YAMK-opiskelijoiden innovaatio-osaaminen sekä siihen liittyviä kehitystarpeita ja toimenpide-ehdotuksia

Johdanto

Korona-ajan eristys sekä generatiivisten tekoälytyökalujen saatavuus ovat johtaneet opiskelijoiden merkittävään geneeristen taitojen heikentymiseen, esim. puutteisiin ongelmanratkaisu-, vuorovaikutus- ja neuvottelutaitojen kehittymisessä (Deng ym., 2025; Uraseuranta, 2024). Nämä taidot ovat keskeisiä innovaatioiden kehittämisessä, ja niitä voidaan kehittää tutkimuksellisella kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla yritysten ja organisaatioiden kanssa yhdessä (Hero & Lindfors, 2019). Innovaatiokyvykkyys on keskeinen tekijä yritysten ja organisaatioiden menestyksessä ja kilpailukyvyn ylläpitämisessä. Uusia konkreettisia ratkaisuja tekevät kuitenkin ihmiset, ja siksi työntekijöiden ja tiimien monialainen yhteiskehittävä innovaatiokompetenssi on tärkeää.

Tämän artikkelin tavoitteena on määritellä YAMK-opiskelijoiden innovaatio-osaamista, siihen liittyviä kehitystarpeita sekä esittää näiden pohjalta toimenpide-ehdotuksia YAMK-opetukseen.  Artikkeli keskittyy kahdeksan monialaisen tiimin YAMK-opiskelijan (n = 37) työpajakeskustelujen tuloksiin koskien tiimien innovaatio-osaamisen vahvuuksia, heikkouksia ja kehitystarpeita.

Aineisto koostuu tutkimusluvan turvin kerätyistä raporteista ja yhteenvedoista, jotka liittyvät Haaga-Helian ”Acting as a Coach and Facilitator Workshop” -työpajaan, jota pohjustettiin innovaatiokompetenssiteorialla (kuvio 1). Yksilön innovaatiokompetenssilla tarkoitetaan niitä tietoja, taitoja, ominaisuuksia ja asenteita, joita uusien innovaatioiden yhteiskehittämisessä tarvitaan. Tutkimusten mukaan yksilön innovaatiokompetenssi koostuu henkilökohtaisista ominaisuuksista, kuten saavutusorientaatiosta, itseluottamuksesta, joustavuudesta, vastuullisuudesta, itsehallinnasta sekä kyvyistä motivoitua ja sitoutua, tulevaisuusorientaatiosta, luovan ajattelun taidoista, erilaisista sosiaalisista taidoista, kehittämisprojektien hallinnan taidoista, oman alan ja muiden alojen sisältöosaamisesta sekä konkretisoinnin ja innovaatioiden implementoinnin taidoista. (Hero, 2019).

Opiskelijaryhmä oli monialainen ja monikansallinen. Opiskelijoita osallistui liiketalouden, journalismin, palveluliiketoiminnan ja tietojenkäsittelyn suuntautumisista. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Materiaalissa käsitellään sitä, miten eri ammattitaustoista tulevat tiimin jäsenet tekevät yhdessä itseanalyysiä. Tätä tarkastellaan erityisesti innovaatiokompetenssin näkökulmasta. Lisäksi materiaalissa esitellään keinoja, joilla voidaan edistää innovaatiotoimintaa.

