Kestävyyttä, ravinteita ja energiaa biokaasusta
HAMK Pilkku on Hämeen ammattikorkeakoulun kustantama lehti, jossa julkaistaan sekä yleistajuisia että ammatillisia julkaisuja eri aloilta. Julkaisumme tuottavat työelämälle ja yhteiskunnalle relevanttia, sovellettavissa olevaa tietoa.
ISSN 3087-5757
Maatalouden sivuvirroissa, kuten lannassa ja nurmibiomassoissa, on arvioitu olevan suurin hyödyntämätön biokaasupotentiaali koko Suomen tasolla. Tämä näkyy selvästi myös Kanta-Hämeessä, jossa toimii syötteinään pääasiassa yhdyskunta- ja teollisuusbiojätteitä sekä puhdistamolietteitä käyttäviä isoja biokaasulaitoksia. Viimeaikainen energia- ja lannoitemarkkinatilanne on korostanut omavaraisuuden ja huoltovarmuuden merkitystä. Ilmastoa lämmittävän hiilenkin määrää on vähennettävä sitomalla sitä enemmän kuin sitä päätyy ilmakehään. Näihin biokaasuntuotanto voi tarjota paikallisesti kannattavia ja kestäviä ratkaisuja. Ovatko nämä tilakohtaisia, tilojen välisiä, isompia keskitettyjä biokaasulaitoksia tai näiden yhdistelmiä? Muun muassa tätä olemme selvittäneet Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteishankkeessa ”Biokaasua hiiliviisaasti ja ravinteet kiertoon Kanta-Hämeessä”.
Kestävyyttä, ravinteita ja energiaa biokaasusta -kokoelmajulkaisun ovat toimittaneet Pirita Rantala ja Satu Tiainen.
Kokoelmajulkaisun pysyvä osoite on https://doi.org/10.63777/b93b
Hankkeen sivut: hamk.fi/biokanta
Kirjoittajat
Elli Hakala: Bio- ja elintarviketekniikan insinööri, joka on syventynyt biokaasuntuotantoon opinnäytetyössään pilot-mittakaavan kuivamädätyslaitteiston käyttöönoton yhteydessä. Hakalaa kiinnostavat biokaasun ja kiertotalouden lisäksi kestävän kehityksen periaatteet sekä teknologisten ja biologisten prosessien yhdistäminen ympäristöä säästävästi.
Satu Tiainen: Biotekniikan insinööri, joka työskentelee biokaasuun liittyvien hankkeiden ja tutkimuksen parissa. Tiainen inspiroituu kierrätyksestä ja raaka-aineiden hyödyntämisestä, edistäen uusiutuvia energiaratkaisuja ja kestävää kehitystä.
Pirita Rantala: Matematiikasta innostunut ympäristötieteilijä, joka haluaa ymmärtää niin mikrobien kuin ihmisten elämää. Rantala uskoo, että biokaasu on yksi tärkeistä vastauksista yhteiskunnan kestävyyskysymyksiin.
Anna Yrjönen: Työskentelee biohiilen ja hiilensidonnan parissa ja teki opinnäytetyönsä Suomen alihyödynnettyjen maa- ja metsätaloussivuvirtojen hiilensidontapotentiaalista. Yrjönen uskoo, että kestävyyskriteerit täyttäviä biomassoja tulisi valjastaa biohiilen tuotantoon teknisten hiilinielujen merkityksen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi kasvaessa lähivuosina.
Kiitokset
Haluamme kiittää erityisesti Katja Heikkistä, joka istui kanssamme palavereissa, suunnitteli ja kommentoi artikkeleita. Kiitos myös muille artikkeleita lukeneille ja kommentoinneille!
