Tekoälytyöpajoilla kohti vastuullista tekoälyn hyödyntämistä

Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) keväällä 2025 järjestetyt tekoälytyöpajat olivat ainutlaatuinen panostus opetus- ja oppimiskäytäntöjen kehittämiseen. Työpajojen tavoitteena oli varmistaa, että tekoälyn käyttö korkeakouluympäristössä tapahtuu yhteisöllisesti, johdonmukaisesti ja vastuullisesti. Lisäksi ne tarjosivat opetushenkilöstölle mahdollisuuden syventyä tekoälyn mahdollisuuksiin ja haasteisiin, luoda yhdessä pelisääntöjä sen käytölle ja kerätä ideoita vastuulliseen tekoälyn hyödyntämiseen.

Tarve yhteisille linjauksille

Tekoälyn nopea kehitys tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia opetuksen kehittämiseen, mutta herättää myös kysymyksiä eettisyydestä, tietosuojasta ja pedagogisesti mielekkäästä käytöstä. Tarve selkeämpien pelisääntöjen laatimisesta tekoälyn opetuskäyttöön oli HAMKissa tunnistettu, ja myös rehtorineuvosto Arenen toivoma asia (Arene, 2024). Koska jokainen koulutusala on erilainen ja tarpeet vaihtelevat, ulkopuolelta annettujen yleisten ohjeiden laatiminen olisi ollut haastavaa.

Ratkaisuksi HAMKissa päätettiin järjestää keväällä 2025 Learning Design -tiimin ja digipedamentoreiden fasilitoimia koulutuskohtaisia työpajoja. LeaD-tiimin tavoitteena on edistää opetuksen laatua kehittämällä digipedagogiikkaa ja opetusteknologioiden käyttöä HAMKissa. Digipedamentorit tukevat yksikkönsä henkilöstöä yhteistyössä LeaD-tiimin kanssa. Työpajoissa kukin koulutusala itse sopi tekoälyn käytön periaatteista. Tarkoituksena oli tuottaa konkreettiset ja yhteisesti hyväksytyt ohjeistukset, jotka huomioivat kunkin alan erityispiirteet ja työelämän vaatimukset. Samalla vahvistettiin yhteistä ymmärrystä ja sitoutumista sovittuihin käytäntöihin.

Työpajat tukivat myös kokeilukulttuuria ja yhteisöllisyyttä. Osallistujia rohkaistiin tutustumaan tekoälytyökaluihin, jakamaan kokemuksia ja ideoimaan uusia ratkaisuja yhdessä. Olennaista oli osallistumisen matala kynnys – jokaisen mielipide oli tärkeä, oli sitten konkari tai aloittelija tekoälyn saralla. Lopputuloksena syntyivät koulutuskohtaiset luonnokset ohjeistuksista sekä ideapankit konkreettisista käyttöesimerkeistä. Työ jatkuu koulutuksissa ohjeistuksien viimeistelyllä ja seuraavien askelien sopimisella.

Onnistuneita kokemuksia ja konkretiaa

Työpajoissa käsiteltiin kattavasti aiheita, jotka auttoivat osallistujia ymmärtämään tekoälyn hyödyntämisen merkityksen opetuksessa ja sen vastuullisen käytön periaatteet. Useat ryhmät päättivät yksimielisesti lisätä opintojaksojen ja tehtävien kuvauksiin maininnan tekoälyn käytöstä Arenen (2024) liikennevalomallin mukaisesti. Mallin avulla opettaja kertoo selkeästi tekoälyn käytön sallittavuudesta, rajoituksista tai kielloista oppimistehtävissään. HAMKissa opettajan liikennevalomallin käyttöä tukee ja helpottaa Learn-Moodle-oppimisympäristömme tekstieditorista löytyvät valmiit kuvalliset tekstilausekkeet (Hämeen ammattikorkeakoulu, 2025).

Liiketalouden koulutuksen lehtori Vesa Tuomela kuvaili tekoälytyöpajaa onnistuneeksi. Työpajan päätteeksi Tuomela toteutti konkreettiset ohjevideot opiskelijoille kustakin liikennevalomallin osasta.

”Pidin tekoälytyöpajan ohjelmasta, joka oli tasapainoinen johdattelun, pienryhmätyöskentelyn ja yhteisen keskustelun osalta. Toteutus oli miellyttävän keskusteleva ja osallistava. Kun näin ja kuulin työpajassa esitetyn liikennevalomallin, tunnistin sen tukevan hyvin oppimistehtävien tekemistä. Ajattelin, että mahdollisimman konkreettisesti ohjeistettuna liikennevalot parantavat oppijoiden tekoälylukutaitoa.

Siksi halusin tehdä ’liikennevalovideot’ esimerkeiksi siitä, mitä kukin liikennevalo voisi tarkoittaa oppimistehtävän käytännön tekemisessä. Liikennevalojen lisäämisen ja ohjeistuksien seurauksena tekoälyn käyttö, tuotokset ja kriittinen arviointi paranivat selvästi. Kiitos vielä hyvästä työpajasta!”

Lehtori Vesa Tuomela

Myös bio- ja luonnonvara-alan yksikön kielten lehtori Taru Toppola oli mielissään yhteisestä tilaisuudesta keskustella tekoälystä.

“Tekoälytyöpajoissa tärkeintä itselleni oli, että sain varattua aikaa asialle ja pääsin pohtimaan pajassa tekoälyn hyödyntämistä monesta eri näkökulmasta. Työpajassa pohdimme erityisesti sitä, milloin opiskelijaa voidaan rohkaista tekoälyn käyttöön. Ideoimme myös erilaisia tapoja arvioida luotettavasti opiskelijan omaa osaamista esimerkiksi arvioimalla prosessia eikä niinkään tuotosta ja teettämällä erilaisia suullisia näyttöjä ja ryhmätenttejä. Yritän tietoisesti hakeutua tekoälykoulutuksiin, sillä kaikki apu on tarpeen!”

Lehtori Taru Toppola

Tekoäly osana strategiaa ja työelämävalmiuksia

Opetushenkilöstölle järjestettyjen työpajojen merkitys ulottuu osaksi laajempaa strategista tavoitetta kehittää sekä henkilöstön että opiskelijoiden tekoälyosaamista. HAMKin HUMAINE-tekoälyohjelman strategiaan on kirjattu tavoitteita, kuten henkilöstön tekoälyosaamisen tavoitteellinen kehittäminen ja relevanttien työelämätaitojen kehittäminen opiskelijoille. Tekoälytaidot on tunnistettu yhdeksi keskeisimmistä tulevaisuuden osaamisalueista, jotka tukevat opiskelijoiden työllistymistä ja osaamisen siirtymistä työelämään.

Työpajat edistivät näitä tavoitteita konkreettisesti. Ne antoivat opettajille valmiuksia uudistaa opetustaan ja opiskelijoille paremmat eväät tekoälyn hyödyntämiseen vastuullisesti. Näin rakennamme yhdessä perustaa tulevaisuuden korkeakoululle, jossa tekoäly on luonteva osa sekä opetusta että oppimista.

Kirjoittajat