Villiyrttien viljelykoe Lepaan vertikaaliviljelykontissa
Villiyrttien saatavuudessa on haasteita heti, kun kysytyt määrät kasvavat. Lepaalla tehtiin kasvatuskoe siankärsämöllä ja puna-apilalla, jotta saataisiin selvitettyä niiden viljelymahdollisuuksia vertikaaliviljelykontissa.
Villiyrteistä Suomessa
Villiyrttejä on käytetty erilaisiin tarkoituksiin jo tuhansia vuosia. Historiassa ravintona, rohtoina ja mausteina, nykyään pääosin mausteina ruoissa ja juomissa. Villiyrteistä on kirjoitettu erilaisissa lehdissä ja keittokirjoissa, ja ne ovat tulleet tutummaksi jo ravintoloissakin. Jos kysyntä kasvaa ja tuotanto olisi kannattavaa, Suomesta löytyy yrittäjiä, jotka olisivat kiinnostuneita viljelemään villiyrttejä. Villiyrttien saatavuudessa on haasteita kysynnän kasvaessa. Villiyrttien viljelystä kiinnostuneilla viljelijöillä ja villiyrttejä käyttävillä yrityksillä vaikuttaisi siis olevan mahdollisuus toimivalle yhteistyölle Suomessa. Etenkin, kun luomu ja kotimaisuus ovat osoittautuneet yhä tärkeämmäksi suomalaisille kuluttajille.
Kasvatuskoe Lepaalla
Lepaalla tehtiin kasvatuskoe siankärsämöllä ja puna-apilalla keväällä 2025, joka kesti noin kaksi kuukautta. Koe oli osa EU:n osarahoittamaa Kasvisruokainnovaatioilla kasvuun -hanketta. Kasvit valittiin Vihdas Oy/Natural Nordic -yritystä kiinnostaneista villiyrteistä, joilla Natural Nordic -brändin alla myytävien tuotteiden raaka-ainevalikoimaa voitaisiin laajentaa. Villiyrttien viljely varmistaisi myös kasvien saatavuutta.
Koe tehtiin vertikaaliviljelykontissa, joka on suljettu viljely-ympäristö. Viljely tapahtuu LED-valojen alla, tarkkaan säädellyssä ilmastossa ja kaikki kasteluvesi kiertää kontin sisällä.
Kasvatuskoe onnistui sujuvasti. Siemenet itivät muutamien päivien sisällä ja kasvien kehitys oli tasaista. Juuriston kasvu oli hyvin runsasta varsinkin siankärsämöllä, joten se tulisi ottaa huomioon esimerkiksi ruukkujen kokoa miettiessä. Kahden kuukauden kasvatuskoe tuotti satoa kuivapainona siankärsämöstä noin 290 g (tuorepaino noin 1 650 g, ruukkuja oli 378 kpl) ja puna-apilasta (kuivattuna) noin 400 g (tuorepaino noin 1 840 g, ruukkuja oli 618 kpl). Kasveja kasvatettiin yhden ja kolmen kasvin samankokoisissa ruukuissa, koska haluttiin myös tietää vaikuttaako viljelytiheys satomääriin. Siankärsämöä saatiin kolmen kasvin ruukuista hieman enemmän, mutta jatkokokeet osoittivat, että liian tiheä kasvusto voi homehtua. Puna-apiloilla kasvutiheys yhden tai kolmen kasvin ruukuissa ei juuri vaikuttanut saantoon.
Kasveista saatava tuotto ja vertikaaliviljelykontin ylläpitoon käytettävä raha ja energia tulisi kuitenkin selvittää, jotta saataisiin tieto siitä, kuinka kannattavaa viljely tällaisessa ympäristössä olisi. Käytettäessä paljon energiaa, on myös tärkeää pitää mielessä ympäristövaikutukset. Viljelykontin tarjoama tila kasvattaa kasveja on myös loppujen lopuksi aika pieni, mutta vaihtoehtoja siankärsämön ja puna-apilan kasvattamiselle ovat myös kasvihuoneet ja pellot. Jos kysyntä siankärsämölle tai puna-apilalle on suuri, niiden viljely vaikuttaa järkevältä vaihtoehdolta, sillä luonnosta kerääminen on hitaampaa ja epävarmempaa. Olisi kuitenkin mielenkiintoista selvittää, miten vertikaaliviljelykontissa LED-valojen alla kasvattaminen vaikuttaa ravintoarvoihin, verrattaessa luonnossa kasvaneisiin siankärsämöön ja puna-apilaan.
Kirjoittaja
Sonja Ikonen, Puutarhatalouden opiskelija