Tekoälyä vastuullisesti ja kestävästi

Tekoäly on noussut nopeasti yhdeksi merkittävimmistä teknologisen murroksen tekijöistä, mutta sen vaikutuksia kestävyyteen ei vielä täysin ymmärretä. Samaan aikaan kun tekoälyn luvataan tuovan tehokkuutta ja uusia ratkaisuja, sen energiankulutus, ympäristövaikutukset ja inhimilliset seuraukset herättävät perusteltuja kysymyksiä.

DAVE- eli Datavetoisen kiertotalouden TKI-​ekoinnovaatiosysteemi ja demonstraatioympäristö -hankkeessa ja sen kautta syntyneessä innovaatioekosysteemissä pyrimme tuomaan erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset) ymmärrystä digitalisaatiosta ja uusista teknologioista sekä siitä, miten niitä kannattaa hyödyntää järkevästi (DAVE, n.d.). Lisäksi yhtenä tavoitteenamme on luoda ekosysteemin kautta ympäristöä säästäviä ratkaisuja muun muassa resurssien ja materiaalien käyttöön, jätemääriin, päästöihin ja energian kulutukseen liittyen. Syyskuussa 2025 osallistuimme Green ICT -ekosysteemin järjestämään Tekoäly ja kestävä kehitys -webinaariin (Tieke, 2025), jossa asiantuntijat eri aloilta pohtivat tekoälyn ympäristöjalanjälkeä, hyötyjä ja vastuullista käyttöä.

Teknologian pitää tuoda lisäarvoa

Tekoäly ja kestävä kehitys -webinaarissa puhuttiin paljon tekoälyn aiheuttamasta energiankulutuksesta ja ympäristökuormituksesta. ICT-sektori kulutti jo ennen tekoälybuumia 4–10 % maailman sähköstä ja 2–4 % kasvihuonepäästöistä. Generatiivisen tekoälyn käytön yleistyminen on kasvattanut osuutta merkittävästi. Tekoälykysely voi olla jopa 60–70 kertaa energiaintensiivisempi kuin tavallinen Google-haku. (Tieke, 2025)

Tästä syystä onkin perusteltua tyytyä normaaliin googlettamiseen, jollei ole kysymys sen monimutkaisemmasta tehtävästä kuin yksinkertaisesta tiedonhausta. Tekoälyn energiankulutusta on tarkemmin avannut esimerkiksi Simpanen (2025).

Tekoäly ei ole enää kuitenkaan pelkkä hypetetty tulevaisuuden visio. Se voi alkaa tuoda todellista lisäarvoa suomalaisyrityksille ja julkishallinnolle. Esimerkiksi McKinseyn (2024) mukaan generatiivinen tekoäly voi kasvattaa Suomen BKT:ta peräti 13 miljardilla eurolla vuoteen 2045 mennessä, kunhan yritykset onnistuvat automatisoimaan asiantuntijatehtäviä ja tehostamaan toimintojaan kuten myyntiä, asiakaspalvelua ja markkinointia.

Digian syksyllä 2024 tekemä kysely puolestaan osoittaa, että aiemmin tekoälyyn liittyneet suunnitelmat ja visiot alkavat nyt konkretisoitua. Tuolloin noin neljäsosa suuryrityksistä raportoi saavuttaneensa merkittävää lisäarvoa tekoälyn ja datan hyödyntämisellä, kun puoli vuotta aiemmin vastaava osuus oli vain seitsemän prosenttia. (Digia, 2024)

On kuitenkin tärkeää huomata, että lisäarvo ei välttämättä synny itsestään. Taloushallintoon liittyvä van Schevikhovenin (2024) opinnäytetyö osoittaa, että tekoälyä hyödynnetään eniten asiakassuuntaisesti tai ydinliiketoiminnassa, kun taas tukitoiminnoissa tekoälyn tuottama potentiaali jää selvästi vajaaksi. Ratkaisuksi kaivataan selkeitä strategioita, datan hallintaa ja henkilöstön kouluttautumista. (van Schevikhoven, 2024)

Webinaarin asiantuntijat korostivat, että tekoälyä kannattaa hyödyntää vain silloin, kun ongelmaa ei voi ratkaista yksinkertaisemmin (Tieke, 2025). Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että teknologiaa ei tule ottaa käyttöön vain siksi, että se on mahdollista, vaan sen tuottama lisäarvo suhteessa kustannuksiin ja ympäristövaikutuksiin on arvioitava. Kestävää käyttöä pohtiessa kannattaa miettiä, ratkaiseeko tekoäly ongelman, jota ei muuten saada ratkaistua, vai onko kyse turhasta resurssien kulutuksesta.

Tekoälyn hyödyt kestävän kehityksen näkökulmasta

Vaikka tekoäly kuluttaa paljon energiaa, sillä voi olla myös merkittäviä positiivisia vaikutuksia kestävyyteen. Kun sen käyttöä suunnitellaan vastuullisesti, tekoäly voi tukea ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä samanaikaisesti.

Tekoälyä voidaan hyödyntää energiankäytön hallintaan, logistiikan reittien optimointiin ja tuotantoprosessien tehostamiseen, jolloin voidaan vähentää päästöjä samalla kun tuetaan vihreää siirtymää (Tieke, 2025). Tekoälyllä voidaan tukea kiertotalouden kehittymistä parantamalla materiaalivirtojen seurantaa ja resurssien uudelleenkäyttöä. Näiden ratkaisujen avulla voidaan edistää hiilineutraalia yhteiskuntaa ja pienentää ympäristöjalanjälkeä.

Sosiaalisesta näkökulmasta tekoäly voi vahvistaa yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia. Tekoälyä käytetään jo nyt yksilöllisen tuen tarjoamiseen, esimerkiksi mielenterveyden tukena, yksinäisyyden lievittämisessä tai elämäntarkoituksen löytämisessä (Tieke, 2025).  Koulutuksessa tekoäly voi tarjota oppijoille yksilöllistä tukea ja oppimispolkuja, mikä lisää osallisuutta ja saavutettavuutta. Myös julkiset palvelut voivat tekoälyn avulla tavoittaa paremmin erilaisia väestöryhmiä. Näin tekoäly toimii välineenä, joka tukee yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvoinnin jakautumista.

Tekoäly voi tuoda myös huomattavia taloudellisia hyötyjä. Se voi auttaa yrityksiä parantamaan tuottavuutta, tehostamaan resurssien käyttöä ja vähentämään hukkaa. Lisäksi tekoäly voi mahdollistaa uudenlaisten liiketoimintamallien ja vihreiden innovaatioiden syntymisen. Esimerkiksi älykkäät toimitusketjut, energiatehokkaat tuotantoprosessit ja kiertotalousratkaisut tukevat kestävää talouskasvua ja yritysten kilpailukykyä niin Suomessa kuin kansainvälisesti. (Opetushallitus, 2024).

Vastuullinen tekoälyn käyttö

Tekoäly ja kestävä kehitys -webinaarissa todettiin, että tällä hetkellä taustaprosessit, kuten taloushallinto tai tietotyön rutiinit, ovat kaikkein järkevimpiä kohteita hyödyntää tekoälyä. Näistä on siis hyvä lähteä liikkeelle. Webinaarissa vastuullisen tekoälyn käytön perusperiaatteet kiteytettiin seuraaviksi käytännön ohjeiksi:

• Aloita ongelmasta, älä teknologiasta.
• Valitse työkalut huolella. Muutaman sovelluksen syvällinen käyttö on parempi kuin kaiken kokeilu.
• Mittaa vaikutuksia. Energiankulutus, hiilidioksidipäästöt, kustannukset ja inhimilliset vaikutukset kannattaa tehdä näkyväksi.
• Pidä ihminen mukana. Tällä hetkellä tekoäly tukee, ei korvaa.
• Huomioi ympäristö ja hyvinvointi. Teknologia on osa arkea, mutta sen pitää rakentaa eikä rapauttaa kestävyyttä. (Tieke, 2025)

Tekoälyn vaikutuksia ei voi enää ohittaa, mutta jokainen yritys ja organisaatio voi vaikuttaa siihen, millaista jälkeä teknologia jättää. Vastuullinen tekoäly vaatii tietoista päätöksentekoa, mittaamista ja avoimuutta. Tekoälyn vaikutus kestävyyteen on ennen kaikkea sen kyvyssä yhdistää ympäristö, ihminen ja talous yhdeksi kokonaisuudeksi. Vastuullisesti suunniteltuna ja eettisesti ohjattuna tekoäly voi olla keskeinen väline vihreän siirtymän edistämisessä ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

Kirjoittaja