Hyvinvoivaa pedagogiikkaa

Jaana Siljamäki

Mitä on laadukas opettaminen ja oppiminen eli hyvä korkeakoulupedagogiikka ja miten Hämeen ammattikorkeakoulu sitä edistää? Tervetuloa seuraamaan, mikä juuri nyt on alalla ajankohtaista.

Jaana Siljamäki

Hämeen ammattikorkeakouluun perustettiin vastikään korkeakoulupedagogiikan tutkimus ja kehittämisyksikkö, joka lupaa kehittää opetusta ja oppimista vahvasti tutkimukseen pohjautuen. Yksikön johtaja Liisa Postareff, miksi tällainen uusi yksikkö tarvitaan?

Liisa Postareff

No HAMKissahan on tehty todella pitkään jo pedagogista kehittämistä, hyvin laadukasta ja monipuolista pedagogista kehittämistä, mutta kaikki kehittäjät on ollut vähän ehkä hajallaan siellä täällä ympäri organisaatiota ja nyt ajatuksena oli sitten tuoda yksi näitä toimijoita, jotta saadaan koordinoidummin vielä.

Kehitettyä korkeakoulupedagogiikkaa ja nythän meillä mukana on sitten tässä yksikössä myös korkeakoulupedagogiikan tutkijoita. Niin nyt me pystytään sitten yhdistämään se tutkimus ja kehittäminen ja tekemään tutkimuspohjaisemmin vielä sitä korkeakoulupedagogiikan kehittämistä.

Niin se oli tässä varmasti se lähtöajatus ja nythän on paljon erilaisia haasteita korkeakoulupedagogiikan kentällä opiskelijoilla on erilaisia haasteita omassa opiskelussaan ja työelämä tuo erilaisia vaatimuksia mitkä edelleen haastaa heitä ja opettajat joutuu siellä sitten vähän.

Vähän tavallaan suunnistamaan sitten haastavassa maastossa, niin tarvitaan hyvin monipuolisesti sitä tukea opiskelijoille ja opettajille, jotta saadaan.

Opiskelijat valmistumaan ja heille hyvät työelämävalmiudet ja sitten myös, että pystytään tukemaan opettajia sitten siinä työssään, jotta he jaksaa ja viihtyy.

Jaana Siljamäki

No tosiaan tuossa sanoitkin näitä alan ajankohtaisia haasteita. Elikkä tällainen koulutuksen ja työelämän vuorovaikut.

Opiskelijoiden hyvinvointi ja sujuva valmistuminen sekä koko korkeakouluyhteisön hyvinvointi. Kerro ensin tuosta koulutuksen ja työelämän vuorovaikutuksesta, että mikä siinä nyt on mielessä miten miksi sitä pitää kehittää?

 Liisa Postareff

No työelämähän muuttuu aivan valtavaa vauhtia ja me ei oikeastaan tiedetä ihan tarkkaan, että mitä kaikkea osaamista meidän opiskelijat tarvitsee siinä vaiheessa kun he työelämään menee ja siellä sitten etenee erilaisiin tehtäviin. Elikkä.

Meidän pitää  huolehtia siitä, että ei ainoastaan tuoda sitä sisältöosaamista opiskelijoille, koska se voi vanhentua muuttua hyvinkin nopeasti tarvitaan niitä erilaisia monipuolisia työelämävalmiuksia opiskelijoille ja tää on se, että minkä takia halutaan tiivistää sitä yhteistyötä työelämän kanssa.

Jotta tunnistetaan niitä tarpeita mitä siellä on ja sen takiahan me ollaan HAMKissa lähdetty kehittämään tätä design based education -koulutuksen mallia, mikä nimenomaan nyt vastaa tähän haasteeseen. Elikkä siellä toki on ytimessä se sisältöosaaminen.

myöskin  tutkittu tieto sitä ei pidä koskaan unohtaa kun ollaan korkeakoulukontekstissa että että pitää olla siellä se tutkittu tieto taustalla ja se tavallaan se semmoinen teoreettinen osaaminen ja kriittinen ajattelu on se kaiken.

Perusta, mutta sen lisäksi  niin opiskelijat on tiiviissä vuorovaikutuksessa työelämän edustajien kanssa ratkoo aitoja haasteita mitä sieltä työelämästä tulee ja nimenomaan vieläpä tiimeissä elikkä kehitetään sitä tiimityötaitoa, mikä on ihan ehdottoman tärkeää.

