Vaikuttava hevosala vie yhteiskuntaa eteenpäin

Haittojen välttäminen on vähintä, mitä jokainen toimiala voi tehdä, mutta pelkästään siihen ei tarvitse tyytyä. Hevosalan tulevaisuus näyttää valoisammalta, jos tavoittelemme myös suurempaa roolia yhteiskunnan kehittämisessä.

Yhteiskunnallisella vaikuttavuudella kuvaillaan toiminnan myötävaikutuksia yhteiskuntaan ja sen kehityskulkuun pitkällä aikavälillä. Kaikella toiminnalla on sosiaalisia, ekologisia ja taloudellisia vaikutuksia, mutta vaikuttavuus on tavoitteellista toimintaa. Kun yhteiskunnallista vaikuttavuutta selvitetään, halutaan tietää, miten paljon ja kuinka kestävästi toiminta parantaa yhteiskuntaa.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on muutosta parempaan

Vaikuttavan toiminnan tuloksena syntyy positiivinen, mitattava ja merkittävä muutos yhteiskunnassa, ihmisten hyvinvoinnissa tai ympäristön tilassa. Yhdenkin kohderyhmän keskuudessa saavutettu askel parempaan hyödyttää lopulta koko yhteiskuntaa, kun verotulot lisääntyvät tai julkisten palveluiden menot vähenevät. Muutoksen merkitys on myös valtiontaloutta suurempi: elämänlaadun, mahdollisuuksien ja ilon kasvatus on itsessään mittaamattoman arvokasta.

Hevosalan yhteiskunnallinen vaikuttavuus on moninainen. Erityisesti sosiaaliset ja niihin vahvasti linkittyvät taloudelliset vaikutukset synnyttävät ihmisen kokoisia mullistuksia, jotka muuttavat perheitä, paikallisyhteisöjä ja koko maata. Hevonen vaikuttaa monipuolisesti suomalaisten terveyteen, hyvinvointiin ja tasa-arvoon sekä maaseudun elinvoimaisuuteen.

Terveyden ja hyvinvoinnin kenttä on kavionjälkiä täynnä

Hevosharrastus on uniikki kokonaisuus liikuntaa, luontoa, sosiaalisia suhteita, tunnetaitoja ja kognitiivisia kykyjä. Ratsastus kehittää motoriikkaa, hevostilan pieneliöt monipuolistavat ihmisen mikrobiomia ja yhteisen intohimon ympärille kokoontuva yhteisö suojaa syrjäytymiseltä. Tallilla tyttö karistaa yltään esteettisen objektin kuormittavan roolin ja hevonen palkitsee pojan herkästä hellyydestä. Toislajisen eläimen ymmärtäminen kehittää empatiaa, ja hevosen uniikki läsnäolo saa elämän kovettaneenkin ihmisen tavoittelemaan yhteyttä tavalla, jota toisen ihmisen on vaikea saavuttaa.

Hevosten rooli terapeuttisessa työssä on monipuolinen: se voi kuunnella vaikeita tarinoita, keinuttaa askelillaan ihmisen kehoa vahvemmaksi tai motivoida lasta yhteistyöhön. Hevosavusteinen toiminta eri muodoissaan on auttanut muun muassa posttraumaattisesta stressihäiriöstä kärsiviä sotaveteraaneja, syrjäytymisvaarassa eläviä nuoria, autistisia lapsia ja MS-tautia sairastavia potilaita.

Hevosavusteisesta toiminnasta voi olla hyötyä psykologisten perustarpeiden toteutumisessa jo kouluikäisillä lapsilla. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta auttaa lapsia kokemaan autonomiaa, yhteenkuuluvuutta ja kyvykkyyttä. Välittömällä palautteellaan hevonen vahvistaa toivottua käyttäytymistä ja saa lapset myös ohjaamaan toistensa toimintaa sovittujen sääntöjen mukaiseksi. Erityisen kiinnostava on väitöstutkija Ritva Mickelssonin havainto siitä, että tarkkaavuuden haasteista kärsivien oppilaiden keskittymiskyky paranee, kun opetukseen yhdistetään hevostoimintaa.