Tiimien tunnistamat vahvuudet omassa innovaatio-osaamisessa

Tiimien jäsenten vahvuuksia, jotka tukevat innovaatiotoimintaa, mainittiin useita. Kommunikaatiotaidot ja yhteistyökyky: Monet tiimit korostivat vahvoja kommunikaatiotaitojaan ja kykyään tehdä yhteistyötä. Tämä on olennainen perusta ideoiden jakamiselle ja kehittämiselle. Luovuus: Useat tiimit mainitsivat luovuuden yhtenä keskeisenä vahvuutenaan. Luovuus on innovaatioiden syntymisen perusedellytys. Joustavuus ja vastuullisuus: Monissa tiimeissä nähtiin joustavuus ja vastuullisuus tärkeinä vahvuuksina. Nämä ominaisuudet auttavat sopeutumaan muuttuviin tilanteisiin ja sitoutumaan innovaatioprosessiin. Oman alan asiantuntemus: Useat tiimit tunnistivat vahvan oman alan tietämyksensä. Tämä mahdollistaa asiantuntevan ideoiden kehittelyn omalta toimialalta. Motivaatio ja sitoutuminen: Osa tiimeistä korosti vahvaa motivaatiotaan ja sitoutumistaan. Tämä on tärkeää, jotta innovaatioprosessi etenee ja saadaan tuloksia. Avoimuus uusille mahdollisuuksille: Joissakin tiimeissä tunnistettiin valppaus uusille mahdollisuuksille. Tämä auttaa tunnistamaan potentiaalisia innovaatioaiheita. Monipuolisuus ja täydentävät taidot: Monet tiimit näkivät monipuoliset taustansa ja taitonsa vahvuutena, jossa jäsenten osaaminen täydentää toisiaan. Tämä mahdollistaa laajemman näkökulman innovaatioihin. Saavutusorientaatio: Useat tiimit pitivät saavutusorientointia vahvuutenaan. Tämä voi edistää innovaatioiden tavoitteellista kehittämistä.

Monipuoliset ja toisiaan täydentävät taidot nähtiin merkittävänä innovaatio-osaamista edistävänä tekijänä. Eri taustat ja ammatillinen osaaminen tuovat erilaisia näkökulmia ja mahdollistavat laaja-alaisen ideoiden kehittelyn.

”Tarvitsisimme enemmän käytännön ja teknisiä toteutustaitoja. Käytännölliset / teknisesti osaavat tiimin jäsenet auttaisivat meitä näkemään, mikä on teknisesti mahdollista ja mikä ei. Ne tiimin jäsenet, joilla on vahvat verkostoitumistaidot, voisivat auttaa meitä löytämään sopivia ihmisiä, joilla on teknistä/käytännön osaamista.” (Tiimi 8)

Monilaisuus ja tiimin heterogeenisyys mahdollistaa tiimin jäsenten yksilöllisten heikkouksien paikkaamisen kuten tiimit 1 ja 2 sanoittivat:

”Olemme toisiamme täydentäviä kehitysprojektien hallintataidoissa sekä omassa sisältöosaamisessamme.” (Tiimi 1)

”Huomasimme myös olevamme monipuolinen tiimi sekä ammatillisesti että persoonallisuuden suhteen, mikä antaa meille useita näkökulmia asiaan.” (Tiimi 2)

Tiimien tunnistamat heikkoudet omassa innovaatio-osaamisessa

Tiimien jäsenten heikkouksia tai kehityskohteita innovaatiotoiminnan näkökulmasta mainittiin myös useita. Tulevaisuuden ennakointi: Monissa tiimeissä nähtiin heikkoutta tulevaisuuden ennakoinnissa ja uusien mahdollisuuksien tunnistamisessa. Tämä voi rajoittaa pitkän aikavälin innovaatioiden kehittämistä. Tekniset taidot: Monissa tiimeissä tunnistettiin teknisten taitojen puute tai kehittämisen tarve. Tämä voi rajoittaa konkreettisten tuotteiden tai ratkaisujen kehittämistä ja toteuttamista. Muiden alojen osaaminen: Useat tiimit kokivat, että heillä on puutteita muiden kuin oman alansa tiedoissa. Tämä voi estää laaja-alaisten innovaatioiden syntymistä. Tuotteistamisen suunnittelutaidot: Monissa tiimeissä tunnistettiin heikkoutta tuotteistamisen suunnittelussa. Tämä voi vaikeuttaa ideoiden muuntamista markkinakelpoisiksi tuotteiksi tai palveluiksi. Markkinointi-, myynti- ja yrittäjyystaidot: Useat tiimit mainitsivat tarpeen kehittää markkinointi-, myynti- ja yrittäjyystaitojaan. Nämä taidot ovat tärkeitä innovaatioiden kaupallistamisessa. Konkretisointi- ja implementointitaidot: Osa tiimeistä koki, että heillä on kehitettävää ideoiden konkretisoinnissa ja käytännön toteutuksessa. Hyvät ideat eivät yksin riitä, vaan ne on myös saatava toteutettua. Verkostoitumistaidot: Joissakin tiimeissä tunnistettiin tarve kehittää verkostoitumistaitoja. Verkostot voivat tuoda uusia ideoita ja osaamista.