Jaana Siljamäki

Meillä tosiaan on käytössä tämä ja tulossa yhä enemmän käyttöön tää design based education -malli niin vaikuttaako se jotenkin siis siihen opiskelijoiden sisäänottoon, että minkälaisia opiskelijoita me me halutaan tai pitäisikö opiskelijoiden tietää tästä jo etukäteen?

 Liisa Postareff

Kyllä me pyritään siihen että että tänne sitten hakeutuisi jatkossa erityisesti sellaisia opiskelijoita ketkä kokee tän omakseen haluaa nimenomaan tulla tänne kampukselle opiskelemaan ja olla vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden ja opettajien ja työelämän edustajien kanssa ja olla näiden aitojen työelämän haasteiden kanssa sitten tekemisissä ja niitä ratkomassa.

Jaana Siljamäki

Eli jos opiskelija nyt miettii niin kuin hakeutumista meille, niin mitä hänen hänen tulisi miettiä omalta kohdaltaan, että minkälaisia ominaisuuksia olisi hyvä olla että  tällainen opiskelumalli sopii?

 Liisa Postareff

Joo no sanoisin että välttämättä ei vielä tarvitse olla niitä kaikkia ominaisuuksia mitä se opiskelu vaatii. Että toki me täällä mietitään, että miten me opiskelijoita tuetaan niiden taitojen oppimisessa.

Elikkä tavallaan vähitellen tuodaan niitä siihen opiskeluun mukaan ja tuetaan opiskelijoita. Ryhmätyötaitojen kehittämisessä ongelmanratkaisutaitojen kehittämisessä siinä kriittisen ajattelun kehittämisessä. Eli se, että on vaan avoin mieli  halu oppia uutta, niin se kyllä varmasti riittää.

Jaana Siljamäki

No sitten tosiaan nämä hyvinvointikysymykset keskeisessä roolissa on niin opettajien, kun opiskelijoidenkin hyvinvointi, niin miksi juuri nämä aiheet on nyt pinnalla?

 Liisa Postareff

No me tiedetään tutkimuksesta, että se oppiminen ja hyvinvointi kulkee vahvasti käsi kädessä.

Eli silloin kun opiskelija voi hyvin, niin hänellä on myös edellytykset oppia laadukkaasti syvällisesti ja myöskin edetä opinnoissaan. Eli silloin meidän pitää miettiä, ei ainoastaan sitä mitä me tuetaan niitä oppimisen ja opiskelun taitoja, vaan sitä, että miten me myös tuetaan sitä hyvinvointia ja meillähän on.

Missä on esimerkiksi opiskellut hyvinvointitiimi? Missä meillä on opintopsykologi, erityisopettaja ja kuraattori ja sitten on vielä liikunnasta vastaava vastaava henkilö sitten on meillä myös tää Gaming Academy nykyään millä pyritään tätä yhteisöllisyyttä muun muassa lisäämään, niin he tekee tosi tärkeätä työtä.

Opiskelijoiden hyvinvoinnin eteen, mutta sen lisäksi meidän tulee myös miettiä, että miten me voidaan ihan koko korkeakouluyhteisönä tukea opiskelijoiden hyvinvointia, että miten vaikka opettajat siellä kun he kohtaa opiskelijaa kuitenkin päivittäin.

Niin miten opettajat voi olla siellä opiskelijoiden hyvinvoinnin tukena ja nimenomaan niin, että minkälaisia pedagogisia keinoja he voi siinä käyttää?

Jaana Siljamäki

Missä tarve keskittyä näihin hyvinvointikysymyksiin on tullut?

 Liisa Postareff

Opiskelijoiden hyvinvoinnissa on on nykyään paljon haasteita  paljon mediassakin on ollut esillä noin yksi kolmasosa korkeakouluopiskelijoista on uupumusriskissä ja sama myös kolmasosalla suunnilleen on on semmoisia vähän.

 Haastavampia sosiaalisten tilanteiden pelkoja ja haasteita. Eli ihan sieltä, että opiskelijat kohtaa nykyään hyvin erilaisia haasteita vaatimuksia mitkä sitten heijastuu siihen heidän hyvinvointiinsa ja heillä on muun muassa aika epävarmat semmoiset tulevaisuudennäkymät tällä hetkellä, mikä myös.

Haastaa heitä. On paljon sellaista mikä on vuosien varrella muuttunut ja sen takia on tärkeätä kiinnittää siihen hyvinvointiin huomioon.

Jaana Siljamäki

Mutta ehkä voisi kiteytyi kiteytetysti sanoa, että nykyopiskelijalla on vähän vaikeampaa kun joskus aikaisemmin.

