Yritysten näkemyksiä YAMK-opiskelijoiden ja yritysten välisestä innovaatioyhteistyöstä

Miksi innovaatioyhteistyötä oppimistarkoituksessa?

Voidaan väittää, että ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot (YAMK) ovat nyt keskeisessä roolissa TKI-osaamisen kasvun edistämisessä (TKI = tutkimus, kehitys ja innovaatio). Suomen talouskasvu ei ole mahdollista ilman innovatiivisia ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita. Vuonna 2023 Suomessa oli yhteensä 22 000 YAMK-opiskelijaa (Vipunen, n.d.). Jos heidät kaikki sidotaan oppimistarkoituksessa työelämän kanssa tehtävään TKI-toimintaan jo opintojenkin aikana, työelämään palaa verkottuneita TKI-osaajia iso määrä (Hero ym., 2024). Yksi opinnäytetyö vastaa noin 800 tuntia kehitystyöpanosta. Jos opiskelijat lisäksi valjastetaan monialaiseen yhteiskehittämiseen ja innovaatiohaasteita ratkomaan tutkimuksellisesti, voivat tulokset olla merkittäviä. Voidaankin väittää, että YAMK-tutkinto tarjoaa asiantuntijoille ja yrityksille merkittävän mahdollisuuden oman osaamisen kehittämisessä ja TKI-toiminnan edistämisessä.

TKI-toiminta on ratkaisevan tärkeää uuden tiedon ja osaamisen luomisessa, tuottavuuden parantamisessa, elinkeinoelämän uudistamisessa ja hyvinvoinnin lisäämisessä (Vahva ja välittävä Suomi, 2023). Yrityksissä tarvitaan jatkuvasti kehittyvää ja uudenlaista asiantuntijuutta, joka mahdollistaa uusien innovaatioiden yhteistoiminnallisen kehittämisen. Yli 70 prosenttia yritysjohtajista pitää osaajien puutetta merkittävänä esteenä tutkimus- ja kehitystyölle (Keltanen & Ravantti, 2024). Ammattikorkeakoulujen ylemmät tutkinnot nostavat työntekijöiden koulutustasoa ammattilaisesta asiantuntijaksi ja johtotehtäviin, ja ne palvelevat työelämän kehittämistä jatkuvan oppimisen periaatteiden mukaisesti. Tutkimukset ovat osoittaneet, että rahoituksen puute ja kehitystyön korkeat kustannukset estävät pienten ja keskisuurten yritysten (eli pk-yritysten) innovointia (Purcarea ym., 2013; Antonelli ym., 2013). Uuden tiedon luomisen ja käytännön kokeilevan kehittämisen tarve ovat yritysten mainitsemia syitä korkeakouluyhteistyöhön hakeutumiselle (Antonelli ym., 2013). Kansainvälisesti ammattikorkeakouluilla on TKI-kumppaneina selkeä rooli pk-yritysten kasvun edistämisessä ja disruptiivisten innovaatioiden syntymisessä (esim. Hong, 2021). Yritysten ja YAMK-koulutusten yhteistyötä on kehitettävä niin, että merkittävä TKI-osaamistason nosto Suomessa on mahdollista ja yritysten tuotteista voidaan kehittää innovatiivisempia ja kilpailukykyisempiä.

Tätä artikkelia varten kuultiin yrityksiä ja kerättiin tutkimusaineisto Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) YAMK-tutkintojen yritysyhteistyökumppaneilta. HAMKin YAMK-yritysyhteistyökumppanit auttavat YAMK-tutkintojen kehittämisessä ja työelämärelevanssin varmistamisessa. Tutkimusluvan turvin toteutetun työpajan tavoitteena oli avata TKI-yhteistyön mahdollisuutta ja kouluttaa yrityksiä näkemään uusien innovaatioiden mahdollisuuksia yhteistyössä YAMK:n opiskelijoiden kanssa. Työpajaan osallistui seitsemästä yrityksestä (OP Häme, Kongsberg Oy, Fiskars Oy, Lundia Oy, Rantalainen Oy, Terveystalo Oy sekä Semat Oy) kustakin yksi nimetty yhteistyökumppani.

Työpajassa esitettiin myyttejä, jotka ovat nousseet YAMK-opettajien työpajoista (Hero ym., 2024):

• Yritysyhteistyö YAMK:ssa on vain vierailuja tai opinnäytetöitä
• Yrityksillä ei ole aikaa ohjata YAMK-opiskelijatiimejä
• Opiskelijat tuskin haluavat tehdä meille ilmaista työtä
• Yritys ei halua maksaa ammattikorkeakoululle mitään mistään

Lopuksi keskustelu syvennettiin konkreettisiin toimenpide-ehdotuksiin ja yhteistyöverkoston kokoamiseen. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla.