Hevostalli on naisten ponnahduslauta

Hevosalan vaikutusmahdollisuuksia voidaan pitää feministisenä kysymyksenä, sillä Suomessa asia koskee erityisesti tyttöjä, jotka harrastavat hevostalleilla, ja naisia, jotka työllään ja investoinneillaan mahdollistavat suuren osan hevostoiminnasta. Toimialana hevoset ovatkin yksi Suomen yrityskentän poikkeuksista: kaikkien alojen yrittäjistä naisia on vain kolmannes, hevosalalla taas 75 %. Hevosalan kasvu tarkoittaa naisten taloudellista voimaantumista.

Hevostalli on tytöille poikkeuksellinen turvapaikka naisvihamielisessä yhteiskunnassa – miesten rakentama ja myöhemmin feminiiniseksi tilaksi kasvanut tallikulttuuri antaa tytöille mahdollisuuden rikkoa sukupuolinormeja ja kehittää maskuliinisina pidettyjä ominaisuuksia. Raskas tallityö, vastuu suurten eläinten hoidosta ja kokemattomampien harrastajien ohjaaminen rakentavat pystyvän, rohkean ja itsenäisen minäkuvan. Nuorena hevosharrastajana saavutetut taidot ja identiteetti auttavat naisia näkemään itsensä kykenevinä päätöksentekijöinä ja johtajina miesten rinnalla.

Silta kaupungin ja maaseudun välillä

Hevosala tuo yhteen maakuntien elinkeinojen hedelmät ja kaupunkeihin keskittyneet ihmiset. Hevostallit ovat kuin keuhkot, jotka pumppaavat taloudellista elinvoimaa harvaan asutuille seuduille ja pitävät kaupunkilaisten luontosuhdetta elossa. Kaupungin laidallakin toimiva talli ostaa usein kuivikkeensa ja ratsastushallinsa maaseudun yrityksiltä, jolloin kasvukeskuksiin keskittynyttä rahaa kulkee myös hiljaisempiin pitäjiin. Tehostuvan tuotannon jalkoihin jäänyt pientila voikin löytää uuden suunnan tai lisätienestin hevostaloudesta, mikä hidastaa maataloutta vaivaavaa omistajuuden keskittymistä – ja antaa tilalliselle mahdollisuuden herätä huomennakin suvun kotitalon maisemiin. On arvioitu, että yksitoista hevosta luo yhden kokoaikatyön verran työllisyyttä, ja näistä työtunneista moni tehdään maalla.

Yhteiskunnallisesti vaikuttava hevosala on täällä huomennakin

Hevoset antavat monille paljon jo nyt, mutta toiminta voi tulevaisuudessa vaatia painavampia perusteluja. Kuinka paljon pinta-alaa voidaan pyhittää hevostalleille ja heinäpelloille tulevaisuudessa, kun ilmastonmuutos kutistaa ihmisen elintilaa kiihtyvällä tahdilla? Mitkä motiivit kelpaavat elävien eläinten käyttämiseen? Mitä hevosalan tulee antaa resurssiensa vastineeksi?

Hevosen potentiaali yhteiskunnan parantamisessa voi olla suurempi kuin edes osaamme tässä hetkessä kuvitella. Vaikuttaviin toimintoihin keskittymällä hevosala voi siirtyä aina ahtaammaksi käyvästä puolustusasemastaan tulevaisuuden rakentajien joukkoon. Jos uskallamme uudistaa arvojamme ja tavoitella jotain suurempaa, voimme valaa hevoset osaksi kehittyvän yhteiskunnan perustuksia.

Tämä teksti on julkaistu alun perin Hevosenomistaja 3/2024 -lehdessä. Kirjoitus on osa kirjoittajan opinnäytetyötä.

Kirjoittaja