Simulaatiot, digitalisaatio ja pedagoginen muutos Tansanian ammatillisessa koulutuksessa

”The students were happy, active and very interested – not tired at all.” Tämä tansanialaisen ammatillisen opettajan havainto Mkokotonin ammattioppilaitoksesta kuvaa hyvin sitä, kuinka innostuneesti opiskelijat ovat ottaneet vastaan digitaaliset oppimissimulaatiot.

Suomalaisten asiantuntijoiden ja paikallisten opettajien yhdessä kehittämät simulaatiot tukevat konkreettisten ammatillisten taitojen oppimista. Esimerkiksi karjatalouteen keskittyvässä simulaatiossa opitaan kananmunien haudonnan oikeat olosuhteet – lämpötila, valo, hygienia ja käsittely – niin että alkio kehittyy kunnolla ja terve tipu voi kuoriutua.

Maalis- ja toukokuussa 2025 HAMK järjesti opettajakoulutuksen lähiopetuspäivät viidessä ammatillisessa oppilaitoksessa Manner-Tansaniassa ja Sansibarin itsehallintoalueella osana XRTanzania -hanketta. Samassa yhteydessä opetusteknologiakehittäjä 3D Bear testasi oppimissimulaatioiden pilottiversioita. Didaktiikan ja teknologian vahvistaminen samassa yhteydessä oli toimiva ratkaisu: simulaation testaaminen toimi samalla myös uuden oppijalähtöisen toimintamallin käytännön harjoituksena.

Teoreettisen ja teknologisen kapasiteetinvahvistamisen ohella opettajat havaitsivat, että heidän oma roolinsa muuttui. Kun heidän toimintansa painopiste siirtyi perinteisestä tiedonjakajasta kohti valmentajaa, joka ohjaa opiskelijoita toimimaan ja oivaltamaan itse, näkyi oppimistilanteessa sekä opiskelijoiden että opettajien itsensä innostus ja voimaantuminen. Näihin havaintoihimme saimme vahvistusta myös tekemissämme kohderyhmähaastatteluissa.

Samanlainen opettajan roolin muutos on havaittu simulaatio-oppimisen yhteydessä muuallakin. Nyström ja Ahn (2024) seurasivat ammatillisten opettajien käytäntöjä kolmen vuoden ajan Ruotsissa ja huomasivat, että simulaattorien käyttöönotto loi kokonaan uuden toimintamallin, joka vaati opettajien työnjaon, roolien ja yhteistyömuotojen uudelleenjärjestelyä. Tällainen muutos edellyttää opettajilta joustavampaa ja moniulotteisempaa roolia sekä oppilaitoksilta uudenlaisia tukirakenteita.

Pedagogista kehittämistä ja simulaatio-oppimista

HAMKin, 3D Bearin ja paikallisten toimijoiden yhteishankkeen tavoitteena on parantaa Tansanian ammatillisen koulutuksen laatua yhdistämällä immersiivisiä oppimissimulaatioita ja tutkittuun tietoon perustuvaa opettajankoulutusta. HAMKin tehtävä tässä XRTanzania-hankkeessa, joka toteutetaan ­yhteensä viidessä ammatillisessa oppilaitoksessa, on tukea pedagogista muutosta. Opettajakoulutuksemme antaa valmiuksia suunnitella ja ohjata osaamisperusteista ja oppijalähtöistä toimintaa simulaation äärellä.

Maaliskuussa 2025 järjestettiin kolme kaksipäiväistä opettajakoulutustilaisuutta Sansibarissa ja Tangan maakunnassa mantereen puolella. Koulutuksissa yhdistettiin HAMKin toteuttama pedagoginen koulutus ja XR- eli laajennettuun todellisuuteen perustuvien digitaalisten simulaatioiden pilotointi. Oppilaitosten opettajia ja yhteensä lähes 80 opiskelijaa osallistui oppimistuokioon, yhteiskehittämiseen ja kohderyhmähaastatteluihin.

Ensimmäinen koulutuspäivä painottui pedagogiseen kehittämiseen. Toisena päivänä kokeiltiin simulaatioiden ensimmäisiä versioita yhdessä opiskelijoiden kanssa. Pedagoginen viitekehyksemme nojasi konstruktivismiin, osaamisperustaisuuteen sekä kokemukselliseen ja yhteistoiminnalliseen oppimiseen. Tästä jatkettiin tutustumalla digipedagogisiin toimintamalleihin, joissa simulaatiot tuodaan osaksi oppimistuokion pedagogista käsikirjoitusta.

