Opetus- ja tutkimushenkilöstö tuottaa ammattikorkeakoulussa näkyvintä asiantuntijuutta. Heidän lisäkseen henkilöstöön kuuluu suuri joukko muitakin ammattiryhmiä, joiden asiantuntijuus on saumaton osa oppilaitoksen toimintaa. Päivittäisessä toiminnassa ei tule ajateltua, ketkä kaikki vaikuttavat asioiden sujuvuuteen, joten suuri määrä asiantuntijuutta jää tämän takia näkymättömiin. Viimeistään ongelmatilanteissa etsitään henkilöä, joka osaa auttaa. Usein juuri silloin avartuu käsitys oppilaitoksen eri asiantuntijuuksista, myös silloin, kun tehtävänimikkeessä ei esiinny asiantuntija-sanaa.
Suomalaisten voi olla hankala kehua itseään ja tuoda asiantuntijuuttaan esille. Tämä vaatimattomuus voi estää tunnistamasta omaa osaamistaan sekä sen arvoa, eikä tällöin osata tuoda asiantuntijuutta esille toimintaympäristössä. Tosiasia kuitenkin on, että jokaisen asiantuntijuus on tunnistettavissa.
Asiantuntijuuden kehittyminen
Asiantuntijuus on kykyä soveltaa tietoa ja taitoja käytännössä, ja se kehittyy jatkuvasti uuden oppimisen ja kokemuksen myötä. Pitkän työkokemuksen myötä kertyy paljon hiljaista tietoa, jota voisi kutsua näkymättömäksi asiantuntijuudeksi. Asiantuntijuus ei aina kehity korkean koulutuksen tai pitkän työkokemuksen kautta. Osa ammateista toki vaatii vuosia kestävän muodollisen korkeakoulutuksen ja vahvan työkokemuksen, kuten esimerkiksi lääkärin ammatti. Asiantuntijuus voi kehittyä myös harrastuneisuuden tai lahjakkuuden myötä, kuten peli-, taide- ja liikunta-aloilla. Esimerkiksi paljon tietokonepelejä pelaava on saattanut oppia koodaamista ja ongelmanratkaisukykyä, kun taas urheilua harrastava voi tietää paljon ihmisen fysiologiasta ja ravitsemuksesta. Haastavat elämänkokemukset ovat synnyttäneet oman ammattikuntansa, kun kokemusasiantuntijuus on tunnistettu tärkeäksi ammattitaidoksi.
Ammattikorkeakoulukontekstissa asiantuntijuuden kehittyminen näkyy parhaiten urakehityksenä. Työtehtävissä voi edetä esimerkiksi assistentista opinto-ohjaajaksi tai koulutuskoordinaattorista järjestelmäasiantuntijaksi. Ihminen voi kuitenkin pysyä samassa työtehtävässään vuosia tai koko työuransa ajan, jolloin asiantuntijuus ehtii kehittymään erityisen syväksi. Tällöin voidaan olettaa, että näkymätön asiantuntijuus jää samassa laajuudessaan siirtymättä seuraajille työuran jälkeen.
Oman asiantuntijuuden tunnistaminen ja kehittäminen
Suomalainen vaatimattomuus voi helposti sumentaa oman asiantuntijuuden tunnistamista. Kun on vuosikausia osannut hoitaa työnsä, siitä kehittynyt tietopääoma ei välttämättä omasta mielestä tunnu erityiseltä asiantuntijuudelta. Oman asiantuntijuuden tunnistaminen vaatii luottamusta omaan osaamiseen. Vuosien aikana kehittynyt asiantuntijuus on muodostunut osaksi normaalia toimintaa, joten asiantuntijuus on silloin helpommin tunnistettavissa ulkopuolisen silmin. Toisaalta liiallinen luottamus omaan osaamiseen saattaa vaikuttaa kykyyn vastaanottaa uutta tietoa sekä muuttaa asennoitumista uuden oppimiseen.
Kaikilla on mahdollisuus kehittää omaa asiantuntijuuttaan monin keinoin. Luontainen kiinnostus omaan ammattialaansa vaikuttaa osaamisen kehittämiseen esimerkiksi syventävien tutkimusten tai kouluttautumisen muodossa. Paras lähtökohta asiantuntijuuden kehittämiseen on oma motivaatio, mutta sysäys osaamisen kehittämiselle voi tulla esimerkiksi kehityskeskustelussa. Työnantajan tarjoamat mahdollisuudet kouluttautumiseen tukevat oman osaamisen, ja sitä kautta asiantuntijuuden kehittämistä.
Esimerkkejä asiantuntijuuden kehittämisestä:
- Koulutukset ja kurssit: Osallistuminen työnantajan tarjoamiin koulutuksiin ja kursseihin auttaa päivittämään tietoja ja taitoja. Esimerkiksi uuden käyttöliittymän käyttöönotto voi vaatia koulutusta, jotta sen käyttö sujuu tehokkaasti.
- Mentorointi ja verkostoituminen: Kokeneemman kollegan mentorointi voi tarjota arvokkaita näkemyksiä ja neuvoja. Verkostoituminen alan ammattilaisten kanssa voi myös avata uusia näkökulmia ja oppimismahdollisuuksia.
- Itsenäinen opiskelu ja harrastukset: Asiantuntijuutta voi kehittää myös itsenäisesti opiskelemalla ja harrastusten kautta. Esimerkiksi it-alan harrastajat pysyvät parhaiten ajan hermolla seuraamalla säännöllisesti nopeasti kehittyvän alan trendejä.
- Palautteen vastaanottaminen ja antaminen: Rakentavan palautteen vastaanottaminen ja antaminen kollegoille auttaa tunnistamaan vahvuuksia ja kehityskohteita. Tämä voi johtaa jatkuvaan toiminnan parantamiseen ja asiantuntijuuden kehittämiseen.
Yhdessä asiantuntijoina – palautteen voima työyhteisössä
Jokainen saa olla ylpeä sekä osaamisestaan että asiantuntijuudestaan. Ammattikorkeakoulussa asiantuntijoita ovat myös ne, joiden kasvot eivät näy opiskelijoiden arjessa missään opiskelutaipaleen vaiheessa. Työstä saatu kannustava ja rakentava palaute on olennaista oman asiantuntijuuden tunnistamisessa ja kehittämisessä. Palautteenantajina toimivat niin kollegat, kuin esihenkilöt. Neuvojen kysyminen kollegalta on tärkeää, sillä se toimii samalla palautteen antamisena ja asiantuntijuuden tunnistamisena. Rakentava palaute kohottaa itsetuntoa. Nämä kaikki vaikuttavat asiantuntijuuden tunnistamiseen, tunnustamiseen sekä asiantuntijuuden kehittämiseen.
Kasvokkain saatu palaute on useimmiten se toivottavin tilanne, mutta myös chat-viestit ovat ilahduttavia. Teknologiset ratkaisut helpottavat palautteen antamista. Esimerkiksi Teamsissa on palautteen antamiseen Praise/Ylistä-toiminto, jolla voi kehua työkaveria. LinkedInissä voi kirjoittaa suosituksia ja antaa taitosuosituksia, jotka näkyvät kollegan profiilissa.
Kasvot asiantuntijuudelle
Asiantuntijuutta, sitäkin, joka ei näy arjessa, voi halutessaan tuoda esiin useilla tavoilla. Asiantuntijaprofiilin luominen sosiaalisessa mediassa ja siellä osallistuminen keskusteluihin tuo näkyvyyttä myös työorganisaatiolle. Verkostoituminen sosiaalisessa mediassa ja tapahtumissa luo tärkeitä yhteistyökuvioita. Koulutusten ja työpajojen pitäminen, sekä niiden jälkeen kerätyn palautteen jakaminen on vahvaa asiantuntijuuden jakamista. Erilaiset julkaisut ja tietojen dokumentointi tuo asiantuntijuutta myös muiden hyödynnettäväksi.
Asiantuntijuuden kehittyminen on jatkuva prosessi, joka vaatii sekä yksilön että työorganisaation panostusta. Oman asiantuntijuuden tunnistaminen ja kehittäminen on tärkeää, jotta jokainen voi tuoda esille osaamisensa ja hyödyntää sitä tehokkaasti työympäristössä. Esimerkit asiantuntijuuden kehittämisestä osoittavat, kuinka monin eri tavoin osaamista voidaan vahvistaa ja laajentaa. Palautteen merkitys korostuu erityisesti, sillä se auttaa tunnistamaan vahvuudet ja kehityskohteet, ja näin jokaisen asiantuntijuus pääsee oikeuksiinsa. Asiantuntijuuden tunnistaminen, kehittäminen ja esille tuominen ovat keskeisiä tekijöitä ammattikorkeakoulun näkyvyydessä ja toiminnan sujuvuudessa.
Tämän julkaisun muokkaamisessa on hyödynnetty tekoälyavusteista työkalua (Microsoft Copilot).
Kirjoittaja
