Alvinin matka sairaanhoitajaksi Suomessa – HAMK mukana pilotoimassa laillistamisen polkua

SAILA-hanke tarjoaa Suomessa asuville kansainvälisille sairaanhoitajille mahdollisuuden täydentää osaamistaan ja saada laillistuksen työskennelläkseen omassa ammatissaan. HAMKissa on käynnissä ensimmäinen laillistujien ryhmä, jossa opiskellaan suomeksi sekä sairaanhoitajan työn käytäntöjä että kieltä. Taustalla on tarve vastata sote-alan työvoimapulaan ja hyödyntää jo olemassa olevaa kansainvälistä osaamista.

”Haluan tehdä sairaanhoitajan työtä – olenhan jo sairaanhoitaja koulutukseltani,” sanoo hämeenlinnalainen Alvin Tuaño. Alvin on kotoisin Filippiineiltä, missä hän opiskeli sairaanhoitajaksi ja ehti työskennelläkin kivunhoidon parissa ennen muuttamistaan Suomeen. Viiden vuoden Suomessa asumisen aikana hän on suorittanut lähihoitajan koulutuksen ja tehnyt lähihoitajan töitä, mutta tähtää nyt sairaanhoitajan laillistukseen pystyäkseen palaamaan sairaanhoitajan työhön. Siksi Alvin aloitti viime syksynä opinnot SAILA-hankkeen ensimmäisessä ryhmässä HAMKissa.

”SAILA on tosi hyvä ja tärkeä asia. Se auttaa yhdistämään opiskelun ja muun elämän, kun ei tarvitse opiskella koko tutkintoa alusta asti”, Alvin kertoo. SAILA:ssa opiskellaan suomeksi niitä täydentäviä tietoja ja taitoja, joita EU- ja ETA-maiden ulkopuolella sairaanhoitajan koulutuksen saaneet tarvitsevat voidakseen saada sairaanhoitajan laillistamisen Suomessa.

Opiskelu ei ole ollut helppoa, mutta Alvinin motivaatio on kova. Erityisesti suomen kieli on vaatinut hänen mukaansa paljon työtä. ”Haluan oppia. Olen opiskellut suomea myös oman opettajan avulla”, Alvin kertoo.

Sotealan osaajatarvetta ratkotaan ammattikorkeakoulujen ja hyvinvointialueiden yhteistyöllä

SAILA-hankkeen (Sairaanhoitajien laillistamisen kansallinen malli) tavoitteena on kehittää valtakunnallinen malli, jonka avulla EU- ja ETA-maiden ulkopuolella sairaanhoitajakoulutuksen saaneet osaajat voivat täydentää osaamistaan ja saada laillistuksen toimia sairaanhoitajina Suomessa. Valtakunnallisia SAILA-hankkeita rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö sekä jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa.

HAMK on yksi hankkeessa mukana olevista ammattikorkeakouluista. Viime syksynä HAMKissa aloitti ensimmäinen laillistujien ryhmä, johon valittiin 15 opiskelijaa.

”Kyse ei ole siitä, että nämä ihmiset koulutettaisiin uudelleen, vaan siitä, että heidän aiempi osaamisensa tunnistetaan ja täydennetään suomalaisen järjestelmän vaatimusten mukaiseksi”, kertoo yliopettaja Paula Vikberg-Aaltonen HAMKista. Samalla hanke vastaa konkreettisesti sote-alan työvoimapulaan. ”Meillä on Suomessa pula sairaanhoitajista, ja samaan aikaan täällä asuu ihmisiä, joilla on jo koulutus ja halu tehdä tätä työtä. SAILA tuo nämä kaksi asiaa yhteen”, Vikberg-Aaltonen tiivistää.

Yhteistyötä tehdään tiiviisti hyvinvointialueen kanssa. Myös Oma Hämeen johtajaylihoitaja Jaana Myllymaa näkee SAILA-hankkeen merkityksen laajasti. Hän korostaa, että kyse ei ole vain yksittäisestä hankkeesta, vaan askelista kohti ratkaisuja sote-alan työvoimapulaan.

”Sotealalla on suuri eläkepoistuma tulossa. SAILA-hankkeen kaltaiset yhteistyöt ovat erittäin tärkeitä, jotta voimme varmistaa henkilöstön saatavuuden tulevaisuudessakin”, Myllymaa sanoo ja jatkaa: ”Meillä on myös velvollisuus varmistaa, että meillä on osaavia työntekijöitä, jotka tuntevat suomalaiset toimintatavat ja pystyvät tuottamaan laadukasta hoitoa. SAILA-hanke tukee myös tätä tavoitetta.”

Osaaminen näkyväksi ja käyttöön

”SAILA-ryhmäläiset ovat ammattilaisia, jotka täydentävät osaamistaan ja tähtäävät laillistukseen. Se näkyy heidän asenteessaan ja sitoutumisessaan”, kertovat ryhmän opettajat Katja Holopainen, Pirkko-Liisa Sorvari ja Paula Vikberg-Aaltonen. Esimerkiksi simulaatioharjoituksissa laillistujien ammattitaito ja osaaminen ovat tulleet hyvin näkyviin.