Yritysyhteistyö ei ole vain vierailuja ja opinnäytetöitä… vai onko?

Yritysverkostot ja yhteistyö nähdään keskeisinä opintojen kannalta. Yritysyhteistyötä pidetään laajempana ilmiönä kuin vain opinnäytetöinä ja yritysvierailuina. Yritysten mielestä YAMK-koulutuksissa järjestetyt vierailut ovat hyödyllisiä, mutta ne eivät riitä.

Opinnäytetyöt olisivat edelleen tärkeä yhteistyön muoto, mutta niiden osuus voisi olla yritysten mielestä pienempi. Näin yhteiskehittäminen tiimeissä mahtuisi paremmin YAMK:n valikoimaan yritysyhteistyön muotona. Tähän liittyen yritykset tunnistavat ja osaavat ilmaista AMK-pedagogiikan keskeistä ajatusta opettajan ymmärtämässä muodossa:

”Opiskelijoiden yritysyhteistyöosaaminen kehittyy luonnollisesti ryhmätöiden ja kokemuksellisen oppimisen kautta. Tiedon jakaminen ja käytännön kokemus ovat keskeisiä oppimisen keinoja.”

”Koska tyypillinen YAMK-opiskelija on työssä käyvä, voisivat opiskelijat itse tuoda kursseille todellisia yrityscaseja, joita käsiteltäisiin osana opetusta. Tehtävänannot sisältäisivät ajankohtaista tiedonhankintaa, joka tukisi käytännön oppimista. Jopa opettajien työelämäjaksoilla (TET) voisi olla rooli yritysyhteistyön kehittämisessä.”

Yrityksillä ei ole aikaa ohjata tiimejä… vai onko?

Työpajaan osallistuneiden yritysten mielestä menestyneet yritykset tekevät suunnitelmallista ja pitkäjänteistä yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Yhteistyön arvon tunnistaminen sekä toiminnan organisointi ja resursointi ovat haastavia, mutta täysin mahdollisia yrityksissä. Työntekijöillä ei ole aikaa, mutta yrityksellä voi olla, jos hyöty on selkeä. Yhteistyön käynnistäminen vaatii juuri sen työntekijän, joka hyödyn ymmärtää ja tunnistaa yhteistyön arvon. Yritykset näkevät, että yrityksille on muodostumassa ymmärrystä oppilaitosyhteistyön arvosta.

”Ensivaikutelma on, että tämä myytti pysyy… Mutta se voi olla kaatumassa, jos on vuosikellosuunnittelu sekä yrityksen HR:n (henkilöstöosaston) tuki. Mikään ei tapahdu yrityksissäkään nopeasti, eli Ad hoc -projektit eivät ole mahdollisia. Pitää hyvin aikaisin käynnistää yhteinen suunnittelu. Yritysyhteistyön aikataulut eivät aina noudata oppilaitosten rytmiä ja yrityksille toiminnan omistus vs. ei-omistusmalli on keskeistä. Kuka toiminnan käytännössä omistaa? Muutos saattaa jopa vaatia ihmisten vaihtumisen.”

Yritysten HR-osastot voisivat toimia ankkureina, jotka sitouttaisivat opiskelijat työpaikoille. Vuosikellosuunnittelu on tärkeää, jotta yhteistyö pysyy jatkuvana ja toimintaa voidaan ennakoida. Yritysyhteistyön onnistumisen nähdään riippuvan yritysten prioriteeteista ja arvoista. Opiskelijat voivat olla arvokas resurssi yrityksille, mutta yritysten täytyy nähdä heidän potentiaalinsa. Yrityksillä tulee olla ymmärrystä pedagogiikasta ja opiskelijoiden oppimisprosessista. Lisäksi yritysten kiinnostavuus opiskelijoiden näkökulmasta vaikuttaa yhteistyön onnistumiseen.

Olennaista on, miten toiminta ja sen hyödyt esitellään yritykselle ja kuinka yritys sitoutetaan yhteistyöhön panostamaan. Yhtenä keskeisenä arvona osallistuneet mainitsevat oppimisen arvona. Lisäksi on hallittava tuloksiin liittyvää odotusarvoa. Yrityksessä ei voida esimerkiksi odottaa, että opiskelijat heti osaavat yrityksessä käytettävät välineet.

Yritysyhteistyötä voidaan resursoida yhteisten hankkeitten kautta.​ Käytännön yhteistyöalustat nähdään tärkeinä. Esimerkiksi taloushallinnon palveluja tarjoava Rantalainen Oy on ehdottanut, että HAMK perustaisi yrityksen, jossa opiskelijat tekisivät kirjanpitoa sitä samalla oppien. Yrityksen tehtävä ei ole ohjata, yksittäisen opiskelijan ohjaaminen on haastavaa koulussakin. Ohjaamista on vaikea irrottaa yrityksen päivittäisestä työstä.

