Pk-yrityksillä mahdollisuus kehittää toimintaansa yhteistyön avulla

Suomalaiset pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) elävät murroksessa. Digitalisaatio, tekoäly, teknologian kehittyminen ja kestävän kehityksen vaatimukset muokkaavat jatkuvasti liiketoimintaympäristöä. Samalla resurssit ovat rajalliset ja osaamisen tarve kasvaa.

Datavetoisen kiertotalouden TKI-ekoinnovaatiosysteemi ja demonstraatioympäristö (DAVE) -hanke pyrkii luomaan datavetoisen kiertotalouden innovaatioympäristön, joka kehittää digitalisaation avulla ympäristöystävällisiä ratkaisuja tehostamaan materiaalien ja resurssien käyttöä niin, että koko arvoketju huomioidaan. Hankkeen puitteissa tuetaan siirtymää kestävämpiin toimintatapoihin, kun yritykset pääsevät käytännön kokeilujen kautta testaamaan ja mallintamaan ratkaisuja. (DAVE, n.d.)

Haastattelimme neljää Kanta-Hämeessä toimivaa pk-yritystä selvittääksemme, mitä haasteita ne kohtaavat, millaisia tarpeita niillä on, ja millaista tukea ne tarvitsevat kehittyäkseen. Haastattelujen aikana käyty keskustelu paljasti potentiaalia yhteistyölle.

Osa toiminnasta on kestävää, mutta parantamisen varaa on

Kaikissa haastatteluissa kävi ilmi, etteivät kiertotalous ja kestävä kehitys ole yrityksille enää pelkkiä muotisanoja. Monelle niistä on tullut jo liiketoiminnan ydin: vanhojen laitteiden korjaaminen, kunnostaminen ja päivitys, materiaalien kierrättäminen takaisin tehtaalle ja komponenttien valitseminen energiatehokkuuden mukaan ovat jo vakiintuneita käytäntöjä.

Silti osa haastateltavista kertoo, että myös kehittämisen varaa on tunnistettu vielä löytyvän. Toiminnan jatkuva parantaminen ja työvaiheiden optimointi houkuttelevat, kun niiden kautta voidaan saavuttaa parempia tuloksia ja sujuvampia prosesseja. Esimerkiksi henkilöstölähtöistä tuottavuutta koskevassa tutkimuksessakin on nähty, että tällaista tuottavuutta vahvistamalla voidaan merkittävästi parantaa toimintakykyä (Auvinen ym., 2014). Tällaisten hyötyjen voikin nähdä toteutuvan esimerkiksi siinä, että eräät haastateltavista kertoivat ulkopuolisen sparraajan käyttämisen tuoneen merkittäviä hyötyjä ja auttaneen minimoimaan hukkaa. Tämänkaltaiset kokemukset vahvistavat tarvetta yhteistyölle.

Haastatteluissa korostui myös yritysten halu tuoda vihreitä ja kestäviä arvojaan tehokkaammin asiakkaidensa ja sidosryhmiensä tietoon. HAMKin arvoketjuprojekti on yksi esimerkki siitä, kuinka yhteistyö luo uusia mahdollisuuksia, kun opiskelijat koostavat yrityksen prosessista ja toiminnasta näkyvän visualisoinnin. Tällaisissa ratkaisuissa voivat korostua muun muassa yrityksen vihreät arvot, kiertotalous ja kestävyys, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi yrityksen kestävän toiminnan esiintuomisessa.

