Yhdessä kylillä! – Hyvinvoinnin edistäminen osana kyläturvallisuuden toimintamallia

Turvallisuus kylissä ei tarkoita vain häiriötilanteisiin varautumista, vaan myös sitä, että asukkaat voivat hyvin ja kokevat kuuluvansa yhteisöön. Kyläturva-hankkeessa kehitetään yhdessä kyläläisten kanssa tapoja lisätä hyvinvointia ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Tämä tehdään esimerkiksi järjestämällä erilaisia tapahtumia ja tukemalla vapaaehtoistoimintaa.

Miksi hyvinvointi on osa turvallisuutta?

Kyläturva-hankkeessa Laurea-ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Hämeen Kylät ry kehittävät yhdessä asukkaiden kanssa kyläturvallisuuden toimintamallin Kanta-Hämeeseen. Turvallisuus ymmärretään hankkeessa laajasti: siihen kuuluvat sekä varautuminen häiriötilanteisiin että kyläyhteisöjen henkisen kriisinkestävyyden vahvistaminen.

Väestön hyvinvointi ja terveys sekä yhteiskunnan sisäinen turvallisuus ovat tiiviissä yhteydessä toisiinsa (Rintala, n.d). Myös turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen muodostavat yhteisen kokonaisuuden (Kansanterveyden neuvottelukunta, 2021). Suomen sisäisen turvallisuuden strategian mukaan henkisessä hyvinvoinnissa korostuvat yhteisöllisyys, onnellisuus, merkityksellinen tekeminen ja hyvä elämä, joiden kautta rakentuu sekä yksilöiden että koko yhteiskunnan henkinen kestävyys (Sisäministeriö, 2017). Tämän vuoksi Kyläturva-hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota kriisitilanteiden hallinnan lisäksi kyläläisten hyvinvoinnin, henkisen resilienssin ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Yksi tapa vahvistaa kylien kestävyyttä on järjestää hyvinvointia tukevia tapahtumia yhdessä kyläläisten ja paikallisten yhdistysten kanssa.

Tässä artikkelissa kuvaamme, miksi hyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa turvallisuustyötä sekä miten hyvinvointia edistävä toiminta on otettu osaksi Kanta-Hämeen kyläturvallisuuden toimintamallia Kyläturva-hankkeessa. Artikkelin tietoperustassa on hyödynnetty Kyläturva-hankkeelle tehtyä sosionomiopinnäytetyötä (Eerola & Metsola, 2025), jossa kyläturvallisuutta tutkittiin hyvinvoinnin näkökulmasta henkisen resilienssin ja osallisuuden käsitteiden kautta. Yhteisöllinen hyvinvointi on tunnistettu merkittäväksi tekijäksi osana Suomen hyvinvointijärjestelmää. Sen tarkoituksena on vaikuttaa positiivisesti yksilöiden ja yhteisöjen psyykkiseen sekä fyysiseen terveyteen. (Niskasaari ym., 2025, ss. 9–10.)

Yksilöiden ja yhteisöjen henkinen resilienssi

Henkinen resilienssi tarkoittaa sitä, että ihminen tai yhteisö pystyy selviytymään vaikeista tilanteista ja toipumaan niistä (Aburn ym., 2016; Turvallisuuskomitea, 2025). Perustan henkiselle resilienssille muodostavat yksilöiden hyvinvointi, toimeentulo, terveydentila ja toimintakyky. Yksilön resilienssiä voidaan kehittää hyödyntämällä yksilön omia vahvuuksia sekä hänen lähipiirinsä ja yhteisöjen tukea (Abrash Walton ym., 2021). Esimerkiksi kulttuuripalveluilla, hengellisten yhteisöjen toiminnalla, nuorisotyöllä sekä järjestötoiminnalla on keskeinen merkitys henkisen kriisinkestävyyden rakentumiselle (Turvallisuuskomitea, 2025). Resilienssin vahvistuminen auttaa yksilöä näkemään itsensä kriisitilanteessa pystyvänä toimijana eikä avuttomana uhrina (Abrash Walton ym., 2021).

