Tilannetietoisuus ja tiimiopettajuus

Design-based education (DBE) -mallin mukainen pedagogiikka haastaa opettajat toimimaan tilanteissa, joissa lopputulosta ei voi ennakoida ja joissa sekä opettajat että opiskelijat kohtaavat epävarmuutta. Monialainen opintojaksomme osoitti, että tilannetietoisuus ja tiimiopettajuus muodostavat keskeisen perustan DBE-mallin mukaiselle opetukselle. Yhdessä ne mahdollistavat joustavan reagoinnin, jaetun vastuun ja opiskelijoiden tukemisen aidoissa työelämähaasteissa.

Suomi tarvitsee monialaista osaamista

Media ja Suomen taloutta seuraavat asiantuntijatahot nostavat toistuvasti tärkeän aiheen esiin: Suomi tarvitsee kasvua. Olemme muita maita jäljessä tuotteiden innovoinnissa, kaupallistamisessa ja brändäämisessä. Suomi on osaava kansa omissa osaamissiiloissaan. Meiltä puuttuu riittävästi systeemistä eri alojen yhteistyötä ja osaamista sitoa tekniset toiminnallisuudet kaupallisiksi ratkaisuiksi. (Malminen & Parviala, 2024; Santaharju, 2024; Sitra, 2022, ss. 14–18; Sitra, 2025)

Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) vastaamme tähän haasteeseen kouluttamalla osaajia, jotka osaavat toimia tuottavasti monialaisissa projekteissa. DBE-pedagogiikka yhdistää yhteiskehittämistä, projektityöskentelyä ja työelämäyhteistyötä (HAMK, n.d).

DBE ja monialaprojekti – opettajan rooli muutoksessa

Toteutimme DBE-mallin mukaisen monialaprojektin, jossa opiskelijat liiketaloudesta, konetekniikasta ja muotoilusta kehittivät kaupallisen kalusteratkaisun sekä verkkokaupan suunnittelutyökalun valtakunnallisesti toimivalle rakennus- ja puusepänalan yritykselle. Projektissa opiskelijat toimivat todellisen toimeksiannon parissa ja tuottivat ratkaisun alusta loppuun.

DBE-mallissa opettaja ei voi ennakoida projektin lopputulosta. Opettajan rooli korostuu yksisuuntaisen tiedonsiirron sijaan välineiden tarjoajana, oppimisprosessin suuntaajana ja epävarmuuden sietokyvyn tukijana. Tämä edellyttää opettajilta aktiivista tilannetietoisuutta opiskelijoiden suuntaan sekä tiivistä opettajayhteistyötä. Myös opettaja oppii toisilta opettajilta, opiskelijoilta, yrityskumppaneilta ja muilta yhteisön asiantuntijoilta (Lahdenperä & Jussila, 2023, s. 4).

Tilannetietoisuus – opetuksen ja ohjauksen avain

Tilannetietoisuudella tarkoitetaan yleisesti sitä, että tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan kokonaisuutena ja muuttuva ympäristö sekä toimijoiden vaihtuvuus voivat lisätä tilanteen monimutkaisuutta. Siksi tilannetietoisuus on keskeistä erilaisissa toimintaympäristöissä. Monialaisen projektin ohjauksessa DBE-mallin mukaisesti tilannetietoisuus tarkoittaa opetustilanteen jatkuvaa havainnointia, tapahtumien merkityksen ymmärtämistä ja tulevien tilanteiden ennakointia. Opettajan on nähtävä sekä ryhmädynamiikkaa että opiskelijoiden oppimisen kannalta kriittiset hetket.

Parempi tilannetietoisuus johtaa parempaan tekemiseen ja tuloksiin (Mansikka, 2025). Kokemuksemme mukaan tiimiopettajuudessa, DBE-mallin mukaisessa oppimisessa ja aitojen liiketoimintahaasteiden ratkaisujen luomisessa tilannetietoisuudella on tärkeä merkitys.

Todellinen esimerkki tilannetietoisuuden soveltamisesta: Yhdessä monialaisen projektin työpajassa vain yksi opiskelija saapui paikalle, vaikka tehtävä vaati koko tiimin panosta. Opettaja ohjasi opiskelijan ottamaan tiimin muut jäsenet mukaan Teamsin kautta. Näin opiskelijat pystyivät työskentelemään yhdessä eikä projekti jäänyt pysähdyksiin, vaikka tilanne ei aluksi edennyt suunnitellun kaavan mukaan. Opettajalta tilanne vaatii ketteryyttä ohjata opiskelija hakemaan tiimin jäsenet verkon kautta tekemiseen mukaan sen sijaan, että tilanteen olisi annettu olla.

Tilannetietoisuutta tukevat opintojakson käsikirjoitus ja viikkokohtainen suunnittelu, jossa huomioidaan oppimistavoitteet, opiskelijat, oppimismenetelmät ja projektin vaiheet. Kokemuksemme vahvistavat Mansikan (2025) ajatusta, että muuttuvissa tilanteissa suunnittelutyö on tärkeämpää kuin varsinainen suunnitelma. Suunnittelutyöhön panostaminen kasvattaa kyvykkyyttä mukauttaa suunnitelmaa, kun tilanne vaatii tai olosuhteet muuttuvat.

Tiimiopettajuus opiskelijoiden tukena

Tiimiopettajuuden määritelmiä yhdistää näkemys siitä, että yksi tai useampi opettaja työskentelee yhdessä suunnitellen ja opettaen tietyn kokonaisuuden. Usein tähän liittyy myös opiskelijoiden osallistaminen yhteistoiminnallisina työtapoina. Keskeisiä piirteitä tiimiopettajuudessa ovat asiantuntijuuden jakaminen ja dialogi. (Erkkilä & Perunka, 2016)

Projektin aikana tiimiopettajuus toimi meillä opetusmuotona, jossa opettajat suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat opetuksen yhdessä. DBE-mallin yhteydessä tämä on erityisen tärkeää, koska projektit ovat monialaisia, lopputulos ei ole ennakoitu ja opiskelijoiden oppiminen edellyttää tiivistä ohjausta.

Opiskelijoille tiimiopettajuus näkyi opettajien yhteistyönä, vuoropuheluna ja moninäkökulmaisena ohjauksena. He näkivät konkreettisesti, miten opettajat sovittavat erilaisia näkemyksiä yhteen ja ohjaavat opiskelijoita ennakoimattomissa tilanteissa.

Tiimiopettajuus lisäsi myös joustavuutta: osa opetustilanteista ohjattiin yhdessä, osa yksin, mutta suunnittelu ja reflektio tehtiin aina yhdessä.

Palaute- ja suunnittelukeskustelut tilannetietoisuuden ytimessä

Monialaisen projektin aikana käydyt, viikoittaiset 30–45 minuutin palaute- ja suunnittelukeskustelut muodostivat tiimiopettajuuden ja tilannetietoisuuden ytimen (kuva 1). Niissä kävimme läpi edellisen viikon havainnot, arvioimme opiskelijoiden etenemistä, mukautimme tulevan viikon suunnitelmaa ja sovimme ohjauksen painopisteet. Viikoittaiset palaute- ja suunnittelukeskustelut vähensivät opettajien välistä ad hoc -viestintää ja rakensivat jaetun sekä kehittyvän tilannekuvan. Ne toimivat säännöllisenä reflektiopaikkana ja tekivät mahdolliseksi ketterän reagoinnin muuttuviin tilanteisiin.

Yhteenveto: epävarmuuden kohtaamista yhdessä

Työelämälähtöisen monialaprojektin ohjaus osoitti, että tiimiopettajuus ja tilannetietoisuus täydentävät toisiaan DBE-mallin opetuksessa. Ne vahvistavat joustavuutta ja pedagogista rohkeutta, mahdollistavat opiskelijoiden tehokkaamman tukemisen epävarmuuden keskellä, rakentavat opettajatiimin yhteisen tilannekuvan, luovat tilaa jatkuvalle oppimiselle ja reflektiolle. DBE-malli haastaa opettajaa luopumaan valmiista tai etukäteen suunnitelluista ratkaisuista ja luottamaan prosessiin. Tiimiopettajuus ja tilannetietoisuus tarjoavat tähän luotettavan perustan. Lisäksi opetusmenetelmällä vahvistetaan opiskelijoiden valmiuksia työelämässä rakentaa monialaisesti kaupallisia menestystarinoita.

Kirjoittajat