Tukea digitalisaation ja datan kehittämiseen

Yrityksissä jo käytössä olevat digitaaliset työkalut, kuten toiminnanohjausjärjestelmät, ovat niille arkipäivää. Useamman haastateltavan mukaan on kuitenkin tunnistettu, että pintaa on vasta raapaistu, ja että esimerkiksi yrityksessä syntyvää dataa voisi hyödyntää enemmänkin. Lisäksi haastateltavat kokivat, että digitaalista osaamistasoa tulisi kehittää eteenpäin yhteistyössä oppilaitoksen kanssa, ja he olivat havainneet myös mahdollisia 3D-teknologian soveltamiskohteita. Kehitysmahdollisuuksien löytäminen ja hyödyntäminen vaatii käytännön kokeiluja, ja tätä voidaan harjoittaa yhteistyöllä. Dataa voidaan analysoida konkreettisesti esimerkiksi data-analytiikan projekteissa, ja tuoda tämän kautta aitoon tarpeeseen uusia näkökulmia ja hakea tehokkuutta parantavia ratkaisuja (HAMK, 2025). Digitaalisuuden tasoa ja kehityskohteita puolestaan voidaan tutkia digitaalisen kartoituksen avulla, tai kehitystarpeeseen voidaan käynnistää esimerkiksi innovatiivisia 3D-projekteja (ks. esim. Äikäs, 2025). Kaikenlainen yhteistyö kannattaa kuitenkin aloittaa pienestä. Jos esimerkiksi dataa ei vielä ole mutta on kohde, jota halutaan mitata, ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyönä voidaan suunnitella ja toteuttaa mittausratkaisu, jolla mahdollistetaan datan keruu.

Tekoäly on iso kysymysmerkki myös pk-yritysten toiminnan kehittämisen kannalta. Haastatellut yritykset tunnistavat, että potentiaalia löytyisi muun muassa sähköpostien automatisoinnista aina verkkokaupan kehitykseen. Mutta mistä aloittaa? Vastauksista välittyikin tunne, että usein resurssit ovat rajalliset, suunnitelmallisuus puuttuu, ja luotettavuus askarruttaa. Näyttääkin, että tekoäly koetaan mahdollisuutena, jota ei ole tutkittu, ja juuri siksi tähän liittyvä koulutus ja sparraus ovat tärkeitä. Myös tällaisten haasteiden ratkaisemisessa yhtenä mahdollisuutena voisi olla yhteistyö oppilaitoksen kanssa. Ensimmäisenä askeleena voisi toimia esimerkiksi opiskelijatyönä tehtävä tekoälykartoitus ja pienimuotoinen pilottihanke, joka suunnataan yritystä kiinnostavaan kohteeseen. Samalla yritys pääsisi tutustumaan tuleviin osaajiin ja myös opiskelija saisi arvokasta käytännön kokemusta.

Yhteistyö on avain

Haastattelujen perusteella yrityksillä on selkeää halua ja tarvetta yhteistyöhön. Työharjoittelijat, projektityöt tai esimerkiksi opinnäytetyöt kiinnostavat. Kanta-Hämeen alueella yhteistyö HAMKin kanssa olikin osalle jo entuudestaankin tuttua, ja hankkeita ja projekteja oli tehty eri koulutusohjelmien kanssa. Haastateltavien vastauksissa korostui keskeisesti myös tarve saada alueelle lisää erilaisia koulutuslinjoja ja eri alojen osaajia. Lisäksi myös erilaiset säännöllisesti järjestetyt yhteistyötilaisuudet voisivat olla yksi konkreettinen lähestymistapa, jonka kautta yritykset pääsisivät tutustumaan ammattikorkeakoulun projektitarjontaan, palveluihin, laitteisiin, laboratorioihin ja opiskelijoihin – ja näin ne voisivat myös löytää uusia tekijöitä.

Haastattelujen perusteella pk-yritysten tarpeet näyttävät selkeiltä: tarvitaan ulkopuolista sparrausta, konkreettisia työelämään liittyviä projekteja, tuoreita ja innovatiivisia näkökulmia sekä osaavia opiskelijoita. Näiden tarpeiden lisäksi yrityksistä kerrotaan, että niillä on myös annettavaa ja kiinnostusta olla mukana kehittämässä toimintaa – ja halua osallistua opetukseen esimerkiksi sparraamalla opiskelijaprojekteja ja tarjoamalla vierailijaluentoja oman asiantuntemuksensa aloilta. Tämänkaltainen yhteistyö on tervetullutta, sillä se vie eteenpäin koulutuksen ja elinkeinoelämän kehitystä tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseksi. Tulevaisuutta pystytäänkin rakentamaan nimenomaan yhdessä yritysten, innovaatioiden ja uudenlaisen koulutuksen avulla ja näin voidaan edistää alueen elinvoimaa (Salmia, 2025). Ilman yritysten tukea ja osallistumista koulutukseen ammattikorkeakoulu on kuitenkin vain yksi irrallinen toimija muiden joukossa.

Kirjoittajat