 Liisa Postareff

Yllä tää maailma on aika lailla erilainen ja on  tärkeätä ymmärtää, että minkälaisessa maailmassa ne nuoret elää ja miten me heitä voidaan tukea.

Jaana Siljamäki

Vähän tarkemmin voisi puhua vielä tästä hyvinvoinnin yhteydessä tähän valmistumiseen, koska se on kuitenkin tosiaan oleellinen asia. Niin yksilön itsensä kannalta kuin tietysti meille korkeakouluna, ihan myös myös näiden rahoitusmallikysymysten vuoksi.

Korkeakoulut saa rahoitusta sen mukaan, että miten saadaan ihmisiä täältä myös tutkinnon kanssa ulos. Niin miten millaista tietoa meillä on näiden kahden asian yhteydestä?

 Liisa Postareff

Joo.

Meillä on tutkittua tietoa siitä, että että opiskelijoiden hyvinvointi on yhteydessä opintojen etenemiseen eli silloin jos opiskelijalla on hyvinvoinnin haasteita. Siellä on esimerkiksi sitä uupumusta. Siellä voi olla tosi vahvaa itsekriittisyyttä esimerkiksi.

 Tän tyyppisiä tekijöitä niin silloin tosi voimakas yhteys opintojen etenemiseen. Eli silloin ne opinnot etenee hitaammin. Tää tiedetään ihan ihan niin kun suomessa tehdyistä tutkimuksista, kansainvälisesti tehdyistä tutkimuksista ja meillä on HAMKista myös ihan omaa tutkimustietoa tästä. Eli me ollaan se meidän.

LearnWell-kysely yhdistetty opintorekisteriin ja me pystytään sitä kautta katsomaan näiden opintojen etenemisen ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä ja tää näkyy ihan selkeästi myös meillä eli mitä enemmän siellä on niitä hyvinvoinnin haasteita, niin sitä hitaammin.

Opinnot etenee ja erityisestihän nää on  kansainvälisillä opiskelijoilla isoja haasteita, että muistaakseni muistaakseni kuulin juuri että että tota kansainvälisistä opiskelijoista oliko jopa yli puolet tai noin puolet keskeyttäisi ensimmäisen.

Opiskeluvuoden aikana opintonsa, niin se on kyllä iso haaste ja siihen varmasti kytkeytyy siis hyvin, hyvin paljon erilaisia tekijöitä, ei ainoastaan hyvinvoinnin haasteita, mutta toki ne on siellä yksi sitten mukana.

Jaana Siljamäki

Sehän on tietenkin merkittävä resurssien haaskausta, kun haluamme kansainvälisiä opiskelijoita ihan kansakuntana tänne niin iso kysymys.

 Liisa Postareff

Just.

Jaana Siljamäki

Näin, no sitten vähän puhutaan vielä siitä opettajien hyvinvoinnin tutkimuksesta. Siihen liittyy älysormukset. Kerro vähän, että miten.

 Liisa Postareff

Joo tota.

 Se opettajien hyvinvoinnin tutkimus on tosiaan semmoinen, mikä meillä on täällä isosti meidän tutkimusagendalla ja tota. Meillä on nyt käynnissä tää suomen akatemian rahoittama the well being -hanke missä me tutkitaan korkeakouluopettajien.

Opetuksen ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä ja sieltä nähdään muun muassa muun muassa se, että mitä  paremmat pedagogiset taidot opettajalla on niistä paremmin hän voi, mutta tässä hankkeessa me ollaan nyt menty ihan sinne.

Konkreettisiin opetustilanteisiin tarkastelemaan opettajia ja pyritään tunnistamaan et mikä opettajia kuormittaa siellä kun he opettaa me ollaan nyt sitten tässä hankkeessa käytetty tämmöisiä älysormuksia mitkä mittaa ihon sähkönjohtavuutta.

Eli tämmöistä niin kuin virittyneisyyttä. Eli se ei mittaa sykettä tai sykevälivaihtelua, vaan nimenomaan sitä virittyneisyyttä ja se kertoo erityisesti niin kuin sympaattisen hermoston aktivaatiosta ja sillä päästään kiinni erityisesti tämmöiseen niin kuin emotionaaliseen ja kognitiiviseen kuormittavuuteen.

Mikä on? On meidän mielestä tosi kiinnostavaa. Just siinä opettajan työssä ja tää sormus tosiaan reagoi sitten kun jos vaikka.

Olet hermostunut tai innostunut, niin huomaat ehkä, että sun kämmenet vähän hikoilee, niin tää sormus tosiaan reagoi siihen hieneritykseen ja se näyttää sitten tämmöistä arvoa nolla  elikkä mitä korkeampi arvo, niin sitä virittyneempi opettaja sitten on siinä tilanteessa.

Että me ollaan tosiaan nyt sitten opetustilanteissa pyydetty opettajia käyttämään tätä sormusta ja me nähdään sitten sieltä sellaista käppyrää. Se monesti vaihtelee aika lailla sen opetustilanteen aikana, joillain opettajilla se voi olla tosi korkeanakin koko aika tai tosi matalana, mutta aika yleistä on, että se vaihtelee.

tän lisäksi me ollaan sitten videoitu nämä opetustilanteet ja sitten yhdistetty tämä sormusaineisto ja videoaineisto, jotta me nähdään että minkälaisissa tilanteissa se virittyneisyys nousee missä se lähtee laskemaan mitä siellä  tapahtuu. Ja sitten me ollaan haastateltu nää opettajat.

Pian tän tilanteen jälkeen ja ollaan  katsottu heidän kanssa sitä videota yksi ja kerrottu heille siitä, että missä kohdissa se virittyneisyys on korkeimmillaan ja missä se on matalimmillaan ja pyydetty heitä sitten kuvaamaan, että miten he  itse kokee nämä tilanteet mitä siellä on tapahtunut.

Koska me ei siitä sormusaineistosta nähdä, että onko se virittyneisyys positiivista vai negatiivista, se voi olla kumpaakin eli se korkea virittyneisyyden taso voi kertoa siitä, että se opettaja on hirveän innostunut tai sitten se voi kertoa siitä, että hän on tosi jännittynyt tai ahdistunut tai siellä tapahtuu jotain negatiivista siellä opetella.

Tilanteessa niin niiden haastattelujen avulla me nyt pyritään pääsemään kiinni siihen, et onko se ensinnäkin positiivista vai negatiivista virittyneisyyttä ja mitä tunteita siihen tilanteeseen liittyy ja mitä siinä tapahtuu ja meidän nyt.

Tulokset osoittaa, että useimmiten se korkea virittyneisyys on negatiivista virittyneisyyttä. Se on joissain tilanteissa myös positiivista, mutta useimmiten negatiivista virittyneisyyttä. Ja nyt me pyritään sitten  tunnistamaan sitä, että mikä.

Erityisesti siellä opetustilanteissa sitten kuormittaa opettajia negatiivisella tavalla ja miten voitaisiin opettajia sitten tukea tavallaan vähän säätelemään niitä tilanteita, koska se on tosi kuormittavaa, jos se virittyneisyys on tosi korkealla koko opetustilanteen ajan ja varsinkin jos sulla on sitten useita.

Opetuksia vaikka päivän aikana ja se on aina tosi korkeana niin siitä on sitten tosi vaikea palautua myöskin.

Jaana Siljamäki

Onko meillä mitään tuntumaa vielä siitä, että minkälaisia ne tilanteet on mitkä aiheuttaa ehkä sitä yli ylivirittyneisyyttä?

 Liisa Postareff

Joo siis meidän nyt.

Alustavat tulokset, tulokset kyllä  osoittaa, että aika usein ne on semmoisia tilanteita missä opettaja jotenkin ei pääse kiinni siihen, että mitä opiskelijoiden.

Mielessä tapahtuu, eli hän ei oikein saa kiinni siitä, että meneekö tää minun opetus nyt niin sanotusti perille vai ei, että aika usein semmoinen että opettaja vaan puhuu ja puhuu ja opettaa ja samaan aikaan vähän  miettii että ymmärtääköhän noi nyt vaan.

Eli vuorovaikutus puuttuu.

Se vuorovaikutus puuttuu monesti niissä tilanteissa, missä se virittyneisyys on tosi korkea. Sitten se voi olla ihan sitä, että opettaja kokee, että nyt minä oon vähän vierailla vesillä, että tää aihe ei oo mulle  kovin tuttua. Siellä on semmoisia tilanteita hyvin paljon kaikenlaista, mutta mutta. Aika usein se semmoinen että tota se.

Vuorovaikutteisuus puuttuu sieltä opettaja tavallaan opettaa tietämättä että pystyykö ne opiskelija nyt seuraa tätä tilannetta.

Jaana Siljamäki

Eli tästä varmaan päästään sitten aika nopeasti juuri tähän pedagogiikan kehittämiseen, että lisätään vuorovaikutusta ja kehitetään niitä hyviä toimivia tapoja.

 Liisa Postareff

Just näin, että sitten jos katsottiin niitä tilanteita missä virittyneisyys oli sitten matalammalla ja oli  positiivista virittyneisyyttä.

Niin tosi usein ne tilanteet oli sitten taas niitä missä oli semmoista toimivaa vuorovaikutusta opiskelijoiden kanssa.

Jaana Siljamäki

Jos vähän palataan vielä tähän  korkeakoulupedagogiikan kehittämiseen  yleisesti, niin sitähän tehdään  monessa muussakin korkeakoulussa suomessa ja kansainvälisesti tietysti myös, niin miten nyt sitten HAMK ja tämä uusi yksikkö erottuu tästä joukosta?

 Liisa Postareff

No minä sanoisin, että just sillä, että meillä on tuotu se kehittäminen ja tutkimus yksi eli varmasti kaikissa korkeakouluissa tehdään pedagogista kehittämistä.

Mutta kaikissa ei tehdä pedagogista tutkimusta ja jos tehdään niin se on monesti  erillään siitä kehittämisestä, että siellä ei välttämättä hirveästi sitten oo sitä tavallaan niiden tulosten.

Viemistä sinne korkeakoulun omaan kehittämiseen, niin nyt meillä on ihan ihan  ainutlaatuinen tää yksikkö siinä mielessä, että meillä on nyt nää tutkijat ja kehittäjät samassa yksikössä, niin tää tuo tähän kyllä ihan ihan todella merkittävän edun meille.

Jaana Siljamäki

Hyvä tähän loppuun kysyn vielä, että kun sinä toimit tässä yksikön vetäjänä tämä hyvinvointi on tässä nostettu, niin tärkeään rooliin, niin mikä sinut itsesi sai aikanaan innostumaan näistä kysymyksistä?

 Liisa Postareff

Joo tota no minä tein minun väitöskirjan.

Korkeakouluopettajien tämmöisistä opetuksellisista lähestymistavoista ja mulla oli siinä lähes  opettajan haastatteluaineisto siinä minun väitöskirjassa.

Minä siinä huomasin silloin että ne opettajat puhuu ihan hirveän paljon omista tunteistaan ja minä huomasin että sillä on  tosi iso merkitys siihen heidän opetukseen  kokonaisvaltaisesti.

Mutta se ei silloin ollut sen minun väitöskirjan aiheena mitenkään se opettajien tunteet tai hyvinvointi, niin minä en silloin keskittynyt niihin, mutta sitten sen jälkeen minä lähdin analysoimaan uudestaan sitä aineistoa  siitä näkökulmasta, että mitä he puhuu omasta tunteistaan miten se  linkittyy sinne heidän.

Omaan opetukseensa sieltä nousikin  tosi paljon. Sitten kiinnostavaa että että just vaikka se että siellä siellä jo silloin näkyi se, että se se vuorovaikutteisuus on yhteydessä siihen, että se opettaja  puhuu jotenkin positiivisemmin ja innostuneemmin siitä omasta opetuksestaan. Kun sitten taas jos puuttuu ne vuorovaikutuksen keinot niin.

Siellä saattoi olla tosi semmoisia negatiivisiakin kuvauksia siitä, että miten sen oman opetustyönsä kokee.

Jaana Siljamäki

Siihen tuli nyt vielä mieleen kysymys, että tosiaan, että miten miten paljon korkeakouluopettajia on ylipäänsä tutkittu tai onko tässä jotain eroa, että me tiedetään jo sieltä vaikka peruskoulu tai alemmilta koulutusasteilta  opettajien hyvinvoinnista enemmän. Onko siinä mitään eroa?

 Liisa Postareff

Joo, siis sitä on huomattavasti enemmän tutkittu siellä  perus peruskoulun puolella opettajien ja hyvinvointia, että korkeakoulukentällä se on  hyvin vähäistä. Edelleenkin se tutkimus, että ihan hirveän montaa kollegaa tai tutkimusryhmää en pystyisi nimeämään. Ketkä tätä niin kun maailmallakin.

Kaikki tekee että se on. Se on vielä vähäistä, mutta sitä tuntuu että koko aika yhä enemmän sitä nyt sitten tuolla tehdään meilläkin on. On sitten kyllä yhteistyökumppaneita jo tuolla.

Euroopassa keiden kanssa tätä teemaa voidaan yksi pohtia ja miettiä, että mitä tutkimuksen tarpeita siellä sitten edelleen olisi, mutta semmoinen varmasti nouseva tutkimusteema ja kehittämisen teema.

Jaana Siljamäki

Kiitos haastattelusta Liisa Postareff!

Liisa Postareff

Kiitos paljon!