Hyvinvoivaa pedagogiikkaa

Mitä on laadukas opettaminen ja oppiminen eli hyvä korkeakoulupedagogiikka ja miten Hämeen ammattikorkeakoulu sitä edistää? Tervetuloa seuraamaan, mikä juuri nyt on alalla ajankohtaista.  

Jaana Siljamäki  

Hyvinvointi on noussut kiinnostuksen kohteeksi myös täällä korkeakoulussa ja meillä Hamkissa sitä on tutkittu niin opettajien kuin opiskelijoidenkin näkökulmasta. Tänään me keskitytään jälkimmäiseen eli opiskelijoiden hyvinvointiin. Meillä kaikilla on vielä muistissa koronavuodet ja se, että se oli haastavaa aikaa opiskelijoille, hyvin raskasta ja ja kysyi heiltä voimavaroja. Vieläkö meitä huolettaa opiskelijoiden jaksaminen lehtori Sara Rönkkönen?  

Sara Rönkkönen 

Tosiaan korona aikana valitettavasti kansallisesti opiskelijoiden hyvinvointia jaksaminen ymmärrettävästi romahti. Onneksi kuitenkin me ollaan siitä tultu parempaan suuntaan, vaikka edelleenkin opiskelijoita toki koettelee myös muut kriisit, joita meillä on  globaalisti. Maailmassa tällä hetkellä, mutta  opiskelu uupumus on sellainen mitä kansallisellakin tasolla tarkkaillaan ja viimeksi viimeksi tuossa viime vuonna. Sieltä saatiin sinänsä ihan hyviä tuloksia tämmöisestä kansallisesta kyselystä että uupumuksenkin suhteen ollaan menty parempaan suuntaan. Mutta edelleenkin me että kansallisella tasolla noin kolmasosa karkeasti korkeakouluopiskelijoista on jonkin asteisessa riskissä uupua ja sinänsä meidän hamkin tulokset. Resonoi tähän kansalliseen tasoon, että me tiedetään, että valtaosa voi hyvin, mutta me tiedetään, että meillä on myös myös opiskelijoita, jotka ei valitettavasti voi niin hyvin. Eli työtä on edelleen tehty. 

Jaana Siljamäki  

Niin Hamkissa tosiaan on tehty melko laajaa tällaista LearnWell nimistä tutkimusta jo noin viiden vuoden ajan ja tähän meidän omaan kyselyyn on vastannut vuosittain yli tuhat ensimmäisen tai toisen vuoden opiskelijaa. Kerro lyhyesti tästä kyselystä, että mitä sillä mitataan? 

Sara Rönkkönen 

Joo LearnWell on oppimiskokemus kysely jossa  mitataan opiskelijoiden kokemuksia ihan siitä omasta oppimisesta, opiskelusta. Sitten miten he kokee oppimisympäristön eli voi ajatella vertaiset opettajat, mikä kaikki kuuluu siihen  ympäristöön jossa he opiskelee. Minkälaisia työelämävalmiuksia erityisesti täällä ammattikorkeakoulussa nää työelämäyhteydet on tosi tärkeitä ja sitten hyvinvointi joka on meillä se erityinen fokusalue että miten miten ne opiskelijat voi. 

 Jaana Siljamäki  

Mitä hyötyä opiskelijalle itselleen on tähän kyselyyn vastaamisesta? 

 Sara Rönkkönen  

Joo tässä  tosiaan tää ei ole. Ei ole pelkästään niin kun kysely tai aineistonkeruu vaan tässä on ihan keskiössä se että. Opiskelija, kun hän vastaa tämän tyyppiseen, niin hän jo siinä lähtee itse pohtimaan itse reflektoimaan sitä omaa hyvinvointia. Jaksamista omaa oppimista ja se  voi jo tietyllä tavalla herättää ajatuksia siitä miten voi vaikka onko jotain mitä voi itse tehdä, mutta se on tietysti vaan se yks puoli. Ja sitten tässä on on vahvana myös se, että näistä asioista jutellaan eli ideaalitilanteessa. Meillä opiskelijat vastaa ryhmänä opinto ohjaajien johdolla ja sitten me tarkastellaan niitä tuloksia siellä ryhmänä ja keskustellaan, että no miten tää asia, joka meidän ryhmällä nousee, niin miten tähän voi opiskelijana? Vaikuttaa ja miten sitten opetuksen näkökulmasta voi vaikuttaa? Eli semmoinen vuoropuhelun rakentaminen sinne niin kun opetuksen ja opiskelun. Välille on tässä se iso tavoite herättää reflektiota keskustelua. Ei niinkään mitata, mutta aikaan saada keskusteluun. 

Jaana Siljamäki  

eli tää itse kyselyyn osallistuminen on jo opiskelijalle semmoinen ehkä hyvinvointia lisäävä prosessi? 

 Sara Rönkkönen 

 Näin me toivotaan ja siitä on on aiempaa näyttöä tutkimusnäyttöä, että semmoinen itse reflektion lisääminen on niin kun tavallaan ensimmäinen askel että me toivotaan että jo se että vastaa. Vastaa kyselyyn ja itselleen omaa henkilökohtaista palautetta, niin siitä on jo apua ja me on saatu opiskelijoilta ihan mukavaa palautetta siitä, että on saattanut joku opiskelija vaikka sanoa että on ensimmäinen kerta kun multa kysytään tällaisia asioita, niin se tietysti tuntuu. tosi hienolta. 

 Jaana Siljamäki  

No, meillä on tosiaan tätä dataa nyt useammalta vuodelta jo niin mitä sieltä erityisesti nousee. Minkälaisia asioita sieltä nousee? 

Sara Rönkkönen 

 Nousee tiettyjä asioita, joissa on vahvuuksia vuodesta toiseen. Siellä on esimerkiksi se, miten opiskelijat kokee toimimisen toisten opiskelijoiden kanssa ryhmässä vertaisten kanssa vertaistuki. Se on vuodesta toiseen tosi korkealla tasolla opinnot vaikuttaa kiinnostavilta. Näyttää siltä mielekkäältä valtaosalle opiskelijoista. Ja sitten myös tämmöinen. Joka on enemmän opiskelijan henkilökohtaisiin voimavaroihin tai oppimistoihin liittyvä asia semmoinen luottamus itseen oppijana, niin se on kanssa tosi korkealla tasolla mikä on on hieno juttu. Ja sitten taas jos miettii että kehitettävää niin ihan kaikkialla muuallakin niin opiskelijoiden kokemus palautteesta. On aina semmoinen se toivoisi sitä enemmän. Ja niin kun enemmän sellaista oppimista tukevaa palautetta, niin se siellä aina nousee, mutta sekin on onneksi vähän parempaan suuntaan. Mutta sitten semmoinen mikä me on otettu ihan nytten niin kun Hamkissa kehittämiskohteeksi on tämmöinen opiskelijoiden itsekriittisyys se että miten he suhtautuu tilanteisiin jotka on haastavia tai vaikeisiin tilanteisiin, niin miten miten ne kohtaa kohtaa itseensä tai miten he puhuu itselleen vaikeissa tilanteissa? Niin se on huomattu, että siellä on niin kun sellaista. kehitettävää.  

Jaana Siljamäki  

Sanoit, että se itsekriittisyys sieltä selvästi nousee. Ehkä tiedetä miten yleistä se on. Mut joka tapauksessa havainto mikä sieltä kumpuaa niin tuota onko se jotenkin nykyopiskelijoiden vaiva vai joku mikä nyt vaan tiedetään paremmin nykyään? 

 Sara Rönkkönen  

Meidän datan perusteella en ehkä osaa ottaa kantaa siihen, että onko se nykyopiskelijoiden vaiva. Tai tai ylipäänsä tässä nyt mitä tahansa tässä mitataan, niin ei ajatella ikinä, että joku olisi pelkästään yksilön asia Mutta se että miten me, että onko meidän ajassa jotain sellaista, joka joka niin kun johtaa siihen, että me jäädään vähän yksin vaikeiden tilanteiden kohdatessa tai tai suhtaudutaan itseämme jotenkin ankarammin? Vertaillaan itseämme muihin enemmän. Tää on nyt spekulaatiota. Tätä meidän data ei kerro, mutta mutta me kuitenkin tiedetään se. Itse kriittisyyden yhteys opinto menestykseen tai heikompaan hyvinvointiin ja ja sitä kautta se, että meidän kannattaisi miettiä, että miten me voidaan korkeakouluna mitä opettajat voi tehdä, esimerkiksi minkälaista esimerkkiä opettaja itse näyttää, että kun tulee mokia kun joku menee pieleen. Niin miten siihen suhtautuu? Siinä on se opiskelijat aika paljon peilaa sitten sitä, että tavallaan siellä semmoisissa ihan arkipäiväisissä opetustilanteissa luodaan sitä kulttuuria, että miten meillä suhtaudutaan vaikka epäonnistumiseen. Ja tässä on ehkä hyvä vielä kun puhutaan että Itsemyötätunto ei tarkoita sitä, etteikö voisi olla semmoista tervettä itsekritiikkiä tai semmoista, että totta kai me halutaan parantaa omaa suoritusta ja näin nää nää asiat ei ole ristiriidassa keskenään, että voi yhtä aikaa. Olla vaikka hyvin kunnianhimoinen, mutta silti suhtautua lempeästi silloin kun mokaa, niin kun me kaikki joskus mokataan ja sattuu kaikennäköistä.  

Jaana Siljamäki 

 sanoit että kyselyn pohjalta pyritään viemään tietoa myös sinne käytäntöön, niin miten sitä itse myötätuntoa nyt voi kehittää ja mitä me Hamkissa tehdään tämän asian hyväksi? 

Sara Rönkkönen  

Joo itsemyötätunto on taito, jota me kaikki voidaan opetella, että totta kai me ollaan kaikki omanlaisia ihmisiä omine taustoineen ja. me ollaan erilaisia, mutta silti tää ei ole mikään semmoinen persoonallisuuspiirre asia vaan tää on asia jota voi opetella ja semmoista lempeyttä itseä kohtaan ihan ihan koko elämän ajan. Ja  hamkissa on on tietysti opiskelijoille erilaista tämmöistä opiskelua, hyvinvointia tukevaa opiskelutiimi, heidän palvelunsa opintopsykologipalvelut. Meillä on kursseja opiskelijoille opiskelutaitojen liittyen ja sitten voi ajatella että on mitä me voidaan tehdä ennalta tai mitä me voidaan sitten auttaa jos on tullut haasteita. Mutta sitten erityisesti tää mihin me yritetään nyt keskittyä, on se siellä opetuksessa tapahtuva tavallaan se semmoinen, että minkälaista semmoista kulttuuria me Hamkissa Halutaan luoda ja rakentaa niissä vuorovaikutustilanteissa, että miten siitä saataisi saataisi enemmän, semmoista oppimista tukevaa ja sellaista niin kun. lempeyttä sekä sieltä opettajan näkökulmasta, että opiskelijan näkökulmasta itse lempeyttä niin kuin yks rakennusmestariopiskelija hienosti sanoo että että miten me puhuttaisiin itselle, niin kun me puhutaan parhaalle kaverille. 

 Jaana Siljamäki  

Kerro vielä vähän tarkemmin, että millaista on se opiskelu hyvinvointia tukeva pedagogiikka opiskelijan näkökulmasta? 

Sara Rönkkönen  

Joo voi ajatella sillä lailla että että puhutaan semmoisesta perushyvästä pedagogiikasta. Että se, että me tuetaan opiskelijoiden korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia ei tarkoita sitä, että jokaisen opettajan täytyisi ryhtyä psykologiksi tai terapeutiksi vaan puhutaan ihan semmoisesta. Niin kun linjakkaasta opetuksesta, että opiskelija tietää, että mitä minulta odotetaan, miten minun osaamistani arvioidaan, milloin sitä arvioidaan. Mistä minä saan palautetta? Miten minä voin antaa palautetta? Tavallaan se se selkeys ja se semmoinen linjakkuus siinä on ihan niitä. avainasioita myös sen hyvinvoinnin näkökulmasta. 

 Jaana Siljamäki 

 Selkeät raamit ja suunnitelmallisuus? 

 Sara Rönkkönen  

Joo kyllä. 

 Jaana Siljamäki  

No hyvinvointihan on tämmöinen hyvin kokonaisvaltainen asia ja siihen vaikuttaa muutkin elämän osa alueet, kun se mitä täällä korkeakoulussa tapahtuu tai opiskeluelämässä Niin miten paljon nyt korkeakoulu voi ylipäänsä ottaa vastuuta siitä opiskelijan hyvinvoinnista?  

Sara Rönkkönen  

Joo toi on tosi hyvä ja tärkeä kysymys. Yks tapa ajatella sitä on tämmöinen YTHSn opiskelukykymalli esimerkiksi joka jakaa tietyllä tavalla sinne niitä että on opiskelijan oma oma terveys, hyvinvointi, terveyskäyttäytyminen, tausta mistä tullaan. On opiskelutaidot esimerkiksi, mutta sitten siellä on myös se oppimisympäristön ja opetuksen näkökulma. Ja nää kaikki on sitten koko ajan dynaamisessa vuorovaikutuksessa keskenään, että ei mitään ei tapahdu missään umpiossa, että voi olla tilanteita, jossa se vaikka henkilökohtainen elämä vaikuttaa tosi paljon hyvässä tai pahassa ja ja toisinpäin. Mutta se että me tunnistettaisiin se, että että korkeakouluilla on vastuu. Ja korkeakouluilla on paljon mitä me voidaan tehdä ihan siellä just siellä arjessa. Niin se olisi se kaiken a ja o ja tämä on asia mihin on herätty vasta viime vuosina, että korkeakouluilla on tässä rooli tässä hyvinvointipuolella tietyllä tavalla. Ehkä se ei ole ollut niin paljon täällä korkeakoulumaailmassa kuin ehkä toisella asteella tai perusopetuksessa, mutta voi sanoa, että viimeisen vuoden aikana kyllä on mennyt mennyt tutkimus tosi paljon eteenpäin ja ja se käytännön tekeminen korkeakouluissa kehittynyt, että suunta on hyvä. 

 Jaana Siljamäki 

 Te tutkijat olette todenneet, että itsetuntemus, hyvinvointiosaaminen ja oppimaan oppiminen ovat tärkeitä tulevaisuuden työelämätaitoja alalla kuin alalla. Niin miksi juuri nämä ominaisuudet?  

Sara Rönkkönen 

 Varmasti joo lista ei varmaan ole niin kun kaiken kattava millään tavalla. Mutta  jos ajatellaan sitä että työelämä on murroksessa koko ajan ja varmaan tää vauhti ei tule ainakaan hidastumaan. uusia työpaikkoja syntyy, vanhoja kuolee, mutta se, että riippumatta siitä, että missä me ollaan vuoden päästä niin se, että me meillä olisi kyky siihen oppimaan oppimiseen ja hyvinvointiosaamisen osaamista niin että me tunnistetaan omia tunteitamme niin me pystytään toimimaan haastavissakin tilanteissa, niin nää on semmoisia puhutaan geneeristä tai yleisistä taidoista. Joita alasta riippumatta meidän pitäisi pitää huoli siitä, että meidän korkeakoulusta valmistuneilla ihmisillä on niitä niitä kykyjä tulevaisuudessa. 

 Jaana Siljamäki  

Mitä tässä opiskelijoiden hyvinvoinnin tutkimuksessa seuraavaksi tapahtuu täällä Hamkissa?  

Sara Rönkkönen 

 Joo meillä on Hamkissa nyt itse asiassa jo viime keväänä lisätty tähän meidän LearnWell- kyselyyn muutamia semmoisia uusia tutkimusmittareita uusia uusia ulottuvuuksia joilla halutaan erityisesti sitä. Semmoista positiivista puolta tuoda näkyvämmäksi opiskeluun liittyvää intoa esimerkiksi ja sitten tämmöinen tosi mielenkiintoinen ja meidän erityisesti postdoc tutkija Merly Kosenkranius on tutkinut opintojen tuunausta. Työn tuunausta on paljon tutkittu, mutta tää opintojen tuunaus on vähän uudempi juttu. Ja tästä meillä on ihan tulee pian tuoreita tutkimustuloksia, että miten tää on yhteydessä vaikka parempaan hyvinvointiin tai opintojen etenemiseen ja miten me voitaisiin sitten meidän opiskelijoita opettaa vähän tuunaamaan sitä omaa. 

 Jaana Siljamäki 

 Kerro nyt vielä lyhyesti, että mitä tarkoittaa opintojen tuunaus? 

Sara Rönkkönen 

 Joo, sillä tarkoitetaan tosiaan semmoista, että ensinnäkin opiskelija hahmottaa sen, että mikä hänelle itselleen on tärkeätä ja merkityksellistä ja sitten pienempiä tai isompia tekoja, jotka tavallaan niissä puitteissa mihin voi itse vaikuttaa omissa opinnoissa, että miten voi suunnata sitä tekemistä Kohti niitä itselle merkityksellisiä asioita. Tää on tämmöinen, hyvin hyvin ympäripyöreä määritelmä. 

 Jaana Siljamäki  

No kerro sitten vielä tähän loppuun kun olet itsekin lehtori, että mitä olet viimeksi tehnyt opetustilanteessa sellaista mikä tukee ehkä sitä opiskelijan hyvinvointia? 

Sara Rönkkönen 

No meillä just eilen tosi mukavasti lähti kurssi käyntiin. Pedagoginen kurssi opettajille kollegoiden kanssa ehkä jo se tukee hyvinvointia, että siellä on useampi opettaja paikalla ja pystytään semmoiseen enemmän dialogiseen opettamiseen, mutta siinä oli kollegalla hirveän ihana tämmöinen. kävelyn yhdistäminen siihen kun opiskelijat teki tämmöistä ryhmätyötä tai ryhmäytymistä tai oikeastaan tiimi sopimuksen luomista niin se, että miten opiskelijat sitten sen sijaan että istutaan vaan aina, niin lähdettiinkin kiertämään tuonne kauniin Hämeenlinnan kampuksen ympäristöön, niin tämmöinen konkreettinen.  

Jaana Siljamäki 

 Kiitos haastattelusta Sara Rönkkönen!  

Sara Rönkkönen 

Kiitos. 

Jaana Siljamäki

Mitä on laadukas opettaminen ja oppiminen eli hyvä korkeakoulupedagogiikka ja miten Hämeen ammattikorkeakoulu sitä edistää? Tervetuloa seuraamaan, mikä juuri nyt on alalla ajankohtaista.

Jaana Siljamäki

Hämeen ammattikorkeakouluun perustettiin vastikään korkeakoulupedagogiikan tutkimus ja kehittämisyksikkö, joka lupaa kehittää opetusta ja oppimista vahvasti tutkimukseen pohjautuen. Yksikön johtaja Liisa Postareff, miksi tällainen uusi yksikkö tarvitaan?

Liisa Postareff

No HAMKissahan on tehty todella pitkään jo pedagogista kehittämistä, hyvin laadukasta ja monipuolista pedagogista kehittämistä, mutta kaikki kehittäjät on ollut vähän ehkä hajallaan siellä täällä ympäri organisaatiota ja nyt ajatuksena oli sitten tuoda yksi näitä toimijoita, jotta saadaan koordinoidummin vielä.

Kehitettyä korkeakoulupedagogiikkaa ja nythän meillä mukana on sitten tässä yksikössä myös korkeakoulupedagogiikan tutkijoita. Niin nyt me pystytään sitten yhdistämään se tutkimus ja kehittäminen ja tekemään tutkimuspohjaisemmin vielä sitä korkeakoulupedagogiikan kehittämistä.

Niin se oli tässä varmasti se lähtöajatus ja nythän on paljon erilaisia haasteita korkeakoulupedagogiikan kentällä opiskelijoilla on erilaisia haasteita omassa opiskelussaan ja työelämä tuo erilaisia vaatimuksia mitkä edelleen haastaa heitä ja opettajat joutuu siellä sitten vähän.

Vähän tavallaan suunnistamaan sitten haastavassa maastossa, niin tarvitaan hyvin monipuolisesti sitä tukea opiskelijoille ja opettajille, jotta saadaan.

Opiskelijat valmistumaan ja heille hyvät työelämävalmiudet ja sitten myös, että pystytään tukemaan opettajia sitten siinä työssään, jotta he jaksaa ja viihtyy.

Jaana Siljamäki

No tosiaan tuossa sanoitkin näitä alan ajankohtaisia haasteita. Elikkä tällainen koulutuksen ja työelämän vuorovaikut.

Opiskelijoiden hyvinvointi ja sujuva valmistuminen sekä koko korkeakouluyhteisön hyvinvointi. Kerro ensin tuosta koulutuksen ja työelämän vuorovaikutuksesta, että mikä siinä nyt on mielessä miten miksi sitä pitää kehittää?

 Liisa Postareff

No työelämähän muuttuu aivan valtavaa vauhtia ja me ei oikeastaan tiedetä ihan tarkkaan, että mitä kaikkea osaamista meidän opiskelijat tarvitsee siinä vaiheessa kun he työelämään menee ja siellä sitten etenee erilaisiin tehtäviin. Elikkä.

Meidän pitää  huolehtia siitä, että ei ainoastaan tuoda sitä sisältöosaamista opiskelijoille, koska se voi vanhentua muuttua hyvinkin nopeasti tarvitaan niitä erilaisia monipuolisia työelämävalmiuksia opiskelijoille ja tää on se, että minkä takia halutaan tiivistää sitä yhteistyötä työelämän kanssa.

Jotta tunnistetaan niitä tarpeita mitä siellä on ja sen takiahan me ollaan HAMKissa lähdetty kehittämään tätä design based education -koulutuksen mallia, mikä nimenomaan nyt vastaa tähän haasteeseen. Elikkä siellä toki on ytimessä se sisältöosaaminen.

myöskin  tutkittu tieto sitä ei pidä koskaan unohtaa kun ollaan korkeakoulukontekstissa että että pitää olla siellä se tutkittu tieto taustalla ja se tavallaan se semmoinen teoreettinen osaaminen ja kriittinen ajattelu on se kaiken.

Perusta, mutta sen lisäksi  niin opiskelijat on tiiviissä vuorovaikutuksessa työelämän edustajien kanssa ratkoo aitoja haasteita mitä sieltä työelämästä tulee ja nimenomaan vieläpä tiimeissä elikkä kehitetään sitä tiimityötaitoa, mikä on ihan ehdottoman tärkeää.

Jaana Siljamäki

Meillä tosiaan on käytössä tämä ja tulossa yhä enemmän käyttöön tää design based education -malli niin vaikuttaako se jotenkin siis siihen opiskelijoiden sisäänottoon, että minkälaisia opiskelijoita me me halutaan tai pitäisikö opiskelijoiden tietää tästä jo etukäteen?

 Liisa Postareff

Kyllä me pyritään siihen että että tänne sitten hakeutuisi jatkossa erityisesti sellaisia opiskelijoita ketkä kokee tän omakseen haluaa nimenomaan tulla tänne kampukselle opiskelemaan ja olla vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden ja opettajien ja työelämän edustajien kanssa ja olla näiden aitojen työelämän haasteiden kanssa sitten tekemisissä ja niitä ratkomassa.

Jaana Siljamäki

Eli jos opiskelija nyt miettii niin kuin hakeutumista meille, niin mitä hänen hänen tulisi miettiä omalta kohdaltaan, että minkälaisia ominaisuuksia olisi hyvä olla että  tällainen opiskelumalli sopii?

 Liisa Postareff

Joo no sanoisin että välttämättä ei vielä tarvitse olla niitä kaikkia ominaisuuksia mitä se opiskelu vaatii. Että toki me täällä mietitään, että miten me opiskelijoita tuetaan niiden taitojen oppimisessa.

Elikkä tavallaan vähitellen tuodaan niitä siihen opiskeluun mukaan ja tuetaan opiskelijoita. Ryhmätyötaitojen kehittämisessä ongelmanratkaisutaitojen kehittämisessä siinä kriittisen ajattelun kehittämisessä. Eli se, että on vaan avoin mieli  halu oppia uutta, niin se kyllä varmasti riittää.

Jaana Siljamäki

No sitten tosiaan nämä hyvinvointikysymykset keskeisessä roolissa on niin opettajien, kun opiskelijoidenkin hyvinvointi, niin miksi juuri nämä aiheet on nyt pinnalla?

 Liisa Postareff

No me tiedetään tutkimuksesta, että se oppiminen ja hyvinvointi kulkee vahvasti käsi kädessä.

Eli silloin kun opiskelija voi hyvin, niin hänellä on myös edellytykset oppia laadukkaasti syvällisesti ja myöskin edetä opinnoissaan. Eli silloin meidän pitää miettiä, ei ainoastaan sitä mitä me tuetaan niitä oppimisen ja opiskelun taitoja, vaan sitä, että miten me myös tuetaan sitä hyvinvointia ja meillähän on.

Missä on esimerkiksi opiskellut hyvinvointitiimi? Missä meillä on opintopsykologi, erityisopettaja ja kuraattori ja sitten on vielä liikunnasta vastaava vastaava henkilö sitten on meillä myös tää Gaming Academy nykyään millä pyritään tätä yhteisöllisyyttä muun muassa lisäämään, niin he tekee tosi tärkeätä työtä.

Opiskelijoiden hyvinvoinnin eteen, mutta sen lisäksi meidän tulee myös miettiä, että miten me voidaan ihan koko korkeakouluyhteisönä tukea opiskelijoiden hyvinvointia, että miten vaikka opettajat siellä kun he kohtaa opiskelijaa kuitenkin päivittäin.

Niin miten opettajat voi olla siellä opiskelijoiden hyvinvoinnin tukena ja nimenomaan niin, että minkälaisia pedagogisia keinoja he voi siinä käyttää?

Jaana Siljamäki

Missä tarve keskittyä näihin hyvinvointikysymyksiin on tullut?

 Liisa Postareff

Opiskelijoiden hyvinvoinnissa on on nykyään paljon haasteita  paljon mediassakin on ollut esillä noin yksi kolmasosa korkeakouluopiskelijoista on uupumusriskissä ja sama myös kolmasosalla suunnilleen on on semmoisia vähän.

 Haastavampia sosiaalisten tilanteiden pelkoja ja haasteita. Eli ihan sieltä, että opiskelijat kohtaa nykyään hyvin erilaisia haasteita vaatimuksia mitkä sitten heijastuu siihen heidän hyvinvointiinsa ja heillä on muun muassa aika epävarmat semmoiset tulevaisuudennäkymät tällä hetkellä, mikä myös.

Haastaa heitä. On paljon sellaista mikä on vuosien varrella muuttunut ja sen takia on tärkeätä kiinnittää siihen hyvinvointiin huomioon.

Jaana Siljamäki

Mutta ehkä voisi kiteytyi kiteytetysti sanoa, että nykyopiskelijalla on vähän vaikeampaa kun joskus aikaisemmin.

 Liisa Postareff

Yllä tää maailma on aika lailla erilainen ja on  tärkeätä ymmärtää, että minkälaisessa maailmassa ne nuoret elää ja miten me heitä voidaan tukea.

Jaana Siljamäki

Vähän tarkemmin voisi puhua vielä tästä hyvinvoinnin yhteydessä tähän valmistumiseen, koska se on kuitenkin tosiaan oleellinen asia. Niin yksilön itsensä kannalta kuin tietysti meille korkeakouluna, ihan myös myös näiden rahoitusmallikysymysten vuoksi.

Korkeakoulut saa rahoitusta sen mukaan, että miten saadaan ihmisiä täältä myös tutkinnon kanssa ulos. Niin miten millaista tietoa meillä on näiden kahden asian yhteydestä?

 Liisa Postareff

Joo.

Meillä on tutkittua tietoa siitä, että että opiskelijoiden hyvinvointi on yhteydessä opintojen etenemiseen eli silloin jos opiskelijalla on hyvinvoinnin haasteita. Siellä on esimerkiksi sitä uupumusta. Siellä voi olla tosi vahvaa itsekriittisyyttä esimerkiksi.

 Tän tyyppisiä tekijöitä niin silloin tosi voimakas yhteys opintojen etenemiseen. Eli silloin ne opinnot etenee hitaammin. Tää tiedetään ihan ihan niin kun suomessa tehdyistä tutkimuksista, kansainvälisesti tehdyistä tutkimuksista ja meillä on HAMKista myös ihan omaa tutkimustietoa tästä. Eli me ollaan se meidän.

LearnWell-kysely yhdistetty opintorekisteriin ja me pystytään sitä kautta katsomaan näiden opintojen etenemisen ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä ja tää näkyy ihan selkeästi myös meillä eli mitä enemmän siellä on niitä hyvinvoinnin haasteita, niin sitä hitaammin.

Opinnot etenee ja erityisestihän nää on  kansainvälisillä opiskelijoilla isoja haasteita, että muistaakseni muistaakseni kuulin juuri että että tota kansainvälisistä opiskelijoista oliko jopa yli puolet tai noin puolet keskeyttäisi ensimmäisen.

Opiskeluvuoden aikana opintonsa, niin se on kyllä iso haaste ja siihen varmasti kytkeytyy siis hyvin, hyvin paljon erilaisia tekijöitä, ei ainoastaan hyvinvoinnin haasteita, mutta toki ne on siellä yksi sitten mukana.

Jaana Siljamäki

Sehän on tietenkin merkittävä resurssien haaskausta, kun haluamme kansainvälisiä opiskelijoita ihan kansakuntana tänne niin iso kysymys.

 Liisa Postareff

Just.

Jaana Siljamäki

Näin, no sitten vähän puhutaan vielä siitä opettajien hyvinvoinnin tutkimuksesta. Siihen liittyy älysormukset. Kerro vähän, että miten.

 Liisa Postareff

Joo tota.

 Se opettajien hyvinvoinnin tutkimus on tosiaan semmoinen, mikä meillä on täällä isosti meidän tutkimusagendalla ja tota. Meillä on nyt käynnissä tää suomen akatemian rahoittama the well being -hanke missä me tutkitaan korkeakouluopettajien.

Opetuksen ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä ja sieltä nähdään muun muassa muun muassa se, että mitä  paremmat pedagogiset taidot opettajalla on niistä paremmin hän voi, mutta tässä hankkeessa me ollaan nyt menty ihan sinne.

Konkreettisiin opetustilanteisiin tarkastelemaan opettajia ja pyritään tunnistamaan et mikä opettajia kuormittaa siellä kun he opettaa me ollaan nyt sitten tässä hankkeessa käytetty tämmöisiä älysormuksia mitkä mittaa ihon sähkönjohtavuutta.

Eli tämmöistä niin kuin virittyneisyyttä. Eli se ei mittaa sykettä tai sykevälivaihtelua, vaan nimenomaan sitä virittyneisyyttä ja se kertoo erityisesti niin kuin sympaattisen hermoston aktivaatiosta ja sillä päästään kiinni erityisesti tämmöiseen niin kuin emotionaaliseen ja kognitiiviseen kuormittavuuteen.

Mikä on? On meidän mielestä tosi kiinnostavaa. Just siinä opettajan työssä ja tää sormus tosiaan reagoi sitten kun jos vaikka.

Olet hermostunut tai innostunut, niin huomaat ehkä, että sun kämmenet vähän hikoilee, niin tää sormus tosiaan reagoi siihen hieneritykseen ja se näyttää sitten tämmöistä arvoa nolla  elikkä mitä korkeampi arvo, niin sitä virittyneempi opettaja sitten on siinä tilanteessa.

Että me ollaan tosiaan nyt sitten opetustilanteissa pyydetty opettajia käyttämään tätä sormusta ja me nähdään sitten sieltä sellaista käppyrää. Se monesti vaihtelee aika lailla sen opetustilanteen aikana, joillain opettajilla se voi olla tosi korkeanakin koko aika tai tosi matalana, mutta aika yleistä on, että se vaihtelee.

tän lisäksi me ollaan sitten videoitu nämä opetustilanteet ja sitten yhdistetty tämä sormusaineisto ja videoaineisto, jotta me nähdään että minkälaisissa tilanteissa se virittyneisyys nousee missä se lähtee laskemaan mitä siellä  tapahtuu. Ja sitten me ollaan haastateltu nää opettajat.

Pian tän tilanteen jälkeen ja ollaan  katsottu heidän kanssa sitä videota yksi ja kerrottu heille siitä, että missä kohdissa se virittyneisyys on korkeimmillaan ja missä se on matalimmillaan ja pyydetty heitä sitten kuvaamaan, että miten he  itse kokee nämä tilanteet mitä siellä on tapahtunut.

Koska me ei siitä sormusaineistosta nähdä, että onko se virittyneisyys positiivista vai negatiivista, se voi olla kumpaakin eli se korkea virittyneisyyden taso voi kertoa siitä, että se opettaja on hirveän innostunut tai sitten se voi kertoa siitä, että hän on tosi jännittynyt tai ahdistunut tai siellä tapahtuu jotain negatiivista siellä opetella.

Tilanteessa niin niiden haastattelujen avulla me nyt pyritään pääsemään kiinni siihen, et onko se ensinnäkin positiivista vai negatiivista virittyneisyyttä ja mitä tunteita siihen tilanteeseen liittyy ja mitä siinä tapahtuu ja meidän nyt.

Tulokset osoittaa, että useimmiten se korkea virittyneisyys on negatiivista virittyneisyyttä. Se on joissain tilanteissa myös positiivista, mutta useimmiten negatiivista virittyneisyyttä. Ja nyt me pyritään sitten  tunnistamaan sitä, että mikä.

Erityisesti siellä opetustilanteissa sitten kuormittaa opettajia negatiivisella tavalla ja miten voitaisiin opettajia sitten tukea tavallaan vähän säätelemään niitä tilanteita, koska se on tosi kuormittavaa, jos se virittyneisyys on tosi korkealla koko opetustilanteen ajan ja varsinkin jos sulla on sitten useita.

Opetuksia vaikka päivän aikana ja se on aina tosi korkeana niin siitä on sitten tosi vaikea palautua myöskin.

Jaana Siljamäki

Onko meillä mitään tuntumaa vielä siitä, että minkälaisia ne tilanteet on mitkä aiheuttaa ehkä sitä yli ylivirittyneisyyttä?

 Liisa Postareff

Joo siis meidän nyt.

Alustavat tulokset, tulokset kyllä  osoittaa, että aika usein ne on semmoisia tilanteita missä opettaja jotenkin ei pääse kiinni siihen, että mitä opiskelijoiden.

Mielessä tapahtuu, eli hän ei oikein saa kiinni siitä, että meneekö tää minun opetus nyt niin sanotusti perille vai ei, että aika usein semmoinen että opettaja vaan puhuu ja puhuu ja opettaa ja samaan aikaan vähän  miettii että ymmärtääköhän noi nyt vaan.

Eli vuorovaikutus puuttuu.

Se vuorovaikutus puuttuu monesti niissä tilanteissa, missä se virittyneisyys on tosi korkea. Sitten se voi olla ihan sitä, että opettaja kokee, että nyt minä oon vähän vierailla vesillä, että tää aihe ei oo mulle  kovin tuttua. Siellä on semmoisia tilanteita hyvin paljon kaikenlaista, mutta mutta. Aika usein se semmoinen että tota se.

Vuorovaikutteisuus puuttuu sieltä opettaja tavallaan opettaa tietämättä että pystyykö ne opiskelija nyt seuraa tätä tilannetta.

Jaana Siljamäki

Eli tästä varmaan päästään sitten aika nopeasti juuri tähän pedagogiikan kehittämiseen, että lisätään vuorovaikutusta ja kehitetään niitä hyviä toimivia tapoja.

 Liisa Postareff

Just näin, että sitten jos katsottiin niitä tilanteita missä virittyneisyys oli sitten matalammalla ja oli  positiivista virittyneisyyttä.

Niin tosi usein ne tilanteet oli sitten taas niitä missä oli semmoista toimivaa vuorovaikutusta opiskelijoiden kanssa.

Jaana Siljamäki

Jos vähän palataan vielä tähän  korkeakoulupedagogiikan kehittämiseen  yleisesti, niin sitähän tehdään  monessa muussakin korkeakoulussa suomessa ja kansainvälisesti tietysti myös, niin miten nyt sitten HAMK ja tämä uusi yksikkö erottuu tästä joukosta?

 Liisa Postareff

No minä sanoisin, että just sillä, että meillä on tuotu se kehittäminen ja tutkimus yksi eli varmasti kaikissa korkeakouluissa tehdään pedagogista kehittämistä.

Mutta kaikissa ei tehdä pedagogista tutkimusta ja jos tehdään niin se on monesti  erillään siitä kehittämisestä, että siellä ei välttämättä hirveästi sitten oo sitä tavallaan niiden tulosten.

Viemistä sinne korkeakoulun omaan kehittämiseen, niin nyt meillä on ihan ihan  ainutlaatuinen tää yksikkö siinä mielessä, että meillä on nyt nää tutkijat ja kehittäjät samassa yksikössä, niin tää tuo tähän kyllä ihan ihan todella merkittävän edun meille.

Jaana Siljamäki

Hyvä tähän loppuun kysyn vielä, että kun sinä toimit tässä yksikön vetäjänä tämä hyvinvointi on tässä nostettu, niin tärkeään rooliin, niin mikä sinut itsesi sai aikanaan innostumaan näistä kysymyksistä?

 Liisa Postareff

Joo tota no minä tein minun väitöskirjan.

Korkeakouluopettajien tämmöisistä opetuksellisista lähestymistavoista ja mulla oli siinä lähes  opettajan haastatteluaineisto siinä minun väitöskirjassa.

Minä siinä huomasin silloin että ne opettajat puhuu ihan hirveän paljon omista tunteistaan ja minä huomasin että sillä on  tosi iso merkitys siihen heidän opetukseen  kokonaisvaltaisesti.

Mutta se ei silloin ollut sen minun väitöskirjan aiheena mitenkään se opettajien tunteet tai hyvinvointi, niin minä en silloin keskittynyt niihin, mutta sitten sen jälkeen minä lähdin analysoimaan uudestaan sitä aineistoa  siitä näkökulmasta, että mitä he puhuu omasta tunteistaan miten se  linkittyy sinne heidän.

Omaan opetukseensa sieltä nousikin  tosi paljon. Sitten kiinnostavaa että että just vaikka se että siellä siellä jo silloin näkyi se, että se se vuorovaikutteisuus on yhteydessä siihen, että se opettaja  puhuu jotenkin positiivisemmin ja innostuneemmin siitä omasta opetuksestaan. Kun sitten taas jos puuttuu ne vuorovaikutuksen keinot niin.

Siellä saattoi olla tosi semmoisia negatiivisiakin kuvauksia siitä, että miten sen oman opetustyönsä kokee.

Jaana Siljamäki

Siihen tuli nyt vielä mieleen kysymys, että tosiaan, että miten miten paljon korkeakouluopettajia on ylipäänsä tutkittu tai onko tässä jotain eroa, että me tiedetään jo sieltä vaikka peruskoulu tai alemmilta koulutusasteilta  opettajien hyvinvoinnista enemmän. Onko siinä mitään eroa?

 Liisa Postareff

Joo, siis sitä on huomattavasti enemmän tutkittu siellä  perus peruskoulun puolella opettajien ja hyvinvointia, että korkeakoulukentällä se on  hyvin vähäistä. Edelleenkin se tutkimus, että ihan hirveän montaa kollegaa tai tutkimusryhmää en pystyisi nimeämään. Ketkä tätä niin kun maailmallakin.

Kaikki tekee että se on. Se on vielä vähäistä, mutta sitä tuntuu että koko aika yhä enemmän sitä nyt sitten tuolla tehdään meilläkin on. On sitten kyllä yhteistyökumppaneita jo tuolla.

Euroopassa keiden kanssa tätä teemaa voidaan yksi pohtia ja miettiä, että mitä tutkimuksen tarpeita siellä sitten edelleen olisi, mutta semmoinen varmasti nouseva tutkimusteema ja kehittämisen teema.

Jaana Siljamäki

Kiitos haastattelusta Liisa Postareff!

Liisa Postareff

Kiitos paljon!