Henkistä resilienssiä voidaan tarkastella myös yhteisöllisestä ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Sillä on keskeinen merkitys osana yhteiskunnan kriisinkestävyyttä ja kokonaisturvallisuutta (Turvallisuuskomitea, 2025, ss. 22–23). Yhteisöresilienssin (Abrash Walton ym., 2021; Haase ym., 2021) muodostumiseen vaikuttavat keskeisesti ihmisten asennoituminen ja suhtautuminen siihen, onko yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointi yhteinen asia, vai onko jokainen vastuussa omasta hyvinvoinnistaan. Vahva yhteisöresilienssi muodostuu yksilöiden voimavaraksi, ja kannattelee yhteisöä ja sen jäseniä kriiseissä (Mieli – Suomen Mielenterveys ry, 2024).

Osallisuuden vahvistaminen

Henkisen resilienssin lisäksi osallisuuden kokemuksilla on tärkeä merkitys kyläturvallisuudessa ja hyvinvoinnissa. Kokemus osallisuudesta syntyy, kun ihminen kokee elämänsä ja toimintaympäristönsä hallittavaksi ja ennakoitavaksi, ja kun hän tuntee yhteenkuuluvuutta kyeten osallistumaan haluamaansa toimintaan. Merkityksellistä on myös nähdä oman toimintansa vaikuttavan muihin ihmisiin myönteisellä tavalla. (Isola & Leemann, 2021, s. 381)

Osallisuuden kokemusta vahvistavalla osallisuustyöllä voidaan täydentää ja uudistaa vallitsevaa hyvinvointijärjestelmää. Onnistunut osallisuustyö tuo paikalliset palvelut, asukkaat, kolmannen sektorin ja elinkeinoelämän yhteisen toiminnan äärelle. Osallisuustyötä voidaan lähestyä erilaisten teemojen, kuten kansalaisvaikuttamisen vahvistamisen ja vapaaehtoistoiminnan järjestämisen avulla. (THL, 2023, s. 68) Keskeisiä keinoja kansalaisvaikuttamisen vahvistamisessa ovat luottamuksen ja uskon vahvistaminen yksilön omaan vaikuttamismahdollisuuteen. Luottamuksen rakentamisessa on tärkeää tehdä yhteistyötä sellaisen toimijoiden kanssa, joilla on kontakti kohderyhmään, ja joihin kohderyhmä luottaa. Tällainen taho voi olla esimerkiksi järjestö tai kylä- tai asukasyhdistys. (THL, 2023, ss. 191–192)

Kylien hyvinvointia edistävä toiminta perustuu pitkälti vapaaehtoisten panokseen. Vapaaehtoistoiminnan järjestämisellä kyetään lisäämään ihmisten osallisuutta lähiyhteisöissä ja lopulta myös yhteiskunnassa. Erityisesti heikommassa asemassa olevat ihmiset hyötyvät näistä vapaaehtoistoiminnassa syntyvistä osallisuuden kokemuksista. Vapaaehtoistyö rakentaa yksilön omaa pystyvyyden kokemusta ja antaa ihmiselle mahdollisuuden panostaa yhteiseen hyvään. (THL, 2023, ss. 215–217) Paikallisessa turvallisuustyössä kansalaisten osallisuus ja sitoutuminen vapaaehtoistyöhön ovat avainasemassa (Mäenpää ym., 2025).

Yhdessä kylillä! Hyvinvointia tukevan toiminnan käynnistäminen

Hyvinvointia edistävien tilaisuuksien suunnittelussa Kyläturva-hankkeessa on hyödynnetty Omalta kylältä Hämeessä -hankkeessa kehitettyä mallia kyläkahviloista ja HYTE-hetkistä (Hämeen Kylät, 2020). Kyläkahvilat ja HYTE-hetket oli molempia hyödyttävä yhteistyömalli sote-järjestöjen ja kyläyhdistysten kesken maaseudun asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi, mutta toiminta loppui koronapandemian aikana. Kyläturva-hankkeessa tavoite on käynnistää hyvinvointia tukevat tilaisuudet uudelleen ja saada toiminta vakiintumaan Kanta-Hämeen kyliin.

