessin kannalta haitallisia pH-muutoksia, mikä auttaa pitämään olosuhteet mikrobeille otollisina. Biokaasuprosessi vaatii aina korkean nestepitoisuuden mikrobien toiminnan kannalta, eli nurmirehu ei yksinään toimisi biokaasun tuotannossa.

Yhteistyön merkitys

Pienten maatilojen voi olla hankala ryhtyä tuottamaan biokaasua suurten investointikustannusten vuoksi. Siksi voikin olla hyödyllistä perustaa maatalousyhtymän yhteislaitos, jossa vähintään kaksi erillistä maatalouden harjoittajaa omistaa kiinteistön maatalousmaalla, tässä tapauksessa biokaasulaitoksen. Näin biokaasulaitokseen vaadittava pääoma ja päätäntävalta tulee yhtymän jäseniltä. Maatalousyhtymän sisällä voidaan sopia, miten ja kuka laitosta operoi. Toinen mahdollinen tapa pienentää investointikustannuksia ovat osuuskunnat. Maatalouden osuuskunnat ovat verotukseltaan kuin osakeyhtiöitä, kun taas maatalousyhtymät ovat yksinkertaisempia, kirjallisia sopimuksia verottajan ja maatalousyrittäjien kesken. (ks. Verohallinto, n.d.-a; ks. Verohallinto, n.d.-b)

Maatalousyhtymän tai osuuskunnan perustama biokaasulaitos on erityisen kannattavaa, kun tiloilta saadaan eri raaka-aineita biokaasulaitoksen syötteeksi. Usein yhteiskäsittely, eli monenlaisen syötepohjan käyttö yhdessä, pitää prosessin stabiilimpana ja voi tuottaa enemmän biokaasua.

Viljelijän ja nautatilallisen voi olla viisasta tehdä yhteistyötä etenkin, jos tilat sijoittuvat lähelle toisiaan. Myös lähellä sijaitseva hevostila kannattaa ottaa mukaan toimintaan. Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteisen BioKanta-hankkeen aikaisten tutkimusten mukaan hevosen lannasta valmistettava biohiili lisättynä biokaasuprosessiin vähentää hajuhaittoja aiheuttavien rikkiyhdisteiden määrää. Näin voidaan vähentää myös hevostilallisten lannan käsittely- ja kuljetusongelmia. Biohiilen käyttö maanparannusaineena parantaa peltomaan kosteustasapainoa ja edistää hiilensidontaa.

Biokaasulaitosinvestoinnin aloittaminen

Biokaasulaitos vaatii rakennusluvan, sillä energiantuotantolaitoksen rakentaminen velvoittaa aina luvan hakemista. Yleensä maatilalaitokset luokitellaan pieniin biokaasulaitoksiin, joiden syötteiden käsittelymäärä on alle 20 000 tonnia/vuosi. Pienet biokaasulaitokset tarvitsevat rakennusluvan lisäksi myös ympäristöluvan tai toiminnan rekisteröinnin, jotka haetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lisäksi hallinnollisena menettelynä tarvitaan kiinteän omaisuuden käyttöoikeus. Kaasun varastoinnille on haettava rakennuslupa ja tehtävä kaasun varastointi-ilmoitus. (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, 2024; Haake & Heikkinen, 2023)

Kestävyyskriteerit biokaasun tuotannossa koskevat tuotannon raaka-aineita ja koko tuotantoketjun aikaisia kasvihuonekaasupäästöjä. Kaikki maatalouden biomassat, kuten nurmi, ovat kestävyyskriteerien mukaisia raaka-aineita, kunhan peltoa ei ole perustettu kielletylle hankinta-alueelle eli alueelle, jolta raaka-aineen hankinta on kielletty ympäristön- tai luonnonsuojelun takia vuoden 2008 aikana tai jälkeen. Kasvihuonekaasupäästöjen pitää olla verrattain pienemmät kuin fossiilisten polttoaineiden elinkaaren aikana. Lisäksi maatalouden jätteiden käyttö biokaasulaitoksen syötteeksi ei saa heikentää maan laatua tai hiilivarastoja. (Ryynänen, 2024; Laki eräiden polttoaineiden kestävyyskriteereistä 393/2013)