Monet tiimit tunnistavat, että ideoiden käytännön toteuttamisessa on kehittämistä. Tiimi 1 totesikin, etteivät he ole tarpeeksi vahvoja ideoitaan käytäntöön panemisessa: ”Konkretisointi- ja toteutussuunnittelutaidoissa ovat vielä kehitettävää.” Tulevaisuusajattelu on myös monen tiimin heikkous. Motivaation ja sitoutumisen puute ilman konkreettista projektia voi myös olla innovoinnin esteenä. Jäsenten liiallinen samankaltaisuus voi olla innovaatioiden näkökulmasta heikkous, jos tiimillä on päällekkäisiä vahvuuksia mutta puutteita toteutusvaiheessa. Ajan puute yhdessä innovointiin voi estää onnistumisen, ja tiimi 2 arvioikin, että ”ainoa asia, joka voisi estää innovoinnin onnistumisen, on yhdessä innovointiin käytettävän ajan puute”. Tähän liittyen tunnistettiin myös itsensä johtaminen haasteet, jotka tiimi 2 mainitsi haastavana: ”Innovaatiokompetensseista haasteellisimpia alueita näyttävät olevan itsensä johtaminen ja muiden alojen sisältötieto.”

Prosessinhallintataidot: Osa tiimeistä mainitsi prosessinhallintataidot heikkoutena. Hyvä prosessinhallinta on tärkeää innovaatiotoiminnan sujuvuuden kannalta. Ihmisten johtamisen taidot: Joissakin tiimeissä nähtiin tarve kehittää johtamistaitoja. Vahva johtajuus voi ohjata innovaatioprosessia tehokkaasti.

Keinoja tiimin innovaatiokompetenssin parantamiseen

Miten opiskelijoiden mielestä YAMK voisi edistää innovaatiokompetenssia? On huomionarvoista, että monet tiimit tunnistivat monipuolisuutensa ja täydentävät taitonsa suurena vahvuutena innovaatiotoiminnassa, mikä auttaa kompensoimaan yksittäisten jäsenten heikkouksia. Toisaalta useat tiimit myös totesivat, että motivaation ja sitoutumisen puute voi olla esteenä innovoinnille, erityisesti ilman konkreettista projektia. Monet uskoivat, että YAMK-opinnot voivat edistää innovaatioita tarjoamalla mahdollisuuksia harjoitella projektityöskentelyä, kehittää heikkouksia ja ymmärtää paremmin omia vahvuuksia.

Tiimi 2 korosti konkretiaa teorian sijaan: ”Fyysisesti tekemällä oppiminen on tiimillemme paras tapa oppia, ja tämä maisterintutkinto [eli YAMK-tutkinto] antaa meille työkalut sen toteuttamiseen reaaliajassa.” Vuorovaikutus ja yhteinen tekeminen taas korostui tiimin 3 vastauksessa: ”Maisterintutkintomme voisi edistää innovaatioita tarjoamalla mahdollisuuksia kokoontua yhteen, käydä keskusteluja ja kasvattaa verkostojamme sekä tarjoamalla mahdollisuuksia kehittää heikkouksiamme.” Tiimi 5 sanoitti innovaatiokompetenssin edistämistä useista näkökulmista myös teoreettisen tiedon mainiten:

”Maisteriohjelmamme voi edistää innovaatioita tarjoamalla ohjausta/työkaluja, joita tarvitaan innovaatioprojektien toteuttamiseen ja onnistumiseen. Tiimityöskentely kannustaa myös yhteistyöhön eri taustoista ja taitoja omaavien henkilöiden kanssa, mikä mahdollistaa luovan ajattelun sekä kurssien kautta saadun teoreettisen tiedon ja käytännön asiantuntemuksen soveltamisen.” (Tiimi 5)