Ryhmässä aloittavien laillistujien valintakriteereissä painotettiin erityisesti suomen kielen taitoa, sillä opetus tapahtuu kokonaan suomeksi. Tämä on tärkeää paitsi opiskelun, myös Suomessa työskentelyn ja potilaiden kanssa toimimisen kannalta. Suomen kielen S2-opettaja Minna Inovaara onkin ollut mukana tukemassa oppimista sekä erillisillä tunneilla että hoitotyön opetuksen rinnalla. Opetuksessa on painotettu käytännönläheisyyttä ja selkeää kieltä. Jokaisen laillistujan polku on suunniteltu yksilöllisesti aiemman osaamisen ja Valviran vaatimusten perusteella.

Opettajat korostavat, että kielitaito ja ammattitaito ovat eri asioita, vaikka molempia tarvitaankin sairaanhoitajan työssä. Laillistujat saattavat tarvita tukea suomen kielessä, mutta heidän ammatillinen osaamisensa on vahvaa. ”On tärkeää, että työelämässä tunnistetaan tämä. Kyse ei ole siitä, etteikö osaamista olisi – vaan siitä, että se osaaminen pitää saada näkyväksi ja käyttöön”, Holopainen tiivistää.

Harjoittelu kerryttää osaamista

SAILA-hankkeen keskeinen osa on työelämässä tapahtuvat harjoittelut, jotka tarjoavat laillistujille mahdollisuuden soveltaa osaamistaan käytännössä suomalaisessa ympäristössä. Kanta-Hämeen hyvinvointialue Oma Häme on tarjonnut laillistujille harjoittelupaikkoja. Kokemukset ovat olleet pääosin erittäin myönteisiä – sekä opiskelijoiden että ohjaajien näkökulmasta.

Alvin on suorittamassa kolmannen ja viimeisen SAILA:n harjoittelunsa Kanta-Hämeen keskussairaalan varahoitajapalvelussa. Harjoittelussa hän on päässyt tekemään monipuolisesti erilaisia sairaanhoitajan tehtäviä, kuten antamaan lääkkeitä ja avustamaan toimenpiteissä. ”Olen kiitollinen siitä, että ohjaajat ja kollegat ovat halunneet auttaa minua ja jaksaneet selittää minulle asioita. Se auttaa oppimaan”, Alvin iloitsee. ”Käytännön taitojen lisäksi Alvin osaa jo hyvin suomea ja oppii koko ajan lisää”, Alvinin harjoittelua ohjaavat Iida Vallius ja Riina Hallanvaara kertovat.

”Potilaat ovat suhtautuneet laillistujiin erittäin myönteisesti. On tullut palautetta esimerkiksi siitä, että laillistujat kohtaavat potilaat hienosti ja kunnioittavasti. Se on tärkeää”, johtajaylihoitaja Myllymaa kertoo.

Myös Alvin on saanut kiitosta paitsi osaamisestaan myös sosiaalisista taidoistaan ja potilaiden kohtaamisesta. ”Filippiineillä on tapana kutsua ihmisiä nimellä, kun Suomessa usein sanotaan potilasta esimerkiksi rouvaksi”, Alvin selventää kulttuurieroja. ”Potilaat ovat sanoneet, että se tuntuu hyvältä, kun sanon heidän oman nimensä.”

Harjoittelujen yhteydessä oppia saavatkin sekä harjoittelija että koko työyhteisö. Kansainvälisten osaajien mukaan tuleminen kasvattaa työyhteisöjen valmiuksia kohdata ja tukea monikulttuurisia työntekijöitä.

”Sairaalassa ei vielä ole ihan hirveän paljon muista kulttuureista ja maista tulevia työntekijöitä. On kuitenkin rikkaus, että työporukassa on ihmisiä eri taustoista. Opimme kaikki toisiltamme”, Iida Vallius toteaa. Jaana Myllymaan mukaan Oma Häme onkin parhaillaan kehittämässä henkilökunnan perehdytyskokonaisuutta, jotta työyhteisöt ovat tulevaisuudessa yhä valmiimpia ottamaan vastaan kansainvälisiä osaajia.

Sujuvat laillistumispolut hyödyttävät sekä yksilöitä että sote-järjestelmää

Opettajat, ohjaajat ja työelämän edustajat näkevät SAILA-hankkeessa valtavan potentiaalin niin yksittäisten opiskelijoiden kuin koko suomalaisen sote-järjestelmänkin näkökulmasta.
”Tämä on yhteinen asia. Meidän täytyy rakentaa järjestelmä, jossa osaaminen ei mene hukkaan, vaan pääsee käyttöön”, Paula Vikberg-Aaltonen kiteyttää.

Opettajat toivovat, että laillistamispolusta saadaan jollain lailla pysyvä toimintamalli. ”Olisi hienoa, jos jossain vaiheessa meillä olisi järjestely, jossa kansainvälisen osaajan olisi mahdollista aloittaa laillistamispolku joustavasti milloin vain”, he visioivat.

SAILA-hanke jatkuu vuoden 2025 loppuun asti. HAMKin ensimmäisestä SAILA-ryhmästä Alvin on ensimmäisten joukossa pääsemässä laillistumisvaiheeseen. ”Olen jo hakenut sairaanhoitajan töitä, ja haluaisin saada sairaanhoitajan työpaikan Hämeenlinnasta”, hän kertoo. Tulevaisuus näyttää toiveikkaalta.

Lisätietoja:

Sanna Paasimaa

Koulutussuunnittelija

Sosiaali- ja terveysalan jatkuva oppiminen

sanna.paasimaa@hamk.fi

+358504104628

Lue lisää