HAMKin opintopalautekysely tähän päivään yhteiskehittämisellä

Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) työntekijöitä kannustetaan tekemään ja kehittämään asioita yhdessä. Yhteiskehittäminen nähdään tapana osallistaa ja sitouttaa korkeakouluyhteisö kehittämistyöhön ja muutoksiin. HAMKin opintopalautekysely päivitettiin lukuvuoden 2024–2025 aikana, ja päivitetty kysely otettiin käyttöön 1.8.2025. Päivitys pyrittiin toteuttamaan yhteiskehittämisen periaattein ja menetelmin. Tässä artikkelissa kuvaamme, miten päivitys toteutettiin ja miten kyselyn eri sidosryhmiä osallistettiin päivitykseen.

Opintopalautekysely osa HAMKin laatujärjestelmää

HAMKissa on käytössä koulutusten yhteinen opintopalautekysely, ja se on osa HAMKin opiskelijapalautejärjestelmää. Kyselyllä kerätään opiskelijoilta palautetta opinnon (opintokokonaisuus tai yksittäinen opintojakso) käytännön toteutukseen liittyvistä asioita. Opintopalautekyselyn avulla kehitetään sekä yksittäisten opintojen että tutkintojen toteutusta koko HAMKissa. Opiskelijapalautejärjestelmä on myös osa HAMKin laatujärjestelmää: opiskelijapalautejärjestelmän tuottamaa tietoa hyödynnetään HAMKin laatutyössä. (HAMK, 2025a; HAMK, 2025b)

HAMKissa on käytössä Studyo Oy:n Spark-opintopalautekyselyjärjestelmä. Spark on integroitu osaksi HAMKin opintohallintojärjestelmää. Sparkin tuottamaa tietoa hyödynnetään myös HAMKin raportointi- ja analysointipalvelussa (Microsoft PowerBI). Spark tukeekin osaltaan myös tiedolla johtamista HAMKissa. (Studyo, 2025; HAMK, intranet, 4.8.2025; Lavonius-Ylönen, 2025)

Määräaikaishuolto ja käyttäjäpalaute päivityksen lähtökohtina

Spark on otettu käyttöön HAMKissa vuonna 2020. Käyttöönottoprojektin yhteydessä määriteltiin teknisten asioiden lisäksi opintopalautekyselyn kysymykset ja sen hyödyntämisen periaatteet. Kysymysten ja periaatteiden laatimiseen osallistui laaja joukko HAMKin henkilökuntaa. Viiden käyttövuoden jälkeen Sparkiin haluttiin tehdä määräaikaishuolto, jossa kyselyä ja siihen liittyviä periaatteita, ohjeita ja toimintatapoja tarkasteltiin ja päivitettiin.

Sparkin kysymyksissä oli havaittu päällekkäisyyttä HAMKin muiden opiskelijakyselyiden kanssa. Sparkin käyttöönoton jälkeen HAMKissa on otettu käyttöön LearnWell-oppimiskokemusmittari. Sparkin ja oppimiskokemusmittarin kysymykset olivat osin päällekkäisiä, joten päivityksen yhtenä tavoitteena oli näiden päällekkäisyyksien poistaminen. (Alatalo ym., 2024; HAMK, 2025c)

Päivityksen yhtenä lähtökohtana oli myös HAMKin koulutuksista saatu palaute. Palautteen mukaan kysely oli turhan pitkä, se ei tuottanut riittävästi tietoa toteutussuunnittelun ja opetuksen kehittämisen tueksi, ja se koettiin HAMKin johdon ja hallinnon seurantatyökaluksi. Lisäksi koulutuksista oli saatu tietoa muutamista tapauksista, jossa Sparkin kautta annettavaa palautetta oli käytetty opettajien maalittamiseen.

Päivityksen tavoitteeksi muotoutui päällekkäisyyksien poistamisen lisäksi päivittää kyselyä niin, että se tuottaisi aikaisempaa paremmin välittömästi hyödynnettävissä olevaa, niin sanottua operatiivista tietoa kehittämisen tueksi. Itse päivitysprojektin tavoitteeksi asetettiin kyselyn tärkeimpien sidosryhmien eli opettajien, koulutuspäälliköiden ja erityisesti opiskelijoiden osallistaminen päivitystyöhön.

