Kognitiivinen saavutettavuus mahdollistaa yhdenvertaisuuden tiedon saamisessa ja sen ymmärtämisessä. Tiedollinen saavutettavuus tuo tiedon juuri sellaisessa muodossa, mikä on itse kullekin sopivin tapa käsitellä tietoa, kuten kuvina, äänenä, tekstinä ja niiden yhdistelminä. Meille KOVA-hankkeessa on kyse niin arvomaailmaamme, tavoitteitamme kuin toimintaammekin ohjaavasta yhdenvertaisuudesta. Tässä artikkelissa kuvaamme kognitiivisen ja tutkimuksellisen saavutettavuuden toteutumista opiskelijoiden kanssa yhteistyössä kehitetyn pilottikyselyn kontekstissa. Artikkelissamme pohdimme siitä saatuja oppimiskokemuksia, oivalluksia ja jatkon askelia tutkimuksen toteuttamiseksi parhaimmalla mahdollisella tavalla.
Yhdenvertaisuutta, kanssatutkimusta ja saavutettavaa aineistonkeruuta KOVA-hankkeessa
Yhdenvertaisuus ja saavutettavuus muodostaa tärkeän perustan KOVA-hankkeen toiminnalle, tavoitteille ja arvomaailmalle. Olemme muun muassa panostaneet viestinnän ja tutkimusta ohjaavien asiakirjojen, kuten tutkimussuostumuksen ja tietosuojailmoituksen, ymmärrettävyyteen ja hyödyntäneet kuvia ja videoitua viestintää tukemaan opiskelijoiden ymmärrystä. Lisäksi tekemämme tutkimus nojaa kanssatutkimuksen periaatteisiin (Kulmala ym., 2023), jossa tutkimuksen suunnittelua tehdään yhdessä tutkimuksen kohderyhmien kanssa (ks. myös Civil ym., 2024). Yhdessä tekemällä saadaan paras mahdollinen tieto siitä, miten tutkijoiden tulisi lähestyä tutkittavien maailmaa (Pyyry, 2012), mikä heijastuu myös tutkimuksessa käytetyn kielen ja tiedon saavutettavuuteen ja ymmärrettävyyteen.
Tutkimuksemme ydin rakentuu vaativaa erityistä tukea ammatillisissa opinnoissaan tarvitsevien opiskelijoiden kokemuksiin koulutuksen vaikutuksista ja heidän polkujensa tarkasteluun laadullisessa pitkittäistutkimuksessa. Tutkimuksen tiedonkeruu käynnistettiin koulutuksen eri osa-alueiden tärkeyttä ja opiskelijoiden tyytyväisyyttä tarkastelevalla pilottikyselyllä, joka kehitettiin myös keväällä 2025 alkavan laadullisen pitkittäistutkimuksen rekrytointivälineeksi. Tässä artikkelissa kuvaamme kognitiivisen ja tutkimuksellisen saavutettavuuden toteutumista pilottikyselyssä, joka kehitettiin opiskelijoiden kanssa yhteistyössä. Artikkelissa kerromme pilottikyselyn kehitysprosessista, sisällöstä ja sen saamasta palautteesta kyselyyn vastanneilta opiskelijoilta. Viimeiseksi vedämme yhteen pilottikyselystä oppimaamme tulevaisuuden aineistonkeruuta ajatellen.
Kognitiivinen saavutettavuus
Kognitiivinen saavutettavuus mahdollistaa yhdenvertaisuuden tiedon saamisessa ja sen ymmärtämisessä (Leskelä & Uotila, 2020). Kognitiolla ja kognitiivisilla taidoilla tarkoitetaan mielen sisäisiä toimintoja. Niiden avulla ihminen käsittelee ja taltioi ympärillään olevaa tietoa tekemällä erilaisia havaintoja ja tulkintoja ympäristöstään (Leskelä & Uotila, 2020). Käytännössä kognitiivinen saavutettavuus on puhutun, kirjoitetun, kuvitetun, piirretyn ja graafisesti esitetyn kielen selkeyttämistä kaikille sopivaksi. Tiedollinen saavutettavuus tuo tiedon juuri sellaisessa muodossa, mikä on itse kullekin sopivin tapa käsitellä tietoa.
