Suomeen tulleet sairaanhoitajat lääkehoitoa oppimassa

Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) terveysalalla toteutui vuosien 2024–2025 aikana Sairaanhoitajien laillistaminen Suomessa -hanke (SAILA), johon osallistui 15 EU/ETA-maiden ulkopuolelta saapunutta sairaanhoitajaa. Hyväksytysti suoritetun SAILA-koulutuksen jälkeen laillistujilla on mahdollista hakea Valviran lupaa toimia sairaanhoitajana Suomessa. Koulutus koostui useammasta opintojaksosta, joiden aikana opiskelijat täydensivät erilaisten sairaanhoitajan työssä tarvittavien tietojen ja taitojen osaamista.  Näihin kuuluvat esimerkiksi tiedot Suomen sosiaali- ja terveysalan lainsäädännöstä, palvelujärjestelmästä, lääkehoidosta ja kliinisestä osaamisesta. (Vikberg-Aaltonen & Inovaara, 2025)

Suomessa sairaanhoitaja vastaa lääkehoidon toteutuksesta työskennellessään erilaisissa sosiaali- ja terveysalan toimintayksiköissä. Tämä vaatii sairaanhoitajilta monipuolista osaamista ja vahvaa tietotaitoa. Sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisella on suuri merkitys potilasturvallisuuden kannalta, sillä virhe lääkehoidossa voi aiheuttaa merkittävää haittaa potilaalle. Selvityksissä on huomattu, että lääkkeisiin liittyvät haittatapahtumat ovat yleinen ongelma terveydenhuollossa (ks. esim. Laatikainen, 2020). Tämän vuoksi lääkehoito-osaamisen opiskelu on tärkeä osa suomalaista sairaanhoitajakoulutusta. Laaja-alainen osaaminen tuleekin turvata myös muualla sairaanhoitajakoulutuksen saaneille ammattilaisille, jotka hakevat oikeutta toimia sairaanhoitajana Suomessa.

Lääkehoidon opinnot täydentävät aiempaa osaamista

Osana SAILA-hankkeen opintoja laillistujat opiskelivat viiden opintopisteen verran lääkehoidon opintoja, joihin sisältyi teoriaopetuksen lisäksi kliinisen hoitotyön ja lääkelaskujen harjoituksia. Lääkehoidon osaamista oli mahdollista vahvistaa myös käytännön hoitotyön harjoittelujaksoilla, joita jokainen laillistuja teki opintojensa aikana. Lääkehoito-osaamisen oppimistavoitteet ja sisällöt pohjautuivat valtakunnallisessa SAILA-hankkeessa eri ammattikorkeakoulujen yhteistyössä luotuihin tavoitteisiin ja sisältöihin. Nämä puolestaan perustuvat kansallisiin suosituksiin (Kansallinen lääkeinformaatioverkosto 2024; Laukkanen & Ruokoniemi, 2021), joita on laadittu lääkehoidon osaamisen varmistamiseksi. Lisäksi HAMKin SAILA-ryhmälle suunnatun opetuksen tavoitteita ja sisältöjä tarkennettiin osaamiskartoitusten perusteella. 

Sairaanhoitajan työnkuvat ja siten myös lääkehoito-osaamisen tarpeet poikkeavat jonkin verran toisistaan eri maissa. HAMKin SAILA-hankkeessa huomattiin, että laillistuvat sairaanhoitajat tarvitsevat osaamisen täydentämistä muun muassa lääkehoidon turvallisuutta varmentavissa käytänteissä, ammattisanaston tuntemuksessa, lääkehoitoon liittyvien tietokantojen käytössä ja potilasohjaukseen liittyvissä asioissa. Esille nousi jonkin verran myös perustietotaidon kertaamisen tärkeys, sillä osalla laillistujista oli jo pitkä aika aiemmasta työkokemuksesta sairaanhoitajana ja joitakin asioita oli unohtunut. Luonnollisesti myös suomen kielen vahvistaminen oli tärkeässä roolissa, jotta lääkehoitotilanteissa käytettävä ja tarvittava suomen kieli on riittävällä tasolla turvalliseen lääkehoitoon.