Usein kestävyyskriteerit eivät velvoita pienten laitosten (alle 2 MWh) tuotantoa, kuten maatilojen omia biokaasulaitoksia. Kestävyyskriteerit ovat kuitenkin helposti saavutettavissa ja ennen kaikkea hyödyllisiä. Esimerkiksi lanta luokitellaan useimmiten sellaisenaan kestäväksi syötemateriaaliksi. Kriteerien täyttyminen voi tuoda tilalle taloudellisia etuja, kuten alhaisemman valmisteveron, sekä vahvistaa tilan roolia kestävän maatalouden ja energiantuotannon edelläkävijänä. (Ryynänen, 2024)

Maatalouden biokaasulaitos tarvitsee laitoshyväksynnän ja lannoitealan valvontarekisteriin liittymisen, jos biokaasua käytetään energiaksi ja mädätteestä valmistetaan lannoitteita. Laitoshyväksynnän hakeminen tapahtuu Ruokaviraston kautta täyttämällä hakulomake. Myös lannoiterekisteriin liitytään Ruokaviraston kautta, mistä peritään liittymismaksu. (Ruokavirasto, 2024)

Tukijärjestelmät ovat usein sirpaleisia, eikä pitkäjänteisiä rahoitusjärjestelmiä ole onnistuttu rakentamaan, vaikka biokaasulaitosten perustaminen edellyttää lähes poikkeuksetta jonkinlaista tukea. Eri tukimuotoja on kuitenkin tarjolla, ja ajankohtaisiin mahdollisuuksiin kannattaa perehtyä ja hyödyntää niitä (ks. Ruokavirasto, 2025). Esimerkiksi maatalouden investointitukea voivat hakea 18 vuotta täyttäneet maatalouden harjoittajat.

Laitoksen tuotteiden hyödyntäminen

Biokaasua voidaan hyödyntää tilalla joko sähkön ja lämmön tuotantoon (CHP, engl. combined heat and power) kuten esimerkiksi navetan, viljankuivaamon tai omakotitalon lämmittämiseen. Biokaasusta voidaan jalostaa myös biometaania, jota voidaan käyttää maakaasun tavoin ja syöttää maakaasuverkkoon.

Etäisyys yhteislaitokseen muodostuu usein raaka-aineiden saatavuuden rajoittavaksi tekijäksi, sillä syötteiden kuljetusmatkat voivat olla kannattavuuden este. Alle viiden kilometrin matkalla on mahdollista kuljettaa raaka-aineita ja kaasua putkilinjastoja pitkin (ks. Myllärinen, 2020). Muutamien kilometrien tiekuljetukset voivat olla verrattain kannattavia, jos kuljetusten koko voidaan maksimoida ja takaisintulomatkallakin on kuljetettavaa.

Biokaasua kannattaa paineistaa sen tilavuuden pienentämiseksi ja siirron sekä käytön helpottamiseksi. Biokaasun siirto laitokselta tiloille voidaan toteuttaa esimerkiksi kaasukonteilla tai kaasuverkolla. Kaasukonteilla kuljetus voisi tapahtua aina yhdessä raaka-ainekuljetusten kanssa. Kun raaka-ainetta tuodaan laitokselle, samalla kuljetuksella tiloille voidaan viedä kaasua konteissa, ellei haluta rakentaa laitokselta suoraa kaasuverkkoa tiloille. Täysiä kontteja voidaan viedä myös yleisille kaasunsyöttöpisteille, joissa kaasu myydään eteenpäin. (ks. Biovoima, n.d.)

Laitoksen toinen lopputuote mädätysjäännös on ravinnerikasta ja sitä voidaan käyttää lannoitevalmisteena tiloilla. Mädäte kannattaa erottaa laitoksella neste- ja kiintojakeeksi, jolloin typpi- ja fosfori saadaan pääosin eroteltua eri jakeisiin ja kohdennetumpi lannoitus on mahdollista. Ylimääräiset jakeet voidaan varastoida tai myydä. Omien lannoitevalmisteiden käyttö tukee kustannustehokkuutta ja säästöjä pitkällä aikavälillä. (ks. Ryynänen, M., 2024) Biokaasu ei ratkaise maaseudun kaikkia haasteita, mutta sen potentiaalia ei voi sivuuttaa. Kun kestävyyskriteerit täyttyvät, biokaasu on ympäristöteon lisäksi askel kohti energiatehokkaampaa ja omavaraisempaa maataloutta sekä yhteiskuntaa.

Kirjoittaja