Opiskelijat tuskin haluavat tehdä ilmaista työtä yrityksille… vai haluavatko?

Yritykset näkevät, että tämä myytti kaatuu tai vähintään osittain kaatuu. Yritysten kokemukset vaihtelevat. Joidenkin kokemuksen mukaan opiskelijat tekevät todella pyyteettömästi yritykselle työtä. Joidenkin kokemuksen mukaan tekniikan opiskelijat eivät tee ilmaista työtä.

”Myytti osittain kaatuu: Riippuu tilanteesta, missä opiskelija on, eli voi olla osa exit-suunnitelmaa ja työpaikanvaihtoa. Monessa tilanteessa he kyllä tekevät yritysyhteistyötä omalle työpaikalle, ja saavat siitä palkkaa, kun on osa tavallista työtä​.”

Lähtökohtana ei yritysten mielestä tule olla se, että työ hinnoitellaan, koska oman oppimisen kehittäminen on yhteistyön ja tehtävän työn motivaattorina. Opiskelija voi esimerkiksi yrittää päästä töihin, saada jalkaa ovenväliin​. Yritysten mukaan oppimisen ja työelämän välinen yhteys täytyy rakentaa kestävällä tavalla. Yhteistyö voi kaatua tai pysyä sen mukaan, miten oppiminen ja työelämä yhdistetään. Esimerkiksi opinnäytetyöt ja harjoittelut voivat olla ratkaisevia opiskelijoiden työuran kannalta. Opiskelijan urakehitysmahdollisuudet ja motivaatio vaikuttavat yhteistyön onnistumiseen. Opiskelijan motivaation ja urapolun näkökulmista ilmainen työ voi olla osittain toimiva malli. Toisaalta työelämässä saatava kokemus voi tukea palkkakehitystä ja uran etenemistä. Kaikkien opiskelijoiden tarpeet ja tavoitteet eivät kuitenkaan sovi yhteen yritysten odotusten kanssa.

Työpajassa nostettiin esille yrittäjyyden edistämisen mahdollisuus osana YAMK-tutkintoa:

”Miksi ei YAMKissa rakenneta yrityksiä? Ihan oikeasti? Opitaan samalla esim. yrityskaupasta. Vertailukohtana työpajassa esitettiin Nuori yrittäjyys -kurssi, jossa luotaisi oikeasti oikea yritys. Aito pääoma pohjalle. Mutta riittääkö aika YAMKin aikana? Siitä voisi saada vapaaehtoisia opintopisteitä ja tulla yritykseen työntekijänä.” (Yritystyöpaja)

Yritys ei halua maksaa ammattikorkeakoululle mitään mistään

Yritysten mukaan tämä myytti kaatuu tai kaatuu osittain. Yritykset kokevat, että jo nyt he maksavat yhteistyössä työntekijöidensä työaikana, siis asiantuntijaresursseina.

”Raha on resursseja. Vain kuolema ja verot ovat pakollisia… Ei voi sanoa, ettei missään tilanteessa… Opparista maksaminen on ok​.”

Maksaminen käsite on monipuolisempi, ja arvon käsite vaatii aina tarkennusta yhteistyössä:

”Mitä on maksaminen: sponsori, messut, vaikuttaminen, sijoitus, yrityksen saama hyöty/ arvo, tutkimustulos tms.”

Yritys voisi maksaa avustuksen:

”Voitaisiinko opiskelijoille maksaa ’oppiraha’ yritysyhteistyöstä? Mahdollinen ratkaisu voisi olla koulujen varainkeruu, mutta sen toteutus on epäselvä. Mallia voisi ottaa nuorten Yrityskylä-konseptista.”

Mitä viemme eteenpäin ja kenen kanssa?

Tehokas pedagoginen innovaatiojohtaminen korkeakouluissa voi katalysoida muutosta ja edistää jatkuvan parantamisen ja oppimisen kulttuuria. Opiskelijat ovat mukana ”aloittelevina asiantuntijoina” omalta alaltaan, ja heidän osaaminensa voi olla vaihtelevaa. YAMK-opiskelijat ovat kuitenkin työssäkäyviä aikuisia, joiden työelämävalmiuksien nojalla voidaan heiltä olettaa perusvalmiuksia yhteistyöhön, oman toimijuuden hallintaan, itsenäiseen organisoitumiseen ja omien tavoitteiden asettamiseen sekä rakentavan ryhmässä työskentelyn perusvalmiuksiin.

