Suomalaiskeksintö ratkaisee rakennusalan ongelman – teräsristikoiden viennistä tulee kannattavampaa ja hiilijalanjälki pienenee
Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) kehitetty uusi liitosratkaisu voi avata suomalaisille teräsrakenteille vientimarkkinoita sekä pienentää rakennusalan päästöjä. Ilman hitsausta toteutettava liitostekniikka mahdollistaa teräsristikoiden kuljettamisen osissa, mikä pienentää vientikustannuksia huomattavasti. Se helpottaa myös rakenteiden uudelleenkäyttöä ja voi yhdessä vähähiilisen korkealujuusteräksen käytön kanssa alentaa hiilijalanjälkeä jopa 80 prosenttia.
Teräsrakentamisessa käytetään erilaisia ristikkorakenteita esimerkiksi rakennusten kattorakenteissa, mastoissa ja opasteissa. Perinteisesti teräsristikot hitsataan yhteen, mikä tekee niistä hankalia purkaa ja uudelleenkäyttää. Hitsatut rakenteet vievät myös paljon tilaa kuljetuksessa.
HAMKin kehittämässä liitosratkaisussa on patentoitu osien paikoitusmenetelmä sekä liitoksessa käytettävien reikien lämpökäsittely. Menetelmän avulla voidaan ottaa kustannustehokkaammin käyttöön korkealujuusteräkset ristikoissa, jolloin myös rakenne kevenee huomattavasti, jopa noin 60 prosenttia. Lisäksi kokoonpano nopeutuu ja se voidaan myös automatisoida, mikä edelleen alentaa tuotantokustannuksia.
Hämeen ammattikorkeakoulun HAMK Tech -tutkimusyksikön tutkimus- ja laboratoriopäällikkö Jarmo Havulan mukaan muutos vaikuttaa koko arvoketjuun.
– Suomesta ei ole aiemmin ollut kannattavaa viedä teräsristikkorakenteita ulkomaille kuljetuksen haasteiden ja tuotannon kustannusten takia. Konttiin mahtuu nyt moninkertaisesti osissa kuljetettavia rakenteita verrattuna perinteisiin ratkaisuihin, keksinnöstä vastaava Havula sanoo.
Ratkaisulle on lähiaikoina tulossa toinen patentti.
Vastaa rakennusalan tarpeeseen lisätä kiertotaloutta
Teräksen valmistus aiheuttaa arviolta noin seitsemän prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Rakennusalalla on jatkuva tarve vähentää raakamateriaalin käyttöä ja lisätä rakenteiden uudelleenkäyttöä. Uusi liitosratkaisu tehostaa logistiikkaa ja alentaa kustannuksia, mutta sen avulla myös rakennusmateriaalit ja tuotteet pidetään mahdollisimman pitkään kierrossa.
-Olemassa olevien resurssien hyöty saadaan näin maksimoitua ja rakennusalan hiilijalanjälkeä pienennettyä. Laskelmien mukaan yhdessä vähähiilisen korkealujuusteräksen kanssa jopa yli 80 prosenttia, Havula sanoo.
Tutkimusta tehdään yhdessä LUT-yliopiston, Coimbran yliopiston ja Fraunhofer Institute of Laser Technologyn kanssa. Projektissa on mukana myös lukuisa joukko yrityksiä, kuten SSAB Europe, Stalatube, Weckman Steel, Ukko Works, Suomen Putkilaser, Würth, Linjateräs, Next Inox ja Aerial sekä Teräsrakenneyhdistys. Yritykset edustavat teräsrakentamisen eri vaiheita materiaalituotannosta liitostekniikkaan.
– Yrityskumppanit mahdollistavat sen, että kehitystyö ei jää laboratorioon, vaan ideaa voidaan testata ja viedä käytäntöön, hän sanoo.
Kehitystyötä tehdään MechJoint-tutkimushankkeessa, jota rahoittaa Business Finland. Hankkeen budjetti on noin 680 000 euroa ja se kestää vuoteen 2027 asti.
Lisätietoja:
