Oletko koskaan arkisessa tiedonhaussaan pysähtynyt pohtimaan, millainen prosessi tiedonhaku itse asiassa onkaan? Jokapäiväisessä elämässä tiedonhaku on useimmiten lähes automaattista, eikä sitä tule tietoisesti pohdittua sen tarkemmin.

Mutta kun kyseessä on ammatillisen tai tieteellisen tiedon hakeminen, arjen tiedonhakutaidot eivät välttämättä enää riitä. Tiedonhakuprosessia havainnollistaakseni käytän tässä artikkelissa arkisena esimerkkinä korealaisen tulisen hapankaaliruoan, kimchin, reseptin etsimistä, sillä tiedonhaun prosessin vaiheet ovat samanlaiset mitä tahansa tietoa etsittäessä.

Tutkimustiedonhaku lähtee liikkeelle tutkimuskohteeseen liittyvästä kysymyksestä tai ongelmasta (Niiniluoto, 1984). Laajemmin ajateltuna tiedonhakuprosessin alullepanijana voi olla myös tiedontarve. Mitä tietoa tarvitsen ja mihin tarkoitukseen?Vastaus kysymykseenolisi kimchi-esimerkissäni yksinkertaisesti ”Tarvitsen reseptin, jotta voin tehdä kimchiä”.  Korkeakoulukontekstissa vastaus kysymykseen voisi olla esimerkiksi ”Tarvitsen tietoa kimchin terveysvaikutuksista, jotta voin perehtyä aiheeseen tarkemmin”. Yleensä tarve tarkentuu tiedonhaun edetessä, eli hakutulosten arvioinnin jälkeen kysymys voi vielä muuttua useampaankin otteeseen.

Hakusanojen pohdinta – tärkeää, välillä hankalaa

Ruokaohjetta etsittäessä hakusanojen pohdinta on varsin helppoa. Lähden liikkeelle hakusanoilla ”kimchi”, ”resepti”, ”ohje” ja ”recipe”. Ammatillista ja tieteellistä tietoa etsiessämme joudumme kuitenkin käyttämään enemmän aikaa hakusanojen miettimiseen. Usein mieleen tulee muutama oleellinen aiheeseen liittyvä sana, mutta haasteena on, että esimerkiksi yhdellä hakusanalla haettaessa tuloksia tulee erilaisista hakupalveluista niin paljon, että niitä ei yksinkertaisesti pysty käymään läpi. Saikkosen (2018) tutkimusartikkelin mukaan yleisin virhe kouluikäisten ja opettajien tiedonhaussa onkin ollut se, että hakulause on liian yksinkertainen ja siinä on vain yksi tai kaksi sanaa.

Yksi hakusanojen pohdintaan liittyvä vinkki on hahmotella esimerkiksi miellekarttaa eli mindmapia omasta aiheesta. Mitä kaikkia näkökulmia aiheeseen liittyy? Mitä tarkentavia sanoja voisi löytyä? Entä onko sanoille olemassa synonyymeja? Apua hakusanojen ideointiin voi saada myös YSO – yleisestä asiasanastosta, oman alan sanastosta tai vaikkapa tekoälysovellusten, kuten Microsoft Copilotin, ChatGPT:n tai Google Geminin, avulla, jotka toimivat ideoinnissa monesti hyvinä apuvälineinä. Eri alojen sanastoja löytyy kirjastojen, ministeriöiden ja vaikkapa Ylen käyttämästä Finto-palvelusta, josta hyviä hakusanoja sekä niiden synonyymeja ja käännöksiä voi etsiä helposti. Jos olisin kiinnostunut esimerkiksi kimchin terveysvaikutuksista, voisin kokeilla hakusanoja ”kimchi”, ”terveellisyys”, ”terveysvaikutukset”, ”health benefits”, ”health functions” ja ”health effects”.

Kokeile näitä:

• YSO-asiasanasto ja eri alojen omat sanastot: www.finto.fi
• Tepa-termipankki – erikoisalojen sanastot ja sanakirjat: https://termipankki.fi/tepa/fi/
• Microsoft Copilot, ChatGPT tai Google Gemini -tekoälychatit

Millaista tietoa – ja mistä?

Kimchi-reseptiä etsiessäni käännyn automaattisesti Googlen ja Youtuben puoleen. Molemmat ovat maksuttomia ja tiedän, että molemmista löytyy ruokareseptejä, -ohjeita ja -videoita yllin kyllin. Kun siirrytään ammatillisen ja tieteellisen tiedon hakuun, tiedonlähdettä joutuu usein miettimään hieman enemmän. Tarjoaisiko ammatillinen lehti hyödyllistä tietoa? Vai olisiko hyödyllistä tutkia tieteellisiä tutkimusartikkeleja tai esimerkiksi laki- tai tilastotietoa? Tiedontarpeeseen sopivien tiedonlähteiden valintaan kannattaa käyttää aikaa ja tutkia erilaisia vaihtoehtoja.

Hämeen ammattikorkeakoulussa opiskelevalle ja työskentelevälle HAMK Finnan verkkokirjasto on hyvä aloituspaikka kaikenlaisen ammatillisen ja tieteellisen tiedon etsijälle. Sieltä löytyy HAMKin kirjaston hankkimia kirjoja monessa eri muodossa, ammattilehtiä, tieteellisiä artikkeleita, tietokantoja ja verkkokursseja eri alojen opiskelijoille ja opettajille. Kaikille avoin ja ajantasainen Google Scholar on pääasiassa tieteellistä tietoa tarjoava hakupalvelu. Kaikille yhteisiä tiedonlähteitä (esim. lakitietoa sisältävä Edilex) ja eri alojen omia tiedonlähteitä voi kurkata HAMK Finnan Tiedonlähteet-osiosta. Kaikissa korkeakouluissa on oma verkkokirjastonsa, jonka materiaaleja opiskelijat ja henkilökunta voivat maksutta käyttää. Lisäksi korkeakoulukirjastojen painetut materiaalit ovat myös koulun ulkopuolisille avoimesti lainattavissa.

Kokeile näitä:

• HAMK Finna: https://hamk.finna.fi/
• Google Scholar: https://scholar.google.com/
• Yleiset ja alakohtaiset tiedonlähteet: https://hamk.finna.fi/Content/databases

Ja sitten takaisin alkuun…

Google-haulla hakusanoillani löytyy kimchireseptejä lähemmäs 90 000 kappaletta. Kun käyn läpi muutaman, huomaan, että kaikissa on ainesosana kalakastiketta. Olen kuitenkin kasvissyöjä ja tarvitsen kasvisversion kimchireseptistä. Hakutulosten arvioinnin jälkeen joudun siis palaamaan alkuun ja pohtimaan uudestaan kysymystäni ja tarkentavia hakusanoja kuten ”kasvis”, ”vegaani”, ”vegan” ja ”vegetarian” ennen uuden haun tekemistä. Uudet hakusanat lisättyäni haun tulokset ovatkin sopivampia ja löydän tarvitsemani reseptin.

Hakutulosten arviointi on tärkeä osa tiedonhakuprosessia, sillä usein käy niin, että tulokset eivät olekaan sisältönsä puolesta toivotunlaisia. Tuloksia voi olla liikaa tai liian vähän tai ne eivät käsittelekään haluttua aihetta. Useimmissa hakupalveluissa on käytössä erilaisia rajausmahdollisuuksia, joilla pystyy rajaamaan tuloksia esimerkiksi ajan, kielen tai aineistotyypin mukaan. On myös hyvä pysähtyä pohtimaan uusia tai tarkentavia hakusanoja, jos tulokset eivät vastaa tiedontarpeeseen.

Ei pidä unohtaa hakutulosten laadun arviointia. Tutkimusten mukaan (Metzger ym., 2003; Kiili ym., 2008; Marttunen ym., 2021) lukio- ja korkeakouluopiskelijoiden tiedonhaussa tulosten laadun arviointi unohtuu tai on heikkoa etenkin internetlähteitä hyödynnettäessä. Itse hyödynnän lähteitä arvioidessani yksinkertaista tarkistuslausetta: Kuka on julkaissut mitä, missä, kenelle ja milloin? On eri asia, luenko kimchin terveysvaikutuksista kimchiä myyvän yrityksen kotisivuilta kuin tieteellisestä tutkimusartikkelista.

Kirjoittaja