Tiimityön ja yksilöiden näkökulmasta psykologisen turvallisuuden, luottamuksellisen ja avoimen ilmapiirin merkitys nousi esiin. Myös osaamisen jakamista osaamista korostettiin. Tiimi 3 ehdotti, että he voivat kehittää heikkouksiaan työskentelemällä yhdessä ja oppimalla toisiltaan. Myös yksilön roolia osaamisen kehittämisessä pohdittiin. Tiimi 7 toteaa, että kyky analysoida tulevaisuutta, asettaa tavoitteita ja kommunikoida niistä selkeästi tiimille on olennainen johtajalle/fasilitaattorille.

Brainstorming-sessiot ja verkostoitumisen kehittäminen nähtiin myös merkityksellisinä. Tiimi 7 totesi, että verkostoituminen laajentaa näköaloja uusille mahdollisuuksille ja ideoille, ja tiimi taas 8 ehdotti, että verkostoitumistaidoiltaan vahvat tiimin jäsenet voisivat auttaa löytämään sopivia teknisesti osaavia henkilöitä. Opetuksen ja ohjauksen organisointiin liittyviä ehdotuksia tuli myös runsaasti: ”Oikeanlainen valmennus ja kokeneiden fasilitaattorien inspiraatio vauhdittaisivat innovaatioprosessia ja laatua” (Tiimi 2). Ehdotuksissa oli myös iteratiivisten lähestymistapojen hyödyntäminen projekteissa, kuten ”likaisen ensimmäisen luonnoksen” kehittäminen asteittain, konkreettisten projektien parissa työskentely implementointitaitojen kehittämiseksi ja ulkoisten asiantuntijoiden tai muiden tiimien kanssa tehtävä yhteistyö. Tällaisissa projekteissa voidaan harjaantua soveltamaantarvittaessa erityisiä teknisiä taitoja. Myös tulevaisuusajattelua voitaisiin kehittää ohjatuilla harjoituksilla, ja tiimi 7 ehdotti aivoriihien pitämistä siitä, miltä tulevaisuus voisi näyttää. Projekteissa voidaan harjaantua suunnittelutyökalujen, tuotekehityksen ja tulevaisuudentutkimuksen menetelmien hyödyntämisessä. Tiimi 6 ehdottaakin design thinkingiä, tuotekehitystä ja tulevaisuudentutkimusta menetelminä toteuttaa myös osallistavaa opetusta.

Pohdinta: Mitä pitäisi tehdä?

Tiimien jäsenten mainitsemat innovaatio-osaamisensa vahvuudet ja heikkoudet (taulukko 1) voidaan ottaa huomioon YAMK-tutkinnon kehittämisessä.

Vahvuudet	Heikkoudet
Monialaisuus Luovuus Kommunikointitaidot ja yhteistyökyky Oman alan asiantuntemus Avoimuus uusille mahdollisuuksille Joustavuus ja vastuullisuus Motivaatio ja sitoutuminen	Tulevaisuuden ennakointiosaaminen Tekniset taidot Muiden alojen sisältöosaaminen Tuotteistamisen osaaminen Konkretisointi- ja implementointitaidot Markkinointi-, myynti- ja yrittäjyystaidot Verkostoitumistaidot Prosessien hallintataidot Ihmisten johtamistaidot

Tiimien kehitysehdotukset tarjoavat konkreettisia keinoja innovaatiokyvyn parantamiseksi ja tiimien vahvuuksien hyödyntämiseksi, ja aineiston perusteella voikin esittää useita keinoja innovaatiokyvyn parantamiseksi. Näitä ovat psykologisen turvallisuuden, luottamuksen ja avoimuuden lisääminen, kokeneiden fasilitaattorien tarjoama valmennus ja inspiraatio, hyväksyvien ja tukevien ilmapiirin luominen, oppiminen toisilta jakamalla osaamista ja valmentamalla toisia, aktiivinen innovaation edistämisen opiskelu, iteratiivisten lähestymistapojen hyödyntäminen projekteissa, brainstorming-sessiot tulevaisuuden ennakointiin liittyvät harjoitukset, verkostoitumisen kehittäminen, konkreettisten projektien parissa työskentely implementointitaitojen kehittämiseksi sekä ulkoisten asiantuntijoiden tai muiden tiimien kanssa yhteistyö.

