Tutkimustuloksista siemeniä opiskelijoiden liikeideoihin

Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) haluaa panostaa opiskelijoiden yrittäjyyden ja startup-toiminnan tukemiseen, mutta mistä löytyy opiskelijalle liikeidea ja markkina? No ainakin pk-yritysten vihreän ja digitaalisen siirtymän tarpeista, ja siksi yrityksiä kannattaa kuunnella myös meillä HAMKissa.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeet ovat mahdollisia yritysten kuuntelun paikkoja, oikein tarpeiden keruun haaveja. Näiden hankkeiden tavoitteena on enemmän tai vähemmän tukea maakunnan elinkeinoelämää ja pk-yritysten kehittymistä niin tuotekehityksessä, resurssitehokkuudessa kuin verkostoitumisessakin. Tulosodotuksiin kuuluu niin innovaatioita kuin työpaikkojakin.

Olemme selvittäneet Digitalisaatiolla kestävän kehityksen ja kiertotalouden ratkaisuihin –tutkimusryhmämme hankkeissa yritysten toimia ja tarpeita vihreiden innovaatioiden kehittämiseen. Valmistavalle teollisuudelle se tarkoittaa usein resurssi- ja materiaalitehokkuuden edistämistä ja kestävän toiminnan osoittamista asiakkaalle (Järvenpää & Jussila, 2026). Koska meillä HAMKissa on digitalisaatiota ja kiertotaloutta yhdistävää insinöörikoulutusta sekä kestävän kehityksen opinnot, pitäisi olla suhteellisen helppoa jalkauttaa yritysten tarpeet startupien siemeniksi.  

Tiedämme aikaisemmista tutkimuksistamme (Järvenpää ym., 2020) että pk-yrityksissä on paitsi resurssit tiukoilla, myös osaaminen vähissä datan hyödyntämiseen liittyen. Data on kuitenkin se tärkeä tekijä, minkä avulla resurssitehokkuutta voidaan kehittää. Ellei tunneta, paljonko yrityksestä vuotaa rahaa ulos hukattujen resurssien muodossa, on vaikeaa löytää kehittämismotivaatiota ja kohdistaa huomiota ylipäätään merkityksellisiin asioihin.

Tutkimustemme mukaan tiedämme, että korkeakouluopiskelijat jo ensimmäisenä opintovuotenaan voivat tuottaa pk-yrityksiä hyödyttäviä data-analytiikan ratkaisuja, joiden avulla yrityksen on mahdollista kehittää toimintaansa. Tämän ymmärryksen avulla olemme jo muotoilleet data-analytiikan osaamisen yrityksille tarjottavaksi opiskelijaprojektiksi (Jussila & Järvenpää, 2022) sekä sittemmin myös tuotteistetuksi työharjoitteluksi (Järvenpää & Alatalo, 2025), joille onkin ollut hyvin kysyntää. Tuotteistettu harjoittelu helpottaa harjoittelusuhteen luomista auttaen opiskelijaa hankkimaan itselleen harjoittelupaikan ja auttamalla yritystä löytämään tekijä tarpeeseensa.  

Liiketoimintamallisuudet opiskelijoille piilevät siinä, että vaikka pitkään on puhuttu digitalisaation mahdollistavan kiertotalouden, niin tosiasiassa yritystasolla on puutteita ymmärryksessä siinä, kuinka resurssivirtoja voidaan kehittää ja luoda uutta arvoa datan avulla. Energiaintensiiviset ja materiaalien kierrätykseltään heikot alat, joissa kannattavuus on matalalla, näkevät vihreään siirtymään tarvittavien investointien takaisinmaksuajat kohtuuttomina: liiketoimintaa haastavat vanha laitekanta ja omistajat, joille vihreän siirtymän edistäminen ei ole prioriteetti (Järvenpää & Jussila, 2026). Alasta riippuen haasteena voivat olla myös asiakkaat, jotka eivät vielä tunnista vihreitä arvoja, vaikka ne ovat Euroopassa jo arkipäivää. Tämän vuoksi vihreämpien valintojen hyötyjä pitäisi demonstroida lukujen avulla paitsi asiakkaille, myös koko arvoketjulle, jotta oman tontin optimoinnista päästään siirtymään isomman kokonaisuuden optimointiin vihreiden ratkaisujen ja hyötyjen saavuttamiseksi.

Teollisuudessa jäte on rahaa. Siksi kaikki jätevirrat kannattaa mitata ja siten todentaa, paljonko yrityksestä valuu rahaa ulos. Tämä mittaaminen voi tuntua haastavalta, ja toisinaan tämän väitteen taakse voidaan mennä piiloon. Yrityksissä saatetaan kerätä jo paljon dataa, mutta sitä ei osata hyödyntää (Järvenpää ym., 2023), tai sitä ei ole osattu kerätä helposti hyödynnettävässä muodossa. Tässä korkeakouluopiskelijoilla on paikka toteuttaa ratkaisuja datan keräämiseen ja käsittelyyn sekä siltä pohjalta konsultointiin ja selkeän kuvan luomiseen siitä, miten tuotannon vaihtelun mukana myös hukan mukana ulos menevä raha muuttuu. Teollisuudessa odotetaan myös tulevaisuudessa tulevan ammattiryhmä, joka saa tuottonsa sen mukaan, paljonko ovat pystyneet saamaan säästöjä ja vihreitä hyötyjä aikaan asiakasyrityksen prosesseissa.

Teollisuuden jätteen ja hukan suhteen kyse on myös inhimillisestä tekijästä, siis ihmisestä, joka prosesseissa työskentelee.  Vaikka koneet olisivat viimeisen päälle, on mahdollista, että ihminen aiheuttaa ylimääräistä hukkaa. Siksi huomio kannattaa kiinnittää ihmiseen ja siihen, ymmärtääkö hän hukan taloudellisen merkityksen ja toisaalta sen, miten oma toiminta vaikuttaa hukan taloudelliseen arvoon. Datan avulla tuotetut ihmiskeskeiset ratkaisut voisivat olla vastaus haasteeseen, kunhan huomioidaan myös muut ihmiseen vaikuttavat tekijät, kuten sosiaalinen paine ja organisaation tuki.   Tässä on yksi esimerkki vuoden 2025 tutkimustuloksista nousevasta tarpeesta opiskelijoiden liikeidean siemeneksi, jota myös pystymme tukemaan HAMK Design Factoryn data-analytiikan sekä kiertotalouden liiketoiminnan kehityksen opintojaksoilla jo vuonna 2026.

Kirjoittaja