Ohjelmistojen näkymätön hiilijalanjälki

Digitalisaatio nähdään usein ratkaisevana tekijänä kestävään kehitykseen. Se tarjoaakin ratkaisuja moniin ympäristöä kuormittaviin ongelmiin, kuten resurssien hallintaan, energiatehokkuuteen ja kiertotalouden edistämiseen. Samalla on kuitenkin tärkeää tunnistaa, että digitaalisilla palveluilla ja ohjelmistoilla on myös omat ympäristövaikutuksensa. Vaikka ne ovat aineettomia, niiden toiminta perustuu fyysiseen infrastruktuuriin, joka kuluttaa energiaa ja luonnonvaroja.

Ohjelmistojen käyttö vaatii päätelaitteita, verkkoyhteyksiä ja datakeskuksia. Kaikki nämä käyttävät sähköä ja muodostavat yhdessä ohjelmiston hiilijalanjäljen. Näkyvämpien päästölähteiden, kuten liikenteen ja teollisuuden rinnalla, ohjelmistojen ympäristövaikutus voi jäädä helposti huomaamatta.

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan tieto- ja viestintäteknologian osuus maailman sähkönkulutuksesta on jo nyt 4–10 prosenttia (Liikenne- ja viestintäministeriö, 2021). Kulutusta kasvattavat esimerkiksi videoiden suoratoisto, tekoälyratkaisut ja alati lisääntyvä datankäsittely. Vaikka datakeskusten energiatehokkuus on parantunut, kokonaiskulutus kasvaa silti nopeasti.

Vastuullisuusraportointi nostaa ohjelmistot esiin

Yrityksiltä ja organisaatioilta odotetaan yhä enemmän avoimuutta ympäristövaikutuksistaan. ESG-raportointi (Environmental, Social, Governance) on noussut keskeiseksi tavaksi osoittaa vastuullisuutta, ja siihen kuuluu myös digitaalisten palveluiden vaikutusten huomioiminen. Tämä tarkoittaa, että myös ohjelmistojen aiheuttamat päästöt ovat tärkeää ymmärtää ja osata arvioida.

Suurin osa ohjelmistojen ympäristövaikutuksista syntyy niiden käytössä, erityisesti pilvipalveluiden ja päätelaitteiden kautta. Jos nämä näkökulmat jäävät huomioimatta, ohjelmistojen todellinen kuormitus jää näkymättömäksi myös ESG-raporteissa (Heinonen, 2023). Tämä on ongelmallista, sillä silloin vastuullisuusraportti ei anna realistista kuvaa yrityksen kokonaisvaikutuksista.

Ohjelmistot mielletään helposti aineettomiksi ja ”näkymättömiksi”, jolloin niiden resurssien kulutus aliarvioidaan. Tällöin ympäristötyössä saatetaan keskittyä vain näkyvämpiin päästölähteisiin, vaikka taustalla toimiva digitaalinen infrastruktuuri olisi merkittävä hiilidioksidipäästöjen lähde. Kun ohjelmistojen vaikutukset otetaan huomioon, ESG-raportointi tarkentuu ja antaa paremmat mahdollisuudet tunnistaa todelliset päästövähennyspotentiaalit.

Ohjelmistot mukaan vastuullisuuteen

Monilla pk-yrityksillä on halu kehittää toimintaansa vastuullisempaan suuntaan, mutta käytettävissä olevat resurssit voivat olla rajalliset. Ymmärrys ohjelmistojen näkymättömästä hiilijalanjäljestä ja sen vähentämismahdollisuuksista voi toimia hyvänä lähtökohtana vastuullisuustyön aloittamiselle. (TIEKE, 2023)

Kestävä ohjelmistohankinta ei tarkoita vain vähäpäästöistä toimittajaa, vaan myös sitä, että ohjelmisto on pitkäikäinen, päivitettävissä ja energiatehokas (Motiva, 2024). Nämä ovat olennaisia tietoja myös ESG-raportointia varten. Kun ohjelmiston ympäristövaikutuksia tarkastellaan jo hankintavaiheessa, voidaan tehdä valintoja, jotka tukevat sekä vastuullisuustavoitteita että pitkän aikavälin kustannustehokkuutta.

Yritys voi esimerkiksi edellyttää, että ohjelmisto toimii kevyesti myös vanhemmilla laitteilla. Kevyempi ohjelmisto tarvitsee vähemmän laskentatehoa, siirtää vähemmän dataa ja käyttää pilvipalveluja säästeliäämmin. Tämä vähentää datakeskusten energiankulutusta ja voi samalla pidentää laitteiden käyttöikää. (Motiva, 2024) Lisäksi avoimuus ohjelmistojen energiankulutuksesta ja käytön aikaisista päästöistä voi tuoda kilpailuetua ja helpottaa valmistautumista tuleviin vastuullisuusvaatimuksiin.

Vastuullisuuteen panostaminen on järkevää myös niille yrityksille, joita ei vielä velvoiteta ESG-raportointiin. Ennakoivat toimet rakentavat uskottavuutta ja voivat tehdä organisaatiosta edelläkävijän kestävän digitalisaation saralla.

Kirjoittaja