Selkeyttäminen voidaan toteuttaa muun muassa selkokielellä, tukikuvilla, viittomilla, pikapiirtämisellä ja sosiaalisilla tarinoilla. Tietoa tulisi tarjota erilaisina yhdistelminä esimerkiksi kuvia, ääntä, tekstiä ja infograafeja, jotta yhdellä kognitiivisen toiminnan alueella, kuten luetun ymmärtämisessä, ilmenevät haasteet eivät rajoita tiedon saamista (Leskelä, 2019). Kognitiivinen saavutettavuus voidaan nähdä myös tiedonkäsittelyn, muistamisen ja mieleen palauttamisen tukemisena.
Tällaisia menetelmiä ovat esimerkiksi erilaiset ajatuskartat, muistisäännöt ja asioiden linkittäminen aikaisempiin kokemuksiin. Kognitiivinen saavutettavuus neurokirjon näkökulmasta voi olla erilaisten sosiaalisten tilanteiden tai tapahtumien avaamista ja aistiympäristön muokkaamista suotuisammaksi oppimiselle ja toimintakyvylle. Invalidiliitto (n.d.) korostaa saavutettavuutta myös moninaisuutta tukevana ja arvostava ilmapiirinä; se on erilaisuuden arvostamista ja toisen kunnioittavaa kohtaamista. Saavutettavassa ympäristössä jokainen voi olla oma itsensä ja vaikuttaa itseä koskeviin asioihin.
Tutkimuksellinen saavutettavuus
Yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden näkökulmasta KOVA-hanke sai jo alkumetreillä ratkaistavaksi isoja kysymyksiä. Miten tutkimuksessa vastataan saavutettavuuden kysymyksiin? Miten mahdollistetaan kaikille yhdenvertainen ja tietoon perustuva osallistuminen? Ensimmäinen tavoite oli selkeys tiedottamisessa ja tietosuojakysymysten avaamisessa kohderyhmän itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Tutkimusta rakennettaessa korostettiin erityisesti osallistumisen vapaaehtoisuutta ja oman mielipiteen kertomisen tärkeyttä.
Erityisesti opiskelijoita koskevassa tiedottamisessa huomioitiin selkeäkielisyyden periaatteet. Viestinnän selkeyttä ja informatiivisuutta lisättiin käyttämällä tekstitettyjä videoita tiedottamisen apuna. Tiedottamista kohdennettiin myös opetushenkilöstölle, jotta he pystyivät tarvittaessa vastaamaan opiskelijoiden esittämiin kysymyksiin. Vastaajien erilaiset tarpeet huomioiden kyselylomakkeesta laadittiin Ammattiopisto Spesian asiantuntemuksella myös selkeäkielinen, tukikuvitettu versio. Tässä mallina käytettiin väitöstutkimuksen (ks. Mäkinen, 2021) kuvitettua kyselylomaketta. Erityisopettaja Maija-Stiina Jaatinen tukikuvitti KOVA-hankkeessa käytetyn kyselylomakkeen lopullisen version. Seuraavassa osiossa kerromme pilottikyselyn kehittämisestä ja sisällöstä tutkimuksellisen saavutettavuuden näkökulmasta.
Pilottikyselyn kehittäminen
Pilottikyselyn tavoitteena oli aineiston kerääminen, joka täydentäisi ammatillisesta koulutuksesta saatua opiskelijapalautetta (ks. Opetushallitus, 2025). Kyselyssä päätettiin hyödyntää Martillan ja Jamesin (1977) importance-performance-analyysiä, jossa vastaajat arvioivat ensin jonkin palvelun, kuten koulutuksen, ominaisuuksien tärkeyttä ja tyytyväisyyttään niihin. Tämän avulla voidaan hahmottaa, mitä tulisi erityisesti kehittää, mikä toimii jo hyvin, ja mikä näyttäytyy vähemmän tärkeältä.
Pilottikyselyssämme opiskelijat arvioivat ensin koulutuksen eri osa-alueiden tärkeyttä itselleen (”Pohdi opintojasi. Kuinka tärkeitä sinulle ovat seuraavat asiat?”). Tämän jälkeen heitä ohjattiin vastaamaan samoihin väittämiin kuvaten omaa tyytyväisyyttään niihin (”Pohdi jälleen opintojasi. Kysymykset ovat samat, joihin olet aiemmin vastannut. Tällä kertaa kysymyksiä mietitään uudesta näkökulmasta eli pohdi omaa tyytyväisyyttäsi niihin. Kuinka tyytyväinen olet seuraaviin asioihin?”). Kummassakin osiossa omaa kokemusta arvioitiin viisiportaisella Likert-asteikolla (1 = Ei lainkaan tärkeää / Erittäin tyytymätön, 5 = Erittäin tärkeää / Erittäin tyytyväinen).