Teorian ja käytännön yhdistäminen vahvistivat oppimiskokemusta

Jo nyt hankeprosessin puolivälissä voidaan kohderyhmähaastattelujen, opettajien itsearviointien ja havainnoinnin perusteella nähdä mm., että opiskelijat toimivat simulaation parissa omatoimisesti ja aktiivisesti, mikä sai opettajat kokeilemaan uutta havainnointiin ja ohjaukseen perustuvaa toimintamallia. Lisäksi huomattiin, että simulaatioiden visuaalisuus, vuorovaikutteisuus ja selkeä konteksti tukivat oppimista, ja opettajakoulutuksen yhdistäminen opiskelijalähtöiseen simulaatioiden pilotointiin vahvisti teorian ja käytännön kytkeytymistä toisiinsa. Suurimmiksi haasteiksi digitaalisiin oppimissimulaatioihin perustuvassa opetuksessa koettiin yhteyksien hitaus ja toteutuksen englanninkielisyys. Tämän ohella nähtiin, että myös opettajat tarvitsevat tukea simulaatioiden pedagogiseen integrointiin.

Jokaisessa oppilaitoksessa opettajatiimi on ollut itse mukana kehittämässä simulaatioita opetussuunnitelman pohjalta ja paikallisista lähtökohdista, vaikka samalla onkin työskennelty yhdessä 3D Bearin ja HAMKin kanssa. Esimerkiksi koulutuksen yhteydessä Tangan maakunnassa toteutettu kananmunien haudontaa käsittelevä simulaatio koettiin konkreettisena ja relevanttina esimerkkinä siitä, miten nimenomaan paikalliseen kontekstiin kehitetyt sisällöt voivat luoda pedagogista uskottavuutta ja sitoutumista.

Keskeistä pilottikokeilun onnistumisessa oli siirtyminen opettajajohtoisesta työtavasta oppijalähtöiseen työskentelyyn. Opiskelijat etenivät simulaation virtuaalisella polulla tiiminä keskustellen ja vuorotellen tietokonetta käyttäen. Opettajan rooli oli mm. tukea tätä prosessia avaamalla englanninkielisiä käsitteitä swahiliksi.

Digitaalisten teknologioiden käyttöönotto opetuksessa ja opettajankoulutuksessa on edennyt Afrikassa vaihtelevasti infrastruktuuriin, pedagogisen osaamisen puutteeseen, sosioekonomisiin tekijöihin ja koulutuspolitiikkaan liittyvien haasteiden vuoksi (Oubibi ym., 2024). Nyt toteutetussa opettajankoulutuksen ensivaiheessa pystyimmekin tarttumaan juuri pedagogisen osaamisen vahvistamiseen, minkä saatoimme todeta tukevan simulaatioiden oppimiskäytön vaikuttavuutta.

Jatkokehitys ja tutkimus

Jatkamme opettajankoulutusta verkkototeutuksina nyt vuoden 2025 aikana, ja lisäksi jo toukokuussa aloitettiin lähikoulutukset kahdessa Dar es Salaamin ammatillisessa oppilaitoksessa. HAMK jatkaa myös opettajien ja opiskelijoiden kokemusten dokumentointia ja koulutuksen vaikuttavuuden tutkimusta.

Jo tässä vaiheessa on nähtävissä, että simulaatioiden yhteiskehittäminen sekä digitaalisen ja pedagogisen osaamisen vahvistaminen voivat toimia ammatillisen koulutuksen kehittämisen välineenä laajemminkin. Vastaavaan havaintoon päätyivät myös eteläafrikkalaiset opettajat (Nyathi & Joseph, 2024), joiden mukaan opettajien pedagogisen ja digitaalisen osaamisen jatkuva kehittäminen ja institutionaalinen tuki ovat keskeisiä tekijöitä digiloikan mahdollistamisessa. Tansanian osalta olemmekin käyneet keskusteluja laajemmista kapasiteetinvahvistamisen hankkeista.

UNESCOn raportissa Technology in education – A tool on whose terms? kuvataan rohkaisevia esimerkkejä digiratkaisujen soveltamisesta afrikkalaisissa konteksteissa, mutta varoitetaan myös tekemästä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä teknologioiden suorasta vaikutuksesta oppimiseen. Vaikka simulaatiot ja muut digimenetelmät tarjoavat mahdollisuuksia, on olennaista tunnistaa missä oloissa ja millä tavoin ne voivat edistää oppimista aidosti ja pitkäjänteisesti (UNESCO, 2023).

Erityisen kiinnostavaa ja HAMKin kansainvälisen strategian kannalta osuvaa olisi käynnistää tutkimushanke ammatillisesta opettajankoulutuksesta vastaavien afrikkalaisten organisaatioiden kanssa, ja perehtyä siihen miten simulaatioita ja digiratkaisuja voidaan niveltää osaksi opettajaopintoja. Näin uudet opettajat aloittaisivat työnsä jo valmiina hyödyntämään digipedagogiikkaa. Tämä ei Afrikassa vielä nyt juurikaan toteudu. Kirjallisuuskatsaus Interactive Technologies in Online Teacher Education in Africa: A Systematic Review 2014–2024 Oubibi ym. (2024) tarjoaa hyödyllisen pohjan tuleville hankesuunnitelmille opettajankoulutuksen digitaalisten ratkaisujen kehittämiseksi.

Kirjoittajat