Selvitys Hämeen ruokaidentiteettiin vaikuttavista elementeistä tuo esiin RuokaHämeen nykytilaa ja vahvuuksia
Millainen on tämän päivän hämäläinen ruokaidentiteetti? Mitä ruokaa Hämeessä tuotetaan ja syödään, ja millainen paikallinen Hämeen ruokajärjestelmä meillä on?
Vastauksia näihin kysymyksiin lähdimme selvittämään RuokaSyke – Verkostoista voimaa Hämeen ruokaidentiteetin vahvistamiseen -hankkeessa, jossa koostimme selvityksen Hämeen ruokaidentiteettiin vaikuttavista elementeistä.
Paikallisesta ruokaidentiteetistä puhuminen on haastavaa, ja sitä on vaikea yksiselitteisesti määrittää: Jokaisen ruokavalintoihin vaikuttavat monet asiat, kuten opitut tavat ja perinteet, sosiaalinen piiri sekä ihan vain se millaista ruokaa on saatavilla, ja mitkä ovat ruoan hankintaan ja laittoon käytössä olevat resurssit. Keskiverto hämäläinen nykykuluttaja ei välttämättä koe kovin vahvaa suhdetta paikalliseen ruoantuotantoon. Halusimmekin selvityksellä tuoda esiin, missä ja kuka Hämeessä tuottaa ruokaa tänä päivänä, ja mitkä ovat niitä rajapintoja, yrittäjiä ja myyntikanavia, joiden kautta hämäläinen ruoka saavuttaa kuluttajan. Selvitys toimii kompaktina tietopakettina niin päättäjille kuin kuluttajille, jotka haluavat lisätä tietoaan paikallisesta ruoantuotannosta ja ruoan kulttuurisesta merkityksestä Hämeessä.
Hyödynsimme laajasti erilaisia tilastoaineistoja Hämeen ruoantuotannon nykytilan kartoittamisessa. Niiden valossa Hämeen seutu näyttäytyy hyvin monipuolisena alkutuotannon alueena, jossa erityisesti viljely on niin viljojen kuin vihannesten osalta vahvaa. Selvitys alleviivaa, kuinka Hämeen seudulla on erittäin merkittävä asema osana koko Suomen ruokajärjestelmää. Selvitystyö avasi myös kiinnostavia rinnastuksia hämäläisten ruokaperinteiden ja historian sekä nykypäivän Hämeen ruokasektorin välillä. Esimerkiksi vilja on ollut entisajan hämäläisen tärkein ravinnonlähde ja raaka-aineista arvostetuin. Yhä edelleen viljanviljely, sekä viljan jalostukseen liittyvä teollisuus on Hämeessä vahvaa.
Selvityksen pohjalta tunnistettiin RuokaHämeen vahvuuksia, joiden perusteella nykypäivän Hämeen ruokaidentiteetti koostuu ainakin näistä elementeistä:
- Vahvasta alkutuotannosta, joka on painottunut erityisesti viljelyyn, ja jonka rooli on merkittävä koko Suomen ruokajärjestelmän tasolla.
- Monipuolisista maatiloista, joiden tuotannossa on Hämeen sisällä merkittäviä eroja niin alueellisesti kuin tilakohtaisesti.
- Elinvoimaisesta elintarvike- ja juomateollisuuden sektorista, joka kattaa sekä suuria kansallisen tason yrityksiä että pienempiä paikallisia toimijoita.
- Monipuolisesti erikoistuneesta elintarvikesektorista, jonka kärkialoina nousevat liha- ja valmisruokateollisuus, meijeriteollisuus, viljanjalostus ja juomateollisuus.
- Monipuolisesta koulutussektorista, joka on mahdollistamassa Hämeen ruokasektorin kehittymistä kohti kestävää ruokajärjestelmää.
- Vahvasta tahtotilasta kehittää alueen ruokajärjestelmää ja tukea lähiruoan tuottajia, joka näkyy esimerkiksi kuluttajille tarjottavina lähiruokaan ja maatalouteen keskittyvinä tapahtumina.
Selvitys tehtiin osana RuokaSyke – Verkostoista voimaa Hämeen ruokaidentiteetin vahvistamiseen -hanketta, jonka tavoitteena on vahvistaa Kanta- ja Päijät-Hämeen ruokaidentiteettiä ja ruoka-alan verkostoja. Hankkeessa päivitetään lisäksi Hämeen ruokastrategiaa, joka määrittää Kanta- ja Päijät-Hämeen ruoka-alan kehitystyön yhteistä suuntaa. Selvitys toimii osaltaan myös nykytilakartoituksena Hämeen ruokastrategian päivitystyön pohjalle. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Hämeen ELY-keskukselta, jonka tehtäviä hoitavat nykyisin Sisä- ja Kaakkois-Suomen elinvoimakeskukset.
Lisätietoja:
