Millaisia muistoja sinulla on liittyen Itämereen? Mitä tiedät Itämeren nykytilasta?

Aihe on ajankohtainen ja kiinnostava myös opettamilleni maaseutuelinkeinojen ja kestävän kehityksen opiskelijaryhmille. Ei tarvinnut siis kauan miettiä, haenko mukaan ruotsinopettajien projektiin ”I språkets hav – samarbete kring Östersjön”. Projektia rahoittaa Nordplus ja sitä hallinnoi Svenska nu -verkosto, joka on osa Hanasaaren ruotsalais-suomalaista kulttuurikeskusta. Tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä ruotsin opettajien kesken sekä ideoida kestävyysaiheita opetukseen.

Ruotsinopettajia Suomesta, Ruotsista ja Virosta kokoontui Espoon Hanasaareen lokakuun lopulla. Tapaamisessa keskityttiin erityisesti kahteen Agenda 2030 -ohjelman tavoitteista, jotka käsittelevät meriä ja niiden tarjoamia luonnonvaroja sekä rauhanomaisia ja vastuullisia yhteiskuntia (Suomen YK-liitto, n.d.). Itämeren hyväksi tekemästään työstä oli meille kertomassa Baltic Sea Action Group (n.d.). Vierailimme myös John Nurmisen Säätiössä, joka oli meille maaseutuelinkeinojen koulutuksessa tuttu muun muassa peltojen kipsikäsittelyä edistävän hankkeen myötä (ks. John Nurmisen Säätiö, n.d.). Faktatiedon jakaminen on tärkeää myös kielenopetuksen yhteydessä, ja on hyvä ymmärtää, että tarvitaan monen alan asiantuntijoita, jotta Itämeren tilaa voidaan parantaa. Esitysten ja vierailun kautta sainkin ajantasaisen tiedon lisäksi myös Itämeren suojeluun liittyvää sanastoa, jota pystyn käyttämään opiskelijoiden kanssa.  

Projektissa mukana olleet opettajat jaettiin ryhmiin, jotka ideoivat, miten voisivat käsitellä kestävyysaiheita opetuksessa. Meidän ryhmämme kehitti muun muassa kortteja, jotka yhdistävät suullisen kielitaidon harjoittelun ja Itämeri-tiedon ruotsin opetukseen. Korttien avulla opiskelijat oppivat uutta sanastoa ja faktatietoa sekä uskaltavat helpommin puhua ruotsia ja harjoitella ääntämistä. Jokainen opiskelija saa oman kortin, joka sisältää väittämän Itämerestä. Kortteja käytettäessä opiskelija lukee väittämän ääneen ruotsiksi, ja sen jälkeen keskustellaan yhdessä, onko väittämä totta vai tarua. Oman kokemukseni mukaan opiskelijat ovat kiinnostuneita ympäristöasioista ja haluavat oppia lisää, joten tällaiset aiheet toimivat hyvin myös kielenopetuksen keskustelumateriaaleina. Motivaatio oppia ruotsia voi myös lisääntyä, kun kieli kytketään omaan alaan ja ymmärretään, että monenlaisesta kielitaidosta on hyötyä. Projektin aikana syntyi myös toinen suullisen kielitaidon harjoitteluun liittyvä idea, josta kerron seuraavaksi.

Kestävyysaiheinen erätauko -keskustelu

Meillä projektin osallistujilla oli yhteinen kokemus, että nykyinen keskustelukulttuuri kaipaa kehittämistä. Kielten ja viestinnän opettajina harjoittelemme päivittäin opiskelijoiden kanssa puhumaan ja kuuntelemaan paremmin. Toinen projektin vierailijoista oli Erätauko-säätiöstä ja esittelyn aikana mietin, miten voisin hyödyntää Erätauko-säätiön kehittämää keskustelumallia opetuksessa. Erityisesti mieleen jäi, miten malli vahvistaa osallisuutta ja luo luottamusta, ja kuinka sen kautta voisi lisätä sitoutumista opiskeluun. Kielen opetuksessa ilmapiiri ja luottamus korostuvat, sillä monilla opiskelijoilla voi olla ikäviä kokemuksia kieltenopiskelusta.

Erätauko-säätiö on koonnut valmiita keskustelupohjia, ja esimerkiksi Itämeri löytyy näiden valmiiden aiheiden joukosta. Erätauko on osalle opiskelijoistani tuttu, joten kun menetelmä on jo tuttu, voisimme moduulissa käyttää menetelmää opintojaksoja yhdistävänä oppimistehtävänä. Tämä vaatii toki yhteistä suunnittelua moduulin opettajilta, sillä valmiit keskustelupohjat eivät sovellu sellaisenaan kielenopetukseen. Nuorille suunnattuja pelisääntöjä voisikin käyttää keskustelussa siksi, että niitä hyödynnettäessä tehtävästä ei tulisi liian vaativa. Erätauko-menetelmää on kehitetty nuorilta saadun palautteen avulla ja sen pohjalta on luotu erityisesti nuorille suunnatut pelisäännöt keskusteluun, jotka sisältävät kolme kohtaa:

1. Kuuntelen muita ja keskityn.
2. Kerron omia ajatuksiani ja kokemuksiani.
3. Olen ystävällinen ja kunnioitan toisia. (Erätauko, n.d.)

Projektiin osallistuminen antoi minulle lisätietoa Itämerestä, minkä lisäksi keskustelu ja yhteinen tekeminen eri maista kokoontuneiden kollegoiden kanssa oli antoisaa. Kun opettaja saa uusia ideoita ja on innostunut aiheesta, näkyy se varmasti opetuksessakin. Projektiin osallistuminen mahdollisti myös oman osaamisen kehittämisen – ja parasta oli tietysti saada puhua ruotsia!

Kirjoittajat