Hukkalämmön määrä ylittää kaukolämmön tuotannon Suomessa
Suomessa arvioidaan syntyvän jopa noin 130 terawattituntia (TWh) hukkalämpöä vuosittain. Tämä on enemmän kuin koko Suomen vuosittainen kaukolämmön tuotanto, mikä oli viime vuonna n. 38 TWh. Lisäksi vain murto-osa hukkalämmöstä hyödynnetään, vaikka se olisi teknisesti mahdollista.
Hämeen ammattikorkeakoulu analysoi hukkalämmön nykytilaa Suomessa HUKKA-hankkeessa. Hukkalämmöllä tarkoitetaan teollisuuden ja kiinteistöjen prosesseissa syntyvää ylimääräistä lämpöä, joka päätyy ympäristöön hyödyntämättä.
Lämmitykseen kuluu erityisesti pohjoisilla leveyksillä paljon energiaa, joten hukkalämmön talteenotto voisi merkittävästi vähentää lämmitysenergian tarvetta. Teknisesti hukkalämmöstä voitaisiin hyödyntää vuosittain noin 35 terawattituntia, mutta tällä hetkellä vain murto-osa, eli noin 3TWh hyödynnetään.
“Hukkalämpöön on alettu viime vuosina kiinnittää enemmän huomiota, mutta vielä on paljon tehtävää. Energian tuottamisella ja kulutuksella on suuri hiilijalanjälki. Vaikuttaaksemme siihen, olisi syytä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota energian kiertotalouteen”, projektiasiantuntija Anttu Koskinen Hämeen ammattikorkeakoulusta sanoo.
HUKKA-hankkeessa tutkitaan erityisesti Kanta-Hämeen alueella syntyvää hukkalämpöä ja sen hyödyntämismahdollisuuksia. Lisäksi laadittiin koko Suomen tilannetta avaava hukkalämmön nykytila-analyysi, johon haettiin esimerkkejä myös muualta Euroopasta.
Analyysi toteutettiin, sillä vuonna 2022 muuttunut energiamarkkina ja hintojen nousu päivittivät tilannekuvaa luoden kannusteita hukkalämmön talteenotolle. Aihetta on tutkittu aiemminkin paljon, mutta perinteisesti hukkalämmön hyödyntämisessä on korostettu kaukolämpöverkon roolia. Nykytila-analyysissa vedetään yhteen aiempaa tietoa aiheesta ja tuodaan esille kaukolämpöverkon lisäksi muitakin tapoja lämpöenergian uudelleenkäytölle.
Hukkalämmön suurimmat lähteet ja mahdolliset ratkaisut
Suurin hukkalämmön lähde on teollisuus, erityisesti paperi- ja selluteollisuus, terästeollisuus ja kemianteollisuus. Lisäksi hukkalämpöä syntyy kaupan alalla, uimahalleissa, jäähallien jäähdytyksessä, jätevedenpuhdistamoissa ja datakeskuksissa.
Hyödyntämisen esteiksi tunnistettiin erityisesti tiedon puute, korkeat investointikustannukset ja riittämättömät taloudelliset kannustimet. Haasteita aiheuttavat myös lämpöenergian tuotannon ja tarpeen ajallinen ero sekä yhteistyön vaikeus eri toimijoiden välillä.
Analyysissa esitetään ratkaisuksi lämpöpumppujen ja lämpövarastojen lisääntyminen, kaksisuuntainen kaukolämpö ja alueelliset matalalämpöverkot sekä erilaiset rahoitusmallit, kuten ESCO- ja leasing-ratkaisut, jotka voivat madaltaa investointikynnystä.
Analyysi perustuu kirjallisuuskatsaukseen, asiantuntijahaastatteluihin ja yritysvierailuihin. Lisäksi Kanta-Hämeen alueella on koottu merkittävimpien hukkalämmön lähteiden sijainnit myöhemmin julkaistavaan energiakarttapalveluun, jotta tieto olisi helposti käytettävissä kunnille, yrityksille ja energiayhtiöille. Karttapalvelun luoman esimerkin on tarkoitus rohkaista myös muilla alueilla kiinnittämään huomiota energian kiertotalouteen.
Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama.
Korjattu uutista 28.10.: sähköntuotanto korvattu sanalla kaukolämpö otsikossa ja ingressissä. Ingressissä korjattu myös sähköntuotannon määrä kaukolämmön terawattituntimäärällä.
HUKKA- Hukkalämmöt hyötykäyttöön
HUKKA -hankkeessa tutkimme Kanta-Hämeen alueella syntyvää hukkalämpöä ja miten voisimme hyödyntää tätä. Lisäksi olemme julkaisseet hankkeessa nykytila-analyysin, jossa kerrotaan hukkalämmön tilanteesta Suomessa. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama.
Lisätietoja:
