Kestävä kehitys, vihreä siirtymä ja digitalisaatio vaativat yhä enemmän eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Monimutkaiset haasteet eivät ratkea yksin, vaan ne kutsuvat uudenlaiseen yhteiskehittämiseen, jossa eri alojen osaaminen ja resurssit yhdistyvät. Innovaatioekosysteemit tarjoavat tähän vahvan rakenteen; ne ovat monialaisia verkostoja, joissa eri toimijat kehittävät yhdessä uusia ratkaisuja ja vievät ideoita käytäntöön (Hoffecker, 2019). Niiden hyödyntäminen edellyttää kuitenkin muutosta myös yritysten ajattelutavoissa.
Ajatus siitä, että kehitystä tehdään yksin omassa siilossa, on vanhanaikainen. Arvo syntyy yhdessä tekemällä. Yrityksiltä tämä vaatii avoimuutta, halua jakaa osaamista ja rohkeutta sitoutua yhteisiin tavoitteisiin. Ekosysteemiajattelu kannustaa rakentamaan yhdessä sellaista, mikä hyödyttää verkostoa ja samalla vahvistaa myös omaa kilpailukykyä. (Valkokari et al., 2020; Konttinen, 2023)
Ekosysteemi tukee yrityksen kasvua ja uudistumista
Yhteistyöverkostot eivät pysy käynnissä pelkän innostuksen varassa. Opinnäytetyössäni (Pyrhönen, 2025) nousi esiin, kuinka tärkeää on luoda selkeät rakenteet ja pelisäännöt, jotka tukevat pitkäjänteistä yhteistyötä. Ekosysteemin tulee olla houkutteleva ja helposti lähestyttävä, ja sen pitää tarjota konkreettista hyötyä mukana oleville. Tärkeässä roolissa tällaisen ekosysteemin toiminnassa ovat yhteiset tavoitteet, selkeät roolit, säännölliset kohtaamiset sekä matalan kynnyksen osallistumismahdollisuudet. Esimerkiksi vuosikello, joka muodostaa selkeän rungon vuoden aikana toistuville rakenteille, toimia käytännön työkaluna. Se rytmittää toimintaa ja varmistaa, ettei yhteistyö jää irralliseksi hankkeeksi vaan nivoutuu osaksi arkea.
Ekosysteemi tarjoaa paikan kehittää ideoita, solmia yhteistyötä ja oppia yhdessä. Usein mukana on laaja joukko toimijoita: yrityksiä, tutkimusta, julkisia organisaatioita ja kansalaisyhteiskuntaa. Myös korkeakouluilla on tärkeä rooli. Ne tuovat mukaan tutkimusosaamista, uusia näkökulmia ja linkin tulevaisuuden osaajiin. Yhdessä voidaan kehittää ratkaisuja, joita ei yksin olisi mahdollista saavuttaa. Yhteistyö vaatii kuitenkin kaikilta osapuolilta aktiivista otetta, kuten aloitteellisuutta, tiedon jakamista ja halua etsiä ratkaisuja yhdessä. Hyötyjä ei kannata jäädä odottamaan valmiina sillä ne syntyvät vain yhteisessä tekemisessä.
Muutos on ovi uudistumiseen
Ajattelutavan muuttaminen ei aina ole helppoa, mutta se voi avata paljon uusia mahdollisuuksia. Kun esimerkiksi yritys, kunta tai oppilaitos lähtee mukaan innovaatioekosysteemiin, se voi auttaa näkemään oman toiminnan uudessa valossa, oppimaan muilta ja jakamaan omaa osaamista. Parhaimmillaan yhteistyö tukee sekä yrityksen kasvua että koko alueen elinvoimaisuutta ja kestävää kehitystä.
Jotta ekosysteemi säilyy elinvoimaisena pitkällä aikavälillä, tarvitaan koordinaatiota, resursseja ja ennen kaikkea ihmisiä, jotka haluavat tehdä yhteistyötä yli organisaatiorajojen. Yrityksille tämä ei ole riski, vaan mahdollisuus kehittyä, uudistua ja olla mukana rakentamassa kestävämpää tulevaisuutta.
Kirjoitus pohjautuu opinnäytetyöhöni, jonka tein Hämeen ammattikorkeakoulussa DAVE-hankkeen toimeksiannosta.
Lähdeluettelo
- Hoffecker, E. (2019). Understanding innovation ecosystems: A framework for joint analysis and action. MIT D-Lab. https://d-lab.mit.edu/sites/default/files/inline-files/Understanding_Innovation_Ecosystems_FINAL_JULY2019.pdf
- Konttinen, K. (2023). Ekosysteemiajattelua tietojohtamisessa. Tieto-osaava. https://www.tietoosaava.fi/yleinen-fi/ekosysteemiajattelua-tietojohtamisessa
- Pyrhönen, J. (2025). Innovaatioekosysteemin ylläpitäminen ja jatkuvuuden varmistaminen. Opinnäytetyö. Tieto- ja viestintätekniikka, biotalous, Hämeen ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025110527162
- Valkokari, K., Hyytinen, K., Kutinlahti, P., & Hjelt, M. (2020). Yhdessä kestävää kasvua: Ekosysteemiopas. VTT. https://publications.vtt.fi/julkaisut/muut/2020/Yhdessa_kestavaa_kasvua_17022021.pdf
Kirjoittajat


