Tunnustusta esteettömyystyölle Riihimäellä: Merja Saarelalle esteettömyyskunniakirja
HAMKin tutkijayliopettaja Merja Saarela on saanut Riihimäen vammaisneuvoston myöntämän esteettömyyskunniakirjan. Tunnustus huomioi hänen työnsä esteettömän liikkumisen kehittämisessä sekä esteettömyyden edistämisessä opetuksessa.
Vammaisneuvosto perustelee valintaa näin: “Merja on loistokkaasti johtanut ELMA-hanketta ja hankeyhteistyötä. Merja tekee huikeita kartoituksia liikkumisen esteettömyydestä ja opettaa opiskelijoita huomioimaan ja ymmärtämään kuinka tärkeää esteettömyys on kaikille, mutta erityisesti heille, joilla on liikuntarajoitteita tai muita erityistarpeita.”
Kunniakirja on tunnustus työstä, jota Saarela on tehnyt esteettömän liikkumisen kehittämiseksi Riihimäellä ja sen seudulla. Taustalla on erityisesti Esteettömän liikkumisen matkaketjut -hanke eli ELMA, jossa kehitettiin liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden matkustusmahdollisuuksia sekä tuotettiin tietoa esteettömyyden huomioimiseksi osana matkaketjuja ja digitaalisia liikkumispalveluja.
ELMAssa kerättiin käyttäjäkokemuksia liikkumis- ja toimimisesteisiltä henkilöiltä ja tunnistettiin esteettömän matkustamisen kannalta kriittisiä tietotarpeita. Työ osoitti, että fyysisen esteettömyyden lisäksi myös ennakkotiedon saatavuus ja digitaalisten palvelujen saavutettavuus ratkaisevat, voiko ihminen suunnitella ja toteuttaa matkansa sujuvasti.
Hankkeen tuloksia hyödynnettiin käytännössä muun muassa julkisen liikenteen, asemien ja pysäkkien esteettömyystiedon kehittämisessä. Riihimäen seudulla matkaketjun suunnittelu ja maksaminen yhdellä Reitit ja liput -sovelluksella on ollut yksi esimerkki kehityksestä, jota hanke on ollut tukemassa.
Saarela korostaa, että esteettömyys ei toteudu pelkästään rakenteilla tai yksittäisillä ratkaisuilla, vaan vaatii ajantasaista tietoa ja toimivaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
“Jos hissi ei toimi, eikä