Ruokahävikkiä kuriin yhdessä – Hämeestä mallia Eurooppaan?

Suomalaiset heittävät ruokaa roskiin yli sata kiloa vuodessa. Vaikka määrä on hieman alle EU:n keskiarvon, se on edelleen valtavaa haaskausta. Ruokahävikin vähentämiseen on kuitenkin löydettävissä lukuisia hyviä käytäntöjä. Hämeessä näitä ovat olleet esimerkiksi Code Ananaksen (2018) sovellus kotitalouden hävikin vähentämiseksi sekä Kiertokapula Oy:n järjestämä Jäteselviytyjät-kilpailu (”Jäteselviytyjät”, 2025). Hyvistä käytännöistä kertominen kannattaa, koska kun muut saavat niistä ideoita ja inspiraatioita, vauhditamme myös ruokahävikin vähentämistä ja ennaltaehkäisyä.

Hävikin vähentäminen on ilmastoteko

Ruokahävikin vähentäminen on yksi tehokkaimmista keinoista hillitä ilmastonmuutosta. EU:ssa kaikesta ruoasta päätyy jätteeksi vuodessa noin kymmenesosa, eli yhteensä 59 miljoonaa tonnia, jonka rahallinen arvo kohoaa 132 miljardiin euroon. Jokainen EU-kansalainen heittää vuodessa siis roskiin keskimäärin 132 kiloa ruokaa – suomalaiset hieman vähemmän, mutta silti noin 113–120 kiloa henkeä kohti.

Yksin kotitaloudet aiheuttavat yli puolet tästä ruokahävikistä, mutta muita suuria hävikin lähteitä ovat elintarviketeollisuus, ravintolat, vähittäiskauppa ja alkutuotanto. Sekä EU että Suomi ovat sitoutuneet puolittamaan ruokahävikin vuoteen 2030 mennessä.

Hämeen Jäteselviytyjät esimerkkinä

Kansainvälinen CIBUS-hanke kokoaa yhteen toimijoita kahdeksasta maasta jakamaan ratkaisuja hävikin hillitsemiseksi. Suomesta mukana ovat Hämeen liitto ja Hämeen ammattikorkeakoulu, minkä lisäksi avoimeen sidosryhmätyöskentelyyn osallistuu yrityksiä ja julkisia toimijoita alueeltamme. Sidosryhmätyöskentelyyn on nyt osallistunut esimerkiksi Luonnonvarakeskus, Kiertokapula, Hämeenlinnan kaupunki sekä Kauppavalmennus.

CIBUS-hankkeen keskeisenä tavoitteena on tunnistaa ja jakaa hyviä käytäntöjä eri maista. Eräs Hämeestä tunnistettu hyvä käytäntö on Kiertokapula Oy:n järjestämä Jäteselviytyjät-kilpailu, jossa koululaiset kisailivat vuonna 2025 erityisesti ruokahävikin teemasta. Kilpailu on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi lisätä lasten ymmärrystä kulutuksen vaikutuksista ja kestävistä valinnoista.

Vuoden 2025 kilpailun teemoina olivat biojäte, kompostointi ja ruokahävikki (”Jäteselviytyjät 2025, 2025”). Oppimateriaalien avulla oppilaat tutustuivat erilaisiin biojätteiden hyödyntämistapoihin, jotka mahdollistavat biojätteen sisältämien ravinteiden ja energian tehokkaan hyödyntämisen. Lisäksi tämän vuoden teemoissa kiinnitettiin huomiota siihen, kuinka ruokahävikkiä voidaan vähentää erityisesti kotona. Tämä aihe valikoitui vuodelle 2025, koska biojätteen käsittelyssä ja keräyksessä on tapahtunut muutoksia edeltävinä vuosina, ja näin ollen yhä useammassa kotitaloudessa tulee lajitella myös biojätettä. Myös CIBUS-hankkeen sidosryhmätyössä Jäteselviytyjät on tunnistettu malliksi, jota voisi hyödyntää Euroopassa laajemminkin osana koulujen ympäristökasvatusta.

Valtakunnallinen Hävikkiviikko nostaa teeman esiin

Ruokahävikin torjunta on esillä myös valtakunnallisesti. Hävikkiviikkoa vietetään vuosittain syksyisin, ja sen aikana kuluttajia, kouluja, ravintoloita ja yrityksiä kannustetaan kiinnittämään huomiota hävikin vähentämiseen. Kampanja huipentuu joka vuosi kansainväliseen ruokahävikkipäivään, joka oli tänä vuonna 29.9.2025.

Myös Hämeessä tänä vuonna toteutettu Jäteselviytyjät-kilpailu kytkeytyi luontevasti Hävikkiviikon tavoitteisiin ja tarjosi konkreettisen mallin siitä, miten lapsia voidaan osallistaa ja innostaa tekemään hävikin vähentämisestä arkipäivää.

Ruokahävikki kytkeytyy laajempiin kehittämistavoitteisiin.

Ruokahävikin torjunta ei ole vain yksittäisiä kampanjoita tai hankkeita, vaan se kytkeytyy laajemmin aluekehittämisen tavoitteisiin. Tämä luo edellytyksiä sille, että ruokahävikin vähentämistä voidaan tulevaisuudessa tarkastella osana maakunnan kehittämistyötä – esimerkiksi koulujen, kuntien ja yritysten arjessa. Koulujen ympäristökasvatuksen kautta voidaankin vahvistaa nuorten ymmärrystä kestävästä kulutuksesta ja ruokahävikin vaikutuksista, mikä tukee laajempia tavoitteita ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja resurssien viisaassa käytössä.

Koska kyseessä on vahvasti alueellisesti edistettävä asia, jatkossa on tärkeää varmistaa, että maakuntaohjelmien tasolla tarjotaan myös rahoituksellisia edellytyksiä ruokahävikin vähentämiseen liittyvien toimien kehittämiselle ja toteuttamiselle. Ohjelmien linjaukset ohjaavat alueellisia painotuksia ja osaltaan vaikuttavat siihen, millaisia hankkeita ja ratkaisuja voidaan tukea – siksi ruokahävikillä onkin merkittävä asema osana maakuntaohjelmien kokonaisuutta.

Kirjoittajat