Aiempaa HYTE-hetkien toimintamallia on tarkoitus laajentaa siten, että järjestäjiksi saadaan mukaan myös julkisia palveluntuottajia sekä oppilaitoksia. Etenkin pienissä kunnissa kansalaistoimijoiden rooli kuntalaisten hyvinvoinnin tukemisessa on merkittävä (Mäenpää ym., 2025), mutta henkisen resilienssin vahvistamisessa tärkeä asema on erilaisten toimijoiden, kuten sosiaalipalveluiden, järjestöjen, oppilaitosten ja hengellisten yhteisöjen, keskinäisessä vuorovaikutuksella ja yhteistyöllä (Abrash Walton ym., 2021, s. 5). Toimijaverkoston laajentamisen lisäksi hankkeessa on mahdollista testata etä- tai hybriditoteutuksia hyvinvointihetkien järjestämisessä.

Hyvinvointihetkien järjestämiseksi hankkeessa kartoitettiin järjestöjen, yritysten ja muiden organisaatioiden halukkuutta ja mahdollisuuksia hetkien toteuttamiseen. Sosionomiopiskelijoiden opinnäytetyössä toteutettiin kysely alueen järjestöille, yrityksille ja muille toimijoille, joiden nähtiin olevan potentiaalisia hetkien järjestäjiä. Kysely lähetettiin 75 toimijalle, joista 45:lta saatiin vastaus. Näistä 27 sisälsi alustavan ajatuksen hyvinvointia tukevan hetken sisällöstä. Opiskelijoiden toteuttaman kyselyn lisäksi hanketyöntekijät neuvottelivat hetkien toteuttamisessa tehtävästä yhteistyöstä hyvinvointialueen toimijoiden sekä Hämeen ammattikorkeakoulun terveysalan koulutuksen kanssa. 

Hetkien järjestäjiä on pyritty löytämään siten, että hetkien vaihtelevilla sisällöillä ja toteutustavoilla voidaan vastata erilaisten ryhmien tarpeisiin ja aktivoida heitä mukaan toimintaan. Perinteisimpien terveyden ja hyvinvoinnin teemojen lisäksi hyvinvoinnin edistämiseen nähtiin kuuluvan esimerkiksi luonto-, taide- ja kulttuurilähtöiset menetelmät, joiden tiedetään olevan merkittäviä hyvinvoinnin edistämisessä (THL, 2023).

Hanketyöntekijät olivat yhteydessä hyvinvointihetkien järjestämisestä alustavasti kiinnostuneisiin toimijoihin. Hankkeessa järjestettiin huhtikuussa 2025 Henkisen toimintakyvyn ylläpitäminen -työpaja, jossa ideoitiin ja suunniteltiin hyvinvointia tukevia tilaisuuksia yhdessä yhteistyöverkostojen edustajien kanssa. Työpajassa tapahtumille sovittiin nimeksi Yhdessä kylillä! -hetket.

Kyläyhdistyksillä ja vastaavilla kylätoimijoilla on ollut mahdollisuus ilmoittaa Webropol-lomakkeella halukkuudesta Yhdessä kylillä! -hetken järjestämiseen omalla kylällään sekä toiveistaan hetkien sisällön suhteen. Näin on pyritty yhteensovittamaan kylien tarpeet ja järjestäjien mahdollisuudet.

Yhdessä kylillä! -toimintaa on markkinoitu Hämeen Kylät ry:n uutiskirjeissä ja verkkosivulla, Kyläturva-hankkeen sosiaalisen median kanavilla sekä hankkeen tilaisuuksissa ja yhteistyötapaamisissa. Näkyvyyden myötä toiminnassa on päästy tekemään yhteistyötä myös muiden alueella toimivien hankkeiden kanssa.

Ensimmäiset Yhdessä kylillä! -hetket

Syksyn 2025 aikana on järjestetty kuusi Yhdessä kylillä! -hetkeä eri puolilla Kanta-Hämettä:

• Forssan Nivelpiirin vertaisohjaajat kertoivat nivelrikosta ja sen itsehoidosta sekä tarjosivat liikuntatuokiolla niveliin notkeutta Koijärvellä Peräjoen kylätalolla.
• Koijärven seurakuntatalolla aiheena oli arjen hyvinvointi, ja sen järjestämisessä tehtiin yhteistyötä kolmen hankkeen voimin. Forssa liikuttaa -hankkeen työntekijä kuvasi mahdollisuuksia arkiliikunnan lisäämiseen, hyvinvointialue Oma Hämeen Ikä iloiten -hankkeen työntekijä kertoi hyvinvointia tukevasta ravitsemuksesta ja Kyläturva-hankkeen työntekijä keskusteli osallistujien kanssa arjen turvallisuudesta.
• Lopella Vojakkalan kylätuvalla järjestetyssä Yhdessä kylillä! -hetkessä Hämeen Allergia-, Iho- ja Astmayhdistys ry:n kokemusasiantuntija kertoi pakkaskauden alkaessa ihon suojauksesta, astmasta ja allergioista.
• Rengon kirjastossa järjestetty Ikääntyminen voimavarana -hetki oli osa FinFami – Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry:n, Vapaaehtoiskeskus Pysäkin ja Hämeenlinnan kirjastojen järjestämää tapahtumakiertuetta. Kyläturva-hanke mahdollisti tilaisuuden seuraamisen etäyhteydellä kyliltä ja etäkatsomoksi ilmoittautui Vojakkalan kyläyhdistys.
• Hämeen ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat toteuttivat projektiopintoina kaksi Yhdessä kylillä! -hetkeä Hauhon nuorisotilalla. Ensimmäisellä kerralla nuorten kanssa opeteltiin ensiaputaitoja ja toisella kerralla juteltiin mielenterveydestä.

Syksyn Yhdessä kylillä! -hetkissä on ollut yhteensä 112 osallistujaa. Hetkistä saatu palaute on ollut positiivista. Yhdessä kylillä! -hetkissä on huomattu, että jo pelkkä kokoontuminen ja kokemusten jakaminen lisäävät kyläläisten turvallisuuden tunnetta ja hyvinvointia. Osallistujat ovat kiittäneet erityisesti mahdollisuutta tavata muita ja saada uutta tietoa arjen hyvinvointiin liittyvistä asioista. Kyläläiset ovat myös arvostaneet toiminnan järjestämistä haja-asutusalueilla, joissa palvelujen väheneminen aiheuttaa monille huolta.

Miten toiminta jatkuu?

Hyvinvointia edistävään toimintaan Kanta-Hämeen kylissä on hyvät mahdollisuudet, sillä alueella on paljon sekä aktiivisia kyliä että hetkien järjestämisestä kiinnostuneita toimijoita. Hetkien järjestäminen on kuitenkin edellyttänyt vahvaa koordinointia, jonka vastuu on ollut pääosin Kyläturva-hankkeella. Yhdessä kylillä! -hetket jatkuvat keväällä 2026 osana Kyläturva-hankkeen toimintaa. Toiminnan vakiinnuttamisen näkökulmasta on olennaista suunnitella, miten hetkiä organisoidaan hankkeen päättymisen jälkeen.

Kylissä on hankkeen aikana muodostettu kyläturvaryhmiä. Yhdessä kylillä! -hetkien jatkuvuuden kannalta voisi olla toimivaa sopia hyvinvointia edistävä toiminta jonkun kyläturvaryhmän jäsenen erityiseksi vastuualueeksi. Kylien aktiivisuus ja aloitteellisuus on avainasemassa hetkien järjestämiseen omalla kylällä. Kyliä auttaisi tieto mahdollisista järjestäjistä ja hetkien teemoista. Ulkopuolisen järjestäjän kutsumisen lisäksi kylät voivat järjestää Yhdessä kylillä! -hetkiä myös omatoimisesti hyödyntäen esimerkiksi eri toimijoiden tuottamia videoita ja muuta materiaalia, kuten hyvinvointialue Oma Hämeen tuottamia videoita ikääntyneiden ravitsemuksesta, joita hyödynnettiin syksyn Yhdessä kylillä! -hetkessä. Listaus mahdollisista hetkistä edellyttää kuitenkin sitä, että jokin taho vastaa sen ylläpitämisestä ja päivittämisestä. Kyläturva-hanke jatkuu vuoden 2026 loppuun asti. Tänä aikana on tärkeää siirtää vastuuta hetkien järjestämisestä kylille ja alueen pysyville toimijoille, jotta hyvinvoinnin tukeminen kylissä jatkuu myös tulevaisuudessa.

Kirjoittajat