Monissa YAMK-koulutuksissa on ”Master Schoolit” eli mahdollisuuksia monialaiseen yhteiskehittämiseen. Monialainen toiminta voi tukea innovaatio-oppimista, jos se mahdollistaa optimaalisesti konfliktien ja ristiriitatilanteiden syntymistä, opiskelijoille uusia verkostoja ja tiimejä sekä tilaisuuksia tunnistaa omia kompetenssejaan (Hero & Lindfors, 2019). Pirullisten ongelmien ratkaiseminen vaatii monialaista oppimista ja vuorovaikutusta. Nykyään instituutiot rakentavat enemmän muureja kuin siltoja eri alojen välille, mikä ei palvele tulevaisuuden oppimisen tarpeita. Uudet innovaatiot syntyvät ammattialojen rajapinnoilla, ja monialaiset tiimit ovat luovempia ja niillä on enemmän käytännön toteutusosaamista (Hero, 2019). AMK-tasoisissa tutkinnoissa ammattikorkeakoulut toimivatkin usein innovaatiohautomoina ja tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden yhteistyöhön yritysten kanssa kehittämistyössä ja innovaatioprojekteissa. Tämä on monesti johtanut innovaatio-osaamisen kehittymiseen ja tuottanut hyödyllisiä ratkaisuja yrityksille (ks. mm. Heikkinen & Isomöttönen, 2015; Hero & Lindfors, 2019; Keinänen & Oksanen, 2017). YAMK-koulutuksissa pedagogiset toimintamallit voivat olla hyvinkin tietopohjaisia, sillä yhä useammat tutkinnot suoritetaan etäosallistuen verkkototeutuksiin. Vaikka uudet innovaatiot vaativatkin syvällistä tutkimusta ja kehittämistä, vaativat ne myös yhteiskehittämistä ja käytännöllisiä kokeiluja ja kokeilujen tutkimista sekä käytännön implementointia ja sen tutkimista. Olisi syytä oppia AMK-tutkintojen parhaista innovaatiotoiminnan käytännöistä YAMK-tutkintoihin.

Selvitys osoittaa, että tiimien monipuoliset taustat ja täydentävät taidot ovat keskeisiä innovaatiokyvyn mahdollistajia (ks. Hero, 2019). YAMK-opintojen tulisikin tarjota riittävästi mahdollisuuksia monialaisten opintojen suorittamiseen. Lisäksi niiden tulisi sisältää pedagogisia ratkaisuja, jotka tukevat oppimista TKI- ja innovaatiotoiminnan kautta. Fasilitointiosaamista edellytetään myös opetukselta ja tiimityön ohjaukselta. Lisäksi verkkotutkintojen yleistyessä on tärkeää muistaa lähiopetuksen merkitys innovoinnin ja verkostoitumisen näkökulmasta. Vaikka työssäkäyvillä YAMK-opiskelijoilla on usein ajankäytöllisiä ongelmia, projektityyppinen tiimityöskentely nähtiin innovaatiotaitojen kehittymisen kannalta keskeisenä. Työelämän kokemusta omaavien YAMK-opiskelijoiden suhtautuminen tiimityöskentelyyn olikin lähtökohtaisesti hyvin positiivista. Teknisten taitojen ja tuotteistamisen suunnittelutaitojen puute olivat yleisesti mainittuja kehityskohteita, mikä kertoo siitä, että prosessiosaamisen lisäksi YAMK-koulutusten tulee mahdollistaa myös innovoinnin konkreettisten näkökulmien huomioimista. Toisaalta aineistossa ei yksilöity teknistä osaamista kovin tarkasti, ja sillä viitattiin osin teknologiaan ja osin käytännön osaamiseen.  

Kirjoittajat