Käytännön harjoittelua ja teoriaopintoja

Lääkehoidon teoriaopinnoissa laillistujat opiskelivat lääkehoidon asioita lähiopetuksessa kampuksella ja itsenäisesti verkko-oppimisympäristössä. Lähiopetuspäivinä harjoiteltiin etenkin käytännön hoitotyön taitoja ja teorian soveltamista todellisuutta mukailevissa tilanteissa. Harjoiteltavia asioita olivat esimerkiksi lääkkeiden laimentaminen, erilaisten injektioiden antaminen ja kanylointi. Nämä ovat keskeisiä taitoja, joita sairaanhoitajat tarvitsevat päivittäisessä työssään. Useilla laillistujilla on erinomaiset kädentaidot, mutta esimerkiksi aseptinen työskentely tarvitsi kertausta. Aseptiikan opetuksessa ja toimintatavoissa voi olla eroja eri maiden koulutuksissa, joten oli varmistettava, että laillistujat omaksuvat Suomessa käytössä olevia ja näyttöön perustuvia toimintatapoja ja toteuttavat niitä myös käytännössä.

Teoriaopintoihin kuului keskeisesti myös lääkelaskentaosaaminen, sillä se on yksi osa turvallista lääkehoitoa. Lääkelaskennan opetuksessa laillistujille pidettiin laskupajoja, joissa heidän kanssaan harjoiteltiin erilaisten sairaanhoitajan työssä tarvittavien lääkelaskujen laskemista. Laillistujien oli mahdollista harjoitella lääkelaskuja myös verkko-oppimisympäristössä ja näin kehittää osaamistaan itsenäisesti. Lääkelaskennasta kaikkien laillistujien tuli antaa osaamisen näyttö kokeessa, jossa vaaditaan täydellinen osaaminen, eli kaikki kokeessa olevat viisi laskua tulee suorittaa virheettömästi. SAILA-laillistujista moni toimii Suomessa jo lähihoitajana, joten luonnollista tietä annettaviin lääkkeisiin liittyvät lääkelaskut sujuivat heiltä hyvin. Muita erityisreittejä annettaviin lääkkeisiin, esimerkiksi suonen sisäisesti tai epiduraalitilaan annosteltaviin lääkkeisiin, liittyvät laskut vaativat opiskelijoilta enemmän harjoittelua ja opettajan tukea ennen koetta.

Lääkelaskennan opetuksessa keskeisenä haasteena nousi esille suomen kieli. Suomen kielen osaamisen tulee olla riittävällä tasolla, jotta on mahdollista ymmärtää esimerkiksi erilaisia lääkkeen laimentamisen ohjeita. Kielen osaamista oli mahdollista harjoitella ja testata Lääkehoito-opintojakson aikana eri tilanteissa ja lääkelaskennan kokeessa, joka pidettiin suomeksi. Osa laillistujista hyötyi havainnollistamisesta, kun opetukseen otettiin mukaan muun muassa erilaiset ampullit, kuiva-ainelagenulat, infuusionestepullot ja lääkepakkaukset. Nämä auttoivat opiskelijoita ymmärtämään tehtäviä paremmin kuin pelkät paperilla olevat laskut.

Osaamisen kehittäminen jatkuu työelämässä

Tulevaisuudessa sairaanhoitajien laillistamiseen tähtääviin koulutuksiin voitaisiin entisestään lisätä käytännön hoitotyötä simuloivia harjoituksia. Näissä lääkehoidon opetustilanteissa harjoiteltaisiin kliinisten kädentaitojen lisäksi tiedonhakua ja sen soveltamista, potilasohjausta ja monialaista yhteistyötä hoitotiimin kesken. Tällä tavoin saataisiin valmiuksia myös harjoittelujaksojen todellisiin potilastilanteisiin.  

SAILA-hankkeen lääkehoidon teoriaopinnoissa opiskeltavat asiat tarjosivat laillistujille lääkehoidon perusteet. Lääkehoito-osaaminen vahvistuu koulutuksen jälkeen työelämässä siellä olevien tarpeiden mukaan. Sairaanhoitajalla on vastuu kehittää omaa ammatillista osaamistaan jatkuvasti, ja työnantajan tehtävä on varmistaa työntekijöiden lääkehoito-osaaminen (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994; Valvira n.d.). Työelämässä valmiin sairaanhoitajan osaaminen varmistetaan suoritetun tutkinnon lisäksi riittävällä perehdytyksellä ja niin sanottujen lääkehoitolupien suorittamisella (esimerkiksi näytöt ja LOVe-tentit, eli lääkehoito-osaamisen sähköiset kokeet). SAILA-ryhmän lääkehoidon opetuksessa on ollut tärkeää keskittyä etenkin suomalaisiin hoitosuosituksiin ja hyviin hoitokäytänteisiin, suomalaisten lakien ja asetusten tarkasteluun sekä aseptiikan opetukseen ja lääkelaskennan varmistamiseen.

Kirjoittajat