AMK-opinnäytetyö voi olla pelkkä selvitys tai kartoitus paperilla, mutta YAMK:ssa tavoitteena on myös juurruttaa kehittämisen tuloksia työelämään. YAMK opinnäytetyö voidaan käsittää työelämässä toimivan opiskelijan suunnittelemaksi ja johtamaksi TKI-hankkeeksi, joka ei voi luonteeltaan olla pelkkä tutkimus (T), vaan käytännöllistä tutkimuksellista kehittämistyötä (K) ja uutta, konkreettista ja aitoa lisäarvoa tuottavaa (I) (Hero ym., 2024). Tyypillisesti opinnäytetyöt toteutuvat jo työelämälähtöisesti ja kohdentuvat erilaisten toimintojen tai prosessien kehittämiseen. Vaikuttavuuden näkökulmasta opinnäytetöiden lopputuotoksia ja (yhteis)kehittämisen kokonaisuuksia on syytä arvioida monipuolisesti, esim. uuden tieteellisen tiedon tuottamisen ja työelämään juurruttamisen, laadun paranemisen, teknisen tehokkuuden, taloudellisen tehokkuuden, kustannusvaikuttavuuden, kustannushyödyn tai/sekä kokemusten ja kohderyhmän kokeman hyödyllisyyden ja lisäarvon perusteella (Varsta & Virtanen, 2023).

Yritysten mukaan olisi tehokasta rakentaa valtion toimesta porkkanoita YAMK-yritys-innovaatiotoiminnan käynnistämiseksi. He osaavat mainita esimerkkinä Digivision. Näin yhteistä innovaatiotyötä voitaisi tukea valtakunnallisesti, ja ammattikorkeakoulujen olisi mahdollista vertaisoppia toisiltaan. Konkreettisina toimenpide-ehdotuksina yritykset mainitsevat vuosittaisen yhteisen suunnittelun, palvelujen yhteisen kehittämisen läpinäkyväksi, yrityksiä ja opiskelijoita hyödyttävien yhteisten opintojaksojen lanseeraamisen sekä varainkeruujärjestelmän kehittämisen:

”Vuosikellosuunnittelu ja palveluiden tuotteistaminen ovat avainasemassa onnistuneessa yritysyhteistyössä. Tarvitaan toimiva varainkeruujärjestelmä, joka mahdollistaa kestävän yhteistyön. Urheiluseurat voivat toimia esimerkkinä siitä, miten yritysyhteistyötä ja tuotteistamista voidaan kehittää.”

”Esim. palkanlaskennan kurssi HAMKissa Rantalaisen kanssa on hyvä, sillä se ei kilpaile, koska sama tuote on kaikkien yritysten palkanlaskentaa. Rantalaisen hyöty on se, että saa lähettää omat työntekijät kurssille.”

Yritykset ymmärtävät ammattikorkeakoulujen position ja huomauttavat, etteivät ammattikorkeakoulut saa vääristää kilpailua eli tuottaa yritystoimintaa halvemmalla.

YAMK-koulutusten osaamistavoite tukee yritysten ja opiskelijoiden yhteistä kehittämällä oppimista. YAMK-tutkinnon suorittaneen tavoitteena on hallita oman alansa erityisosaamista vastaavat käsitteet, menetelmät ja tiedot laaja-alaisesti ja syvällisesti. Tämä osaaminen toimii itsenäisen ajattelun ja tutkimuksen perustana. Tutkinnon suorittanut ymmärtää oman ja muiden alojen rajapintojen tietoihin liittyviä kysymyksiä ja tarkastelee niitä kriittisesti. Lisäksi hän ”ratkaisee vaativia ongelmia myös luovin toteutuksin tutkimus- ja/tai innovaatiotoiminnassa, jossa kehitetään uusia tietoja ja menettelyjä sekä sovelletaan ja yhdistetään eri alojen tietoja.” (Valtioneuvoston asetus tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä 120/2017).

Tämä selvitys on vain yhdessä ammattikorkeakoulussa ja sen YAMK-toimintaa tukevan neuvottelukunnassa toteutettu työpajamuotoinen pintaraapaisu. YAMK-yritysyhteistyötä olisi järkevää selvittää syvällisemmin. Olisi selvitettävä, kuinka oppimistarkoituksessa toteutettua TKI-yhteistyötä voisi kasvattaa niin, että kasvua alueilla syntyisi ja oppiminen tapahtuisi autenttisissa projekteissa. Täytyisi myös selvittää laajemmin yritysten hyötynäkökulmia ja pilotoida pedagogisia malleja. Tarvitaan myös konkreettisia materiaaleja ja keinoja kasvattaa yritysten mahdollisuuksia kouluttaa työntekijöitään YAMK-koulutuksissa niin, että yhteiskehittäminen olisi jatkuvampaa. Lisäksi pitäisi luoda vaikutusmittareita yrityshyötyjen jatkuvaan kartoitukseen ja näkyväksi tekemiseen.

Kirjoittaja