Yhteiskehittämisen menetelmien hyödyntäminen päivitystyössä

Sparkin päivitystyössä pyrittiin hyödyntämään yhteiskehittämisen periaatteita ja menetelmiä. Yhteiskehittämiselle on olemassa erilaisia määritelmiä. Yhteisiä nimittäjiä määritelmille ovat kehittämistyön johtaminen, kehitystyöhön liittyvien sidosryhmien osallisuus ja osallistaminen, vuorovaikutteisuus ja yhteisöllisyys. Yhteiskehittäminen on varsin yleinen tapa toteuttaa kehittämistyötä korkeakouluissa. Korkeakoulut ovat monikerroksisia ja -mutkaisia asiantuntijaorganisaatioita, joilla on paljon sidosryhmiä ja joiden organisaatioyksiköillä ja työntekijöillä on verrattain paljon autonomiaa. Lisäksi korkeakouluorganisaatioissa on usein havaittavissa jonkinasteinen vastakkainasettelu ”ydintoiminnan” (koulutus ja TKI-toiminta) ja ”hallinnon” (johto ja tukipalvelut) välillä. Näin ollen yhteiskehittämisen periaatteiden ja menetelmien hyödyntäminen sopii hyvin korkeakouluorganisaatioiden ja -yhteisöjen kehittämistoiminnan organisointiin ja toteuttamiseen. (Bolden ym., 2009; Buller, 2013; Manning, 2013; Salonen ym., 2017; Sewerin & Holmberg, 2017)

HAMKin strategia sekä toiminta- ja taloussuunnitelma ohjaavat ja kannustavat HAMKin organisaatiota ja henkilökuntaa määrätietoiseen ja tarkoituksenmukaiseen kehittämiseen, aktiivisuuteen, yhteisöllisyyteen ja yhteistyöhön (HAMK, 2025d; HAMK, intranet 4.8.2025). Voidaankin todeta, että yhteiskehittämisen hyödyntäminen tukee HAMKin strategiaa. Yhteiskehittämisen lisäksi HAMKissa kannustetaan ketteriin kokeiluihin. Ketteriin kokeiluihin kannustamisen voidaan nähdä madaltavan kynnystä tehdä muutoksia ja kehittämistoimenpiteitä, rohkaisemaan työntekijöitä kokeilemaan uudenlaisia asioita, nopeuttavan kehittämistyötä sekä mahdollistavan kehittämistoimenpiteiden nopean korjaamisen tarvittaessa.

Sparkin päivittäminen aloitettiin keväällä 2024 ja saatiin päätökseen keväällä 2025. Päivitystyöstä vastasi Koulutuksen kehittämispalvelut -yksikkö, ja siihen osallistettiin HAMKin opiskelijoita ja henkilökuntaa erilaisin yhteiskehittämisen menetelmin. Menetelmät valittiin sillä perusteella, että niillä saataisiin tietoa sidosryhmien näkemyksistä siitä, millaiseksi Spark koetaan ja miten he parantaisivat sitä. Menetelmien toinen valintaperuste oli ketteryys: osallistamisen ja tiedonkeruun tulisi tapahtua mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti.

Opiskelijanäkökulman saaminen päivitykseen varmistettiin osallistamalla yhteensä noin 200 amk-, yamk- ja opettajaopiskelijaa työpajoissa, jotka järjestettiin oppituntien ja luentojen yhteydessä. Kyselyn päivittämistä käsiteltiin HAMKin koulutuspäälliköiden kokouksissa keskustelujen ja työpajojen muodossa. Koulutuspäälliköt nimesivät koulutuksistaan opettajia, joille teetettiin päivitykseen liittyvä kysely ja joista osaa haastateltiin kyselyn tiimoilta. Lisäksi päivityksestä pyrittiin viestimään mahdollisimman kattavasti HAMKin sisäisissä viestintäkanavissa.

Lopputuloksen muotoutuminen yhteistyönä

Päivityksestä muotoutui osallistamisen perusteella kahtalainen. Itse kyselyä lyhennettiin, eli kysymysten määrä väheni. Lisäksi numeeriset, Likert-asteikolliset monivalintakysymykset vähenivät ja avoimien kysymysten määrä kasvoi.

Päivitysprojektin aikana havaittiin tarve myös kerrata kirkastaa opintopalautekyselyn roolia ja periaatteita. Ne kiteytettiin seuraavasti:

• Spark on HAMKin yhteinen opintopalautekysely, jonka tarkoitus on tukea toteutusten ja opetuksen kehittämistä.
• Spark on osa HAMKin opiskelijapalautejärjestelmää ja sitä kautta HAMKin laatujärjestelmää.
• Kyselyyn vastaaminen on vapaaehtoista ja kyselyyn vastataan nimettömänä.
• Loukkaavan tai henkilökohtaisuuksiin menevän palautteen antaja voidaan tarvittaessa selvittää järjestelmätoimittajan avulla.
• Opintopalautekyselyä kannattaa hyödyntää opiskelijoiden palautetaitojen kehittämisessä.

Yllä kuvatuista periaatteista kaksi herätti keskustelua päivitysprojektin aikana. Osa päivitystyöhön osallistuneista opettajista ja koulutuspäälliköistä näki, että kyselyyn tulisi vastata omalla nimellä. Heidän mukaansa nimetön eli anonyymi vastaaminen voi lisätä epäasiallisen palautteen määrää ja äärimmäisissä tapauksissa jopa opettajien maalittamista. Enemmistö koulutuspäälliköistä ja opettajista oli sitä kuitenkin mieltä, että epäasiallista palautetta tulee suhteellisen vähän, eivätkä he siten kokeneet anonyymiä vastaamista ongelmalliseksi. Suurin osa päivitystyöhön osallistuneista tahoista oli sitä mieltä, että opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus antaa opintopalaute nimettömänä jo pelkästään heidän oikeusturvansa varmistamiseksi. On myös huomioitava, että päivitysprojektin yhteydessä tarkasteltujen muiden suomalaisten korkeakoulujen opintopalautekyselyt olivat anonyymejä. Anonymiteetin jatkamiselle oli siis vankat perustelut. Toisaalta päivityksen aikana tarkennettiin, että erityisen loukkaavan tai maalittavan palautteen antaja voidaan tarvittaessa selvittää.

Yhteinen opintopalautekysely tarkoittaa sitä, että kaikki käyttävät samaa kyselyä. Joidenkin opettajien mielestä yhteinen palautekysely ei välttämättä vastaa heidän omia tarpeitaan. Lisäksi kysymykset ja niiden muotoilu herättivät jonkin verran keskustelua. On selvää, että kaikille yhteinen kysely on kompromissi, jossa kaikkia toiveita ei ole mahdollista toteuttaa. Toisaalta päivitetyn kyselyn kysymykset ovat laajapohjaisen ja yhteistoiminnallisen kehitystyön tulosta. Näin ollen ne tyydyttänevät suurinta osaa kyselyn sidosryhmistä. Lisäksi on huomioitava, että opettajat ja opettajatiimit voivat myös jatkossa lisätä kyselyyn enintään kolme omaa kysymystä järjestelmässä olevan kysymyspankin avulla.

Yhdessä eteenpäin

Kyselyn kehittäminen ei seisahdu. Nyt toteutettu päivitys keskittyi itse kyselylomakkeeseen. Päivitysprosessin aikana nousi esiin useita mahdollisia jatkokehityskohteita, kuten Sparkin integrointi HAMKin Learn-oppimisalustalle, vastausaikojen joustavoittaminen, toimivien palautekäytäntöjen jakaminen koulutusten välillä, Sparkin hyödyntäminen osana opiskelijan geneeristen taitojen kehittymistä sekä tarve tekniselle alustalle välipalautteen keräämiseen. Voitaneenkin todeta, että jatkokehityskohteet liittyvät järjestelmäteknisisiin asioihin, palautekulttuurin kehittämiseen sekä Sparkin rooliin osana HAMKin koulutuksen kehittämistä.

Kyselyn kehitys siis jatkuu – yhdessä, kokeillen ja sopivia ratkaisuja hakien.

Kirjoittajat