Pitkällä automatkalla läntisestä yliopistokaupunki Mrararasta lentokentälle Entebbeen taksikuski Nicholas kertoo mielipiteitään Ugandan muutoksesta ja väistämättä edessä olevasta vallanvaihdosta. Hän paljastaa ajatuksensa siitä, kuinka taitavalla poliittisella pelillä huolehditaan vallan pysymisestä nykyisen presidentin suvussa. Puhumme siitä, kuinka yrittäjyys ja hyvinvointi ovat lisääntyneet politiikan avulla tai siitä huolimatta.
Nicholas on iloinen siitä, että viime vuosina niin moni asia muuttunut Ugandassa parempaan suuntaa. Hän kertoo tämän tapahtuneen presidentin hyvien aloitteiden takia. Matkan loppupuolella Nicholas kyllä sitten kertoo isänsä opetuksen, jota on tarkasti seurannut. ”Älä koskaan arvostele hallitusta ääneen. Muutosta tapahtuu, mutta jos arvostelet vallassaolijoita, sinä et sitä muutosta ole näkemässä.” Tästä samasta elämänviisaudesta hän kertoo keskustelevansa myös omien lastensa kanssa.
Ugandan vuodesta 1986 vallassa ollut presidentti Yoweri Museveni on jo yli 80-vuotias. Hänen odotetaan asettuvan uudelleen ehdolle vuoden 2026 vaaleissa. Varteenotettavia kilpailijoita ei ole. Presidentti ei katso hyvällä ketään, jonka suosio on tai voisi olla suurempi kuin hänen oma kannatuksensa. Edellisten vaalien opposition ehdokas, laulaja Bobby Wine, nousikin politiikan ulkopuolelta.
Nicholas kertoo, että Winen poliittiseen pääomaan ei kuitenkaan enää uskota. Suosiota ovat syöneet kommentit, joissa Wine nostaa esiin etnisyyden. Ugandassa on yli 50 etnistä ryhmää, ja maan yhdistämistä pidetään yhtenä Musevenin saavutuksena. Yritän verrata tilannetta Ukrainaan, mutta kuskimme näkemys näyttelijästä presidentiksi kasvaneesta Zelenskystä on raaka: ”Katsokaa nyt mihin hän on maansa johtanut. Alueita varmaan menetetään ja jälleenrakennus kestää vuosikymmeniä.”
Nicholas uskoo vahvasti, että maassa on paljon osaavia, presidentilliset saappaat täyttäviä ihmisiä. Näillä ei vain nyt ole mahdollisuutta näyttä osaamistaan.
Hän odottaa vallanvaihdon tapahtuvan näin: nopeassa vallanvaihdossa presidentiksi nousee varapresidentti, nainen, jonka osaamiseen hän luottaa. Jos vallanvaihtoon on aikaa, mennään ehkä vaalien kautta. Hän on kuitenkin hyvin vakuuttunut siitä, että Musevenin seuraaja on välivaiheen presidentti. Tämän jälkeen valtaan pyrkii Musevenin poika, Muhoozi Kainerugaba. Pojan tempaukset ja mielipiteet ovat sitä luokkaa, että poika ei nykyisellään ole ollenkaan suosittu. Tätä hän pitää tarkoituksellisena toimintana. Oikealla hetkellä ääni muuttuu. Muhoozi Kainerugaba on nyt armeijan ylipäällikkö, ja Nicholaksen mukaan hän rakentaa nimitysten kautta omaa luotettujen piiriään armeijaan, jonka tuki on presidentin vallan perusta. Samalla tavalla kuin isä teki aikanaan.
”Museveni on hyvin taitava poliitikko. Hänellä on sormet pelissä monessa muussakin maassa kuin Ugandassa. Näyttäisi pahalta, jos poika perisi vallan suoraan häneltä. ” Muutamalla välivuodella perheen valtajatkumo saataisiin siis näyttämään siistiltä.
Siitä kehityksestä sitten. Kuski kertoo, kuinka tiet ovat parantuneet. Hän kertoo siitä, kuinka kaupunkilaiset investoivat maaseudulle. Perustetaan kahvitiloja, lisätään ruokaöljyn tuotantoa ja aletaan tuottaa ”businesspuita”, nopeasti kasvavia lajeja, kuten eukalyptusta. Ajamme hillittömän suuren kuivanmaan riisiviljelmän ohi, jossa satoa juuri puitiin. Kylmävarastoja tarvittaisiin vihannesten satohävikin pienentämiseksi. Ugandalaisia on myös lähtenyt Keniaan käynnistämään tuotantoa ja teollisuutta. ”Enää emme pelkästään osta Keniasta, vaan myös viemme sinne”.
Presidentti patistaa kansalaisia tuottamaan enemmän kuin he itse kuluttavat. Siitä ylijäämästä syntyy voittoa, jolla maksetaan koulut ja ostetaan autot. Maatalousinvestointien ongelma on takuiden puute. Siihen on kehitetty valtion tukema systeemi, jossa lainaa saisi halvemmalla ja helpommalla. Vielä se ei ole käynnistynyt, ja toivomme yhdessä, että systeemi toimisi paremmin kuin vastaava Sambiassa. Siellä viljelijät, joille lainaa ei edes myönnetty, saivat kuitenkin maksukuitteja lainan takaisinmaksamiseksi. Olemme Ugandassa liikkeellä AgrCBE-hankkeen tiimoilta. Siinä teemme töitä systeemitason koulutuksen uudistamiseksi. Yliopistokurssit ovat valtavan täynnä teoriaa, ja kurssien läpäisyn raja on 40 prosentin osaaminen. Yliopistoilla ei ole toimivia linkkejä yrityselämään ja yhteiskunnallisiin toimijoihin. Onko näissä ainakin osaselitys sille, että valmistuneiden osaaminen tuntuu puolittaiselta ja heidän on vaikea työllistyä? Osaamispohjaisessa koulutuksessa tavoitellaan osaamista, joka mahdollistaa muutoksen, paremman toiminnan ja uudistamisen. Silpputiedon osittaisella ymmärtämisellä tähän ei päästä. Teemme hankkeessa töitä sen eteen, että koulutetut osaajat pystyisivät varmistamaan kehityksen, sen oman tien, minkä he Ugandassa valitsevat.
Kirjoittaja