Kysely kehitettiin yhteistyössä Spesian opiskelijoiden kanssa syksyllä 2024 järjestetyssä työpajassa KOVA-hankkeessa toteutetun kanssatutkimuksen hengessä (ks. tarkemmin Civil ym., 2024). Ennen työpajaa olimme rakentaneet alustavan kyselyrungon. Työpajassa eri koulutusten opiskelijat kertoivat kokemuksiaan kyselystä ja antoivat avointa palautetta. Työpajassa tiedustelimme erityisesti kysymysten ymmärrettävyyttä ja sitä, kuinka tärkeäksi he arvioivat väittämien kuvaaman asian. Kyselyn pilotoinnissa voidaan kiinnittää huomioita esimerkiksi juuri väittämien kielelliseen muotoiluun ja niiden järjestykseen sekä tehdä mukautuksia tehtyjen havaintojen perusteella (van Teijligen & Hundley, 2002). Työpajassa tehtyjen havaintojen myötä kyselyn alkuperäisiä väittämiä selkeytettiin ja kyselyyn lisättiin ”En ymmärrä” -vaihtoehto. Kysely muutettiin adaptiiviseksi koulutukseen liittyvän vastaajaryhmän mukaan, jolloin kysely ohjaa opiskelijaa vastaamaan vain tiettyyn osioon.
Lisäksi Likert-asteikko muutettiin visuaaliseen muotoon opiskelijoiden toiveiden mukaisesti (Kuva 1).
Pilottikyselyn sisältö ja saatu palaute
Opiskelijoiden työpajan jälkeen jatkokehitetty pilottikysely (Webropol) sisälsi yhteensä 36 Likert-asteikollista väittämää, viisi avointa kysymystä ja avoimen vastauskentän palautteelle. Väittämissä käsiteltiin opiskelijoiden minäpystyvyyttä, opintoihin kiinnittymistä, yksilöllisiä polkuja, opintojen sisältöä ja rakennetta, työelämäyhteyksiä, tukitoimia, opettaja-opiskelija-vuorovaikutusta ja vertaissuhteita. Kyselyn väittämissä hyödynnettiin muun muassa olemassa olevia minäpystyvyyden (Di ym., 2023), opintoihin ja opiskelijayhteisöön kiinnittymisen (Appleton ym., 2006) ja opiskelukontekstiin muokattua työn imun (Schaufeli ym., 2002) mittareita. Avoimissa kysymyksissä tiedusteltiin opiskelijoiden näkemyksiä hyvästä koulutuksesta ja hyvästä elämästä sekä niistä asioista, jotka ovat heille niissä tärkeitä ja joihin he ovat tyytyväisiä. Avoimissa kysymyksissä kysyttiin myös opiskelijoiden tulevaisuuden odotuksista.
Kyselyn pystyi täyttämään kahtena eri versiona; suomen kielellä tai selkeäkielisessä muodossa, joka oli osin tukikuvitettu. Tukikuvituksissa käytettiin Widgit-symboleita, ja ne tehtiin Widgit Online-ohjelmalla. Selkeäkielisessä versiossa tukikuvitukset oli kehitetty kyselyn alussa olevaan, tutkimukseen osallistumisesta kertovaan saatetekstiin, siihen verkkolinkkinä upotettuun suostumuslomakkeeseen ja kyselyn avoimiin kysymyksiin (kuvat 2 ja 3). Tukikuvitukset nähtiin tärkeänä keinona lisätä kielen ymmärrettävyyttä, huomioida kognitiivisen saavutettavuuden kysymykset ja tukea opiskelijoiden ymmärrystä tutkimuksesta ja siihen osallistumisesta. Saavutettavuus huomioitiin myös esittämällä avoin kysymys tekstin muodossa tukikuvitetun kuvan lisäksi (Kuva 3), jotta kysymys on luettavissa ruudunlukuohjelmalla.
Kaiken kaikkiaan syksyn 2024 aikana kyselyyn vastasi 121 Ammattiopisto Spesian opiskelijaa, ja heistä noin 13 prosenttia hyödynsi kyselyn selkeäkielistä ja tukikuvitettua versiota. Pääsääntöisesti heiltä saatu palaute oli positiivista, mutta jotkut opiskelijat kertoivat kokeneensa kysymykset haastaviksi ja toivoivat niihin selkeämpää muotoilua. Esimerkiksi jotkut kyselyssä käytetyt termit koettiin vaikeaselkoisiksi, mutta niitä ei opiskelijoiden palautteessa yksilöity tämän tarkemmin.
Kokonaisuudessaan kaikkien kyselyn täyttäneiden opiskelijoiden antaman palautteen mukaan kysely todettiin pääosin hyväksi, selkeäksi, mieluisaksi täyttää, ja kyselyn nähtiin käsittelevän opiskelijoille tärkeitä asioita. Jotkut opiskelijat antoivat käytännön kehittämisehdotuksia, kuten tärkeä-tyytyväinen-skaalasta luopumista ja sen korvaamista mielipiteen ilmaisulla (esim. ”Täysin samaa mieltä”). Pilottina toimineesta kyselystä saatu palaute huomioidaan kyselyn jatkokehittämisessä vuoden 2025 syksyllä käynnistyvää varsinaista aineistonkeruuta varten.
Lopuksi: pilottikyselystä opittua ja oivallettua
Retrospektiivisesti ajateltuna olemme kokeneet ennen varsinaista aineistonkeruuta toteutetun pilottikyselyn varsin tärkeänä välivaiheena ja oppimiskokemuksena tulevaa ajatellen. Etenkin laadullisessa tutkimuksessa pilottia usein myös suositellaan tehtäväksi ennen varsinaista tutkimusta ja sen aineistonkeruuta; se auttaa tutkijoita tunnistamaan käytetyn aineistonkeruuvälineen mahdolliset heikkoudet, ennaltaehkäisemään tutkimukseen liittyviä riskejä ja turvaamaan laadukkaamman aineistonkeruun (Malmqvist ym., 2019). Vaikka valtaosa kyselyyn vastanneista opiskelijoista koki kyselyn toimivaksi ja mieluisaksi täyttää, saamamme palautteen perusteella joissakin kyselyn väittämissä on vielä selkeyttämisen varaa. Tätä meidän on reflektoitava kriittisesti, missä määrin ammatillisen koulutuksen tutkijoille ja asiantuntijoille luonteva ja kyselyssäkin joltain osin käytetty terminologia, kuten osaamistavoitteet ja osaamisen kehittyminen, heijastelee opiskelijoiden arkea ja kokemusmaailmaa (ks. myös Civil ym., 2024). Lisäksi kyselyyn tehty tukikuvitus koski saatetekstiä, suostumuslomaketta sekä avoimia kysymyksiä. Jatkossa on syytä pohtia myös Likert-asteikollisten väittämien tukikuvittamista.
On myös huomionarvoista, että kysely toimii haastatteluin toteutettavan laadullisen pitkittäisseurannan rekrytointivälineenä. Olemme kuitenkin tähän mennessä havainneet haastavaksi tavoittaa yhteystietonsa jättäneitä ja haastatteluun osallistumisesta kiinnostuneita opiskelijoita. Tämä voi ilmetä jonkinasteisena osallistujakatona keväällä 2025 järjestettäviä pilottihaastatteluja ajatellen. Kyselyn pilotista oppimamme perusteella on tarpeellista pohtia eri keinoja ja ratkaisuja siihen, miten opiskelijoiden tavoittaminen olisi jatkossa sujuvampaa. Se muun muassa osoitti, kuinka tärkeää on pyrkiä ehkäisemään kyselyyn vastaamisen ja haastattelujen toteuttamisen välillä tapahtuvaa osallistujakatoa. Vaikka tukikuvitettu kysely oli tärkeä askel oikeaan suuntaan, olemme havainneet, että tutkimuksellista saavutettavuutta on siten edistettävä myös muutoin, kuten viestinnässä opiskelijoiden suuntaan. Opiskelijoiden tavoittamiseen liittyvät haasteet voivatkin myös osaltaan johtua siitä, että tekemämme viestinnän opiskelijalähtöisyydessä ja saavutettavuudessa on vielä kehitettävää.
Kokonaisuudessaan tukikuvitettu pilottikysely ja sen kehittäminen yhteistyössä opiskelijoiden kanssa on tarjonnut meille arvokkaita oivalluksia siitä, miten opiskelijoiden arkea ja kokemusmaailmaa tulee lähestyä kognitiiviseen ja tutkimukselliseen saavutettavuuteen nojaten. Kyselyn ja haastattelujen pilotointi tarjoaa meille myös mahdollisuuden kehittää aineistonkeruun käytäntöjä, jotta monella tavalla ainutlaatuista aineistoa kerryttävä tutkimuksemme voidaan toteuttaa parhaimmalla mahdollisella tavalla.
Widgit-symbolit © Widgit Software Ltd. 2025 | Symbolbruket www.symbolbruket.fi
Lähdeluettelo
- Appleton, J. J., Christenson, S. L., Kim, D. & Reschly, A. L. (2006). Measuring cognitive and psychological engagement: Validation of the Student Engagement Instrument. Journal of School Psychology, 44(5), 427–445. https://doi.org/10.1016/j.jsp.2006.04.002
- Civil, T., Ryökkynen, S., Rintala, H. & Tammilehto, M. (2024). Ammatillisen koulutuksen ja vaativan erityisen tuen vaikuttavuuden eteen työskennellään rinnakkain. HAMK Unlimited Professional, 16.12.2024. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241212102213
- Di, W., Nie, Y., Chua, B. L., Chye, S. & Teo, T. (2023). Developing a single-item general self-efficacy scale: An initial study. Journal of Psychoeducational Assessment, 41(5), 583–598. https://doi.org/10.1177/07342829231161884
- Invalidiliitto. (N.d.). Saavutettavuus. Haettu 18.2.2025 osoitteesta https://www.invalidiliitto.fi/esteettomyys/tietoa-esteettomyydesta-ja-saavutettavuudesta/saavutettavuus
- Kulmala, M., Spišák, S. & Venäläinen, S. (toim.). (2023). Kanssatutkimus: ihanteet ja käytännöt. Tampere University Press. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-042-7
- Leskelä, L. (2019). Selkokieli. Saavutettavan kielen opas. Kehitysvammaliitto ry.
- Leskelä, L. & Uotila, E. (2020). Selkokieli saavutettavan viestinnän tukena. Teoksessa M. Hirvonen & T. Kinnunen (toim.), Saavutettava viestintä: Yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta edistämässä (ss. 227–349). Gaudeamus.
- Malmqvist, J., Hellberg, K., Möllås, G., Rose, R. & Shevlin, M. (2019). Conducting the pilot study: A neglected part of the research process? Methodological findings supporting the importance of piloting in qualitative research studies. International Journal of Qualitative Methods, 18, 1–10. https://doi.org/10.1177/1609406919878341
- Martilla, J. A. & James, J. C. (1977). Importance-performance analysis. Journal of Marketing, 41(1), 77–79. https://doi.org/10.2307/1250495
- Mäkinen, M. (2021). For a real job?: Views on the teaching of competence in working life by students with Autism Spectrum Disorder (ASD). Nordic Journal of Vocational Education and Training, 11(3), 66–87. https://doi.org/10.3384/njvet.2242-458X.2111366
- Opetushallitus. (2025). Ammatillisen koulutuksen opiskelijapalaute. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/ammatillisen-koulutuksen-opiskelijapalaute
- Pyyry, N. (2012). Nuorten osallisuus tutkimuksessa. Menetelmällisiä kysymyksiä ja vastausyrityksiä. Nuorisotutkimus, 30(1), 35–53.
- Schaufeli, W. B., Martínez, I. M., Pinto, A. M., Salanova, M. & Bakker, A. B. (2002). Burnout and engagement in university students: A cross-national study. Journal of Cross-Cultural Psychology, 33(5), 464–481. https://doi.org/10.1177/0022022102033005003
- van Teijlingen, E. & Hundley, V. (2002). The importance of pilot studies. Nursing Standard, 16(40), 33–36. https://doi.org/10.7748/ns2002.06.16.40.33.c3214
Kirjoittajat
Marika Mäkinen
Marika Mäkinen työskentelee Spesia Asiantuntijapalveluissa koulutuksen, konsultaation, työnohjauksen ja TKI-toiminnan parissa. Marikan oma väitöstutkimus käsittelee laaja-alaista tukea tarvitsevien autismikirjon opiskelijoiden työllistymistä.
Julkaisun tiedot
Pysyvä osoite
Tulossa myöhemmin
Lisenssi
Avainsanat
Viittausohje
Hankkeen tiedot
Uutta ajattelua ammatillisen koulutuksen vaikuttavuuteen KOVA (2024–2028) on Ammattiopisto Spesian ja Hämeen ammattikorkeakoulun yhteinen tutkimus- ja kehittämishanke, jota rahoittaa S. ja A. Bovalliuksen säätiö sr. KOVA-hankkeessa kehitetään vaativana erityisenä tukena toteutettavan ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta ja laatua tutkimusperusteisesti.
