Muotoiluajattelu sopii perustaksi myös urasuunnittelulle

Opiskelijoiden harjoittelun ja työuran ohjauksessa on perinteisesti puhuttu urasuunnittelusta ja uraohjauksesta. Niiden lähtökohtana on ajattelumalli, jossa opiskelijalla on tavoiteura tai työtehtävä, jonka hän haluaa saavuttaa. Tästä seuraa, että opiskelijan kannattaa tehdä opiskelunaikaisia valintoja siten, että uratavoite täyttyy. Usein kuitenkin, varsinkin nuoremmilla opiskelijoilla, uusi opiskeluala on vielä varsin tuntematon. Tästä syystä ei myöskään ole vielä lainkaan selvää, millainen työtehtävä, toimiala tai työura olisi tavoittelemisen arvoinen. Työssäni harjoittelujen ohjaajana liiketalouden opiskelijoille olen havainnut tämän pitävän paikkaansa suurimmalle osalle opiskelijoita. Vaikka aina on opiskelijoita, joilla jo opintojen alkuvaiheessa on selkä käsitys unelmaurasta, useimmilla eivät suunnitelmat tai tavoitteet ole täysin selkeitä edes vielä opintojen loppuvaiheessa.

Hämeen ammattikorkeakoulussa on käytössä Design-Based Education -oppimismalli (muotoilulähtöinen oppiminen, DBE). Se tarkoittaa opiskelua, jossa yhteiskehittämisellä yritysten kanssa ratkotaan aitoja työelämähaasteita ja opitaan samalla tärkeitä työelämätaitoja, kuten ongelmanratkaisukykyä tai tiedon kriittistä tarkastelua. DBE-mallisessa opiskelussa muotoiluajattelu on toiminnan lähtökohtana ja viitekehyksenä. (Hämeen ammattikorkeakoulu, n.d.-a) Muotoiluajattelun vaiheita voitaisiin hyödyntää myös uraohjauksen mallina ja ajattelutapana. Elisa Kouvonen kirjoittaa aiheesta blogissaan varsin kiinnostavasti ja käyttää siinä termiä ”uramuotoilu”. (Kouvonen, 2025).

Valinnat ja kokeilut vievät eteenpäin

Mitä eroa uramuotoilun ja urasuunnittelun ajattelutavoissa sitten on ja miksi uramuotoilun käsite voisi sopia amk-opiskelijan uraohjaukseen erityisen hyvin? Kouvosen (2025) mukaan uramuotoilun ajattelutavassa työura muodostuu pienistä, kokeilevistakin teoista, joita henkilö tekee jo opiskelujen aikana. Opiskelija on aktiivinen toimija, jolle syntyy oma suunta työelämään vähitellen erilaisten tekojen ja tapahtumien kautta. Näitä ovat amk-opinnoissa vaikkapa profiloivat opintovalinnat tai harjoittelun erilaiset toteutustavat.

Uramuotoilu on lempeä tapa hahmottaa omaa työuraa ja tulevaisuutta, sillä se ohjaa sietämään epävarmuutta ja kannustaa tekemään valintoja. Muotoiluajattelun vaiheet Kouvonen (2025) käsittää seuraavasti:

• Ideointi ja kokeilu – valinnat ja teot, myös pienet asiat voivat olla merkityksellisiä.
• Iteratiivisuus – oma ura ei aukene hetkessä, vaan se kehittyy ja muuttuu valintojen seurauksena.
• Empatia itseä kohtaan – valintoja ja tekoja tehdään suhteessa siihen, mikä on itselle merkityksellistä siinä hetkessä.

Uramuotoiluajattelu vapauttaa opiskelijan luottamaan siihen, että omista valinnoista seuraa kehittymistä, joka johtaa vähitellen sopivalle työuralle. Samalla se antaa tilaa sille, että nykyiset työurat ovat polveilevia ja sisältävät myös kokeiluja, jotka eivät välttämättä ole kovin pitkäkestoisia. Empatia itseä kohtaan on erityisen tärkeää. Opintojen tai työuran alkuvaiheessa ei tarvitse tietää tarkalleen, miten tai missä haluaa työskennellä, mutta toisaalta kaikki kokemukset ovat merkityksellisiä ja opettavaisia. Opiskelija voi luottaa siihen, että kaikki valinnat ja teot ovat hyviä, vaikka ne perustuisivat siinä hetkessä vain intuitioon tai ”musta tuntuu” -ajatteluun.

Harjoitteluraporteista voi havaita uramuotoilun piirteitä

Hämeen ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijat ovat jo useamman vuoden ajan raportoineet harjoittelukokemuksiaan blogiteksteinä, joita julkaistaan opiskelijan luvalla blogialustalla ”Tie liiketalouden ammattilaiseksi” (Hämeen ammattikorkeakoulu, n.d.-b). Uramuotoiluajattelu resonoi omaan ohjauskäsitykseeni myös siksi, että tunnistan blogitekstien sisällössä uramuotoilun näkökulmia: kokeiluja, iteratiivisia muutoksia, kehittymistä sekä myös jokaisen harjoittelun merkityksellisyyden yksilöllisesti juuri siinä vaiheessa henkilön opiskelua ja työuraa.

Opiskelijoiden teksteistä löytyy usein ja paljon uramuotoiluajatteluun sopivia sisältöjä. Tässä näistä kirjoituksista muutamia anonyymeja sitaatteja, joissa paljastuu juuri esimerkiksi harjoittelun iteratiivinen luonne työuran alkuvaiheessa.

”Vaikka hankinta, ostaminen tai teollisuusala eivät ehkä ole intohimojani, uskon, että kaikesta oppimastani on hyötyä. On arvokasta ymmärtää yrityksen eri toiminta-alueita, vaikka ne eivät suoraan liittyisikään omiin tulevaisuuden suunnitelmiin.”

”Kaiken kaikkiaan tämä kokemus on antanut minulle valtavasti itsevarmuutta ja vahvistanut tuntemustani siitä, että haluan työskennellä markkinoinnin parissa myös tulevaisuudessa.”

”Haluaisin kannustaa kevytyrittäjyyttä vaihtoehtona muillekin, etenkin jos haluaa tutustua alaan, johon ei pääse normi- tai harjoittelijatyöntekijäksi kovin helposti.”

”Nyt vedän hetken happea ja mietin seuraavaa siirtoani, ainakin takataskuun harjoittelusta jäi arvokas työtodistus. Olen ainakin saanut lisää kokemusta ulkomailla työskentelystä, ja arvokas kokemus sai minut harkitsemaan hakeutumista seuraavassa Ulkoministeriön rekrytoinnissa Halku-hallintouran koulutusohjelmaan.”

”Tämä kesä on ollut täynnä yllätyksiä ja onnistumisia, ja se on vahvistanut uskoani siihen, että kun seuraa intohimoaan ja pyrkii tekemään parhaansa, voi saavuttaa mahtavia asioita.”

Työelämän jatkuvasta ja kiihtyvästä muutosvauhdista puhutaan paljon. Siitä seuraa, että niin liiketoiminnan kuin muidenkin kehittämiskohteiden suunnittelu sisältää yhä enemmän epävarmuustekijöitä, joihin ei välttämättä voi varautua. Toiminnan jatkumisen näkökulmasta on uskallettava tehdä nopeitakin ratkaisuja. Saman voidaan ajatella pätevän urasuunnittelussa. Opiskelijoita on hyvä kannustaa havainnoimaan ympäristön muutoksia sekä tekemään valintoja ja päätöksiä uramuotoilun vaiheiden mukaisesti aktiivisesti kokeillen, mutta myös empaattisesti itseä kohtaan.

Kirjoittaja