Croissanttien tuoksua ja kulttuurieroja: Vaihdossa Ranskassa

Liiketaloutta HAMKissa opiskeleva Jana oli kevään vaihdossa Pariisissa, Ranskassa. Kesän lopulla hän palaa Suomeen viimeistelemään opintonsa. Vaihtojakso Pariisissa on tarjonnut hienoja hetkiä, joskus myös haasteita ja valtavasti uusia kokemuksia. 

Ranska ja Pariisi olivat lopulta selkeä ykkösvalinta

Idea lähteä vaihtoon syntyi alun perin silloin, kun meille esiteltiin vaihto-opintoja HAMKissa. Kaverini oli juuri lähdössä Ranskaan asumaan ja sain samalla ajatuksen, että voisin lähteä sinne vaihtoon. Toisaalta myös Etelä-Korea kiinnosti, sillä serkkuni oli parhaillaan siellä vaihdossa. Tiesin kuitenkin, että se on todella suosittu kohde, eikä vaihtopaikan saaminen sieltä ole niin varmaa. En halunnut siis joutua stressaamaan, saanko vaihtopaikkaa vai en, joten päätin suunnata Eurooppaan.

Olen matkustellut Euroopassa, mutta Ranskassa en ollut vielä käynyt. Maa oli kuitenkin jäänyt mieleen lapsena katsomistani elokuvista ja elämä siellä vaikutti kuin romanttiselta fantasialta. En ollut silti koskaan ajatellut, että siellä voisi oikeasti asua. Mutta kun kuulin vaihtomahdollisuudesta, ajattelin, että ”hei, voin oikeasti lähteä sinne”. Minulla oli viikko aikaa hakea vaihtoon eli paperit piti täyttää aika nopealla varoitusajalla.

Yllättäviä eroja opiskelussa

Vaihtokohteessa oli tarjolla tosi mielenkiintoisia opintoja, kuten esimerkiksi kurssi, jossa pohdittiin toimia kriisiin ajautuneen yrityksen pelastamiseksi. Vaihtokohdettani, Université Paris Citéa pidetään yhtenä Euroopan parhaimmista yliopistoista, joten odotin opiskelulta todella paljon. Opinnoissa korostui bisnesosaaminen ja tehtävänä oli esimerkiksi rakentaa toimiva bisnesstrategia. Meitä ohjasi tässä tehtävässä yrittäjä, joka on kasvattanut oman yrityksensä maailmanlaajuiseksi bisnekseksi. Oli hieno kokemus päästä oppimaan tällaiselta henkilöltä, vaikkakin huomasi, että hän oli nimenomaan yrittäjä, ei opettaja. Tämän vuoksi täytyi keskittyä seuraamaan erityisen tarkkaan, mitä hän kertoi.

Ranskassa oli kiinnostavaa huomata, kuinka paljon opiskelijat syventyvät opiskeluun ja kuinka esimerkiksi suullisiin esityksiin panostetaan huolella. Ensimmäisellä kerralla olin aivan ihmeissäni, kun seurasin toisten opiskelijoiden esityksiä. Ne vaikuttivat pikemminkin bisnesammattilaisten kuin opiskelijoiden presentaatioilta ja mietin, että ”näiltä tyypeiltä haluan oppia lisää”.

Opiskelijoiden ja opettajien välinen hierarkia on aivan erilainen kuin Suomessa, ja vaihtokohteessani opettajat usein tekivät selväksi, että he ovat arvojärjestyksessä opiskelijoiden yläpuolella. Esimerkiksi eräs opettaja toi tunneillaan esiin vääristyneitä kulttuurisia stereotypioita. Kun kritisoin tätä, opettaja vain kertoi tietävänsä paremmin ja teki selväksi, ettei minulla ollut sananvaltaa asiassa. Yleisesti ottaen opettajia on saattanut olla hankala lähestyä ja tavoittaa, mikä on vaikeuttanut myös käytännön asioiden hoitamista esimerkiksi vaihtoon liittyvien paperitöiden osalta. Ero on suuri verrattaessa HAMKiin, jossa opettajat kohtelevat opiskelijoita vertaisinaan ja tunnelma on rento.

Yllättävää oli myös huomata, miten epätasaisesti opinnot jaksottuivat kevään aikana. Alkuun opiskelutahti oli tosi intensiivinen, mutta välissä oli jakso, jolloin opintoja ei ollut ollenkaan, kunnes sitten keväällä oli jälleen pari kurssia. Osin tätä selittää se, että vaihto-opiskelijoille suunnattua englanninkielistä opintotarjontaa oli paljon vähemmän kuin ranskankielisiä opintoja.

Ranskaa tutuksi

Tätä ennen olen aina asunut pienessä paikassa ja Suomessa on muutenkin rauhallista, joten kolme kertaa Suomen kokoisessa kaupungissa asuminen on ollut aika erilaista. Halusin kuitenkin vielä nuorena kokea elämää suurkaupungissa. Kokemuksen perusteella olen kyllä tullut siihen tulokseen, etten ole suurkaupunki-ihmisiä ja viihdyn paljon paremmin Suomessa, jossa on vähemmän ihmisiä, hälinää ja ongelmia.

On kuitenkin ollut hienoa nähdä Ranskaa laajemminkin, kun olemme matkustelleet ranskalaisen miesystäväni kanssa esimerkiksi Etelä-Ranskaan Toulouseen. Kävimme myös vuorilla Ranskan ja Espanjalla rajalla, ja näkymä vuorilta oli henkeäsalpaavan kaunis. Näiden matkailukokemusten perustella voin sanoa, että pidän Ranskasta todella paljon etenkin, kun tutustuu siihen, mitä Pariisin ulkopuolella on.

Kulttuurierot näkyvät arjessa

Jo edellä esiin tullut yhteiskunnan hierarkkisuus on selkeä kulttuuriero Suomen ja Ranskan välillä. Se näkyy Ranskassa niin julkisissa kulkuneuvoissa, kaupoissa kuin virallisemmissakin tilanteissa esimerkiksi silloin, kun puhutellaan korkeammassa asemassa olevaa tai vanhempaa henkilöä.

Sen sijaan ihmettelen sitä, että ranskalaisia kuvaillaan usein tylyiksi ja negatiivisiksi ihmisiksi. Itse olen huomannut sen, kuinka avoimia he ovat. Ihmiset toivottavat toisilleen ihanaa päivän jatkoa esimerkiksi hissistä poistuessaan ja myös jäävät usein juttelemaan toistensa kanssa. Suomalaiset puolestaan moikkaavat naapuriaan nopeasti ja juoksevat karkuun. Kulttuurishokkina on tullut vastaan myös se, kuinka Pariisissa ihmiset saattavat istua viereen metrossa, vaikka muuallakin olisi kokonaan tyhjiä penkkirivejä. Suomessa ei näin käy ikinä.

Erona Suomeen on toisaalta myös se, että ainakin Pariisissa tietyt alueet eivät ole turvallisia, vaan pitää tietää, mihin aikaan liikkuu ja kenen kanssa. Suomessa harvemmin tulee vastaan uhkaavia tilanteita. Olenkin käsittänyt tämän myötä, miten etuoikeutetussa ja onnellisessa asemassa olemme Suomessa turvallisuuden suhteen.

Töitä ja uusia harrastuksia

Vapaa-ajallani olen matkustelun ohella myös grillaillut miesystäväni perheen kanssa ja suunnitellut tulevaa podcastiani, jota aion alkaa tehdä palattuani Suomeen. Podcastini aiheena ovat eri ihmisten vaikeat elämäntilanteet, joista he ovat selvinneet. Aloitin myös maalaamaan ja maalausharrastukseni etenemistä voi seurata TikTokin puolella. Ja kyllähän Ranskassa on myös tullut syötyä hyvin, sillä täällä on tosi hyvää ruokaa. Vastapäätä asuntoa löytyy leipomo, mistä saa tuoreita croissanteja ja muita leipomuksia.

Vaihdon jälkeen olen vielä kuukauden ajan täällä Pariisissa ja jatkan töissä. Olen siis työskennellyt opintojen ohessa lastenhoitajana, sillä vaikka vaihtoon saakin tukea, Pariisi on kallis kaupunki ja halusin, että rahaa olisi käytettävissä myös vapaalla ollessa. Vaihdon jälkeen suuntaamme Espooseen, mistä käsin teen opintoni loppuun. Edessä on harjoittelupaikan etsiminen, mikä tällä hetkellä tuntuu haastavalta, mutta vielä ei ole onneksi kiire sen suhteen.

Vaihto on unohtumaton kokemus

Suosittelen ehdottomasti vaihtoon lähtemistä, sillä se on sellainen vau-kokemus. Se antaa ensinnäkin mahdollisuuden tutustua uuteen maahan ja kulttuuriin. Samalla olen huomannut, että Erasmus-vaihdossa olevien kesken on muodostunut lämmin yhteisö, missä kaikki haluavat tutustua toisiinsa ja luoda yhdessä uusia muistoja.

Olin aika varma omista englannin kielen taidoistani, mutta joidenkin kohdalla kielitaidon riittävyys saattaa mietityttää ennakkoon. Sitä ei kuitenkaan kannata pelätä, sillä ihmiset ovat lähtökohtaisesti ymmärtäväisiä ja usein huomaakin pian, että oma kielitaito onkin ihan hyvä.

Jos monikulttuurisuus kiinnostaa ja on avoin mieli oppia kaikkea uutta, kannattaa tarttua tähän tilaisuuteen, jotta ei vanhana harmittele, miksi jäi lähtemättä. Vaikka alkuun voikin pelottaa olla vieraassa maassa, tämä kokemus opettaa paljon ja voi olla, että päädyt lopulta asumaan vaihtomaahan pysyvämminkin. Kaiken kaikkiaan voin sanoa, että tämä on ollut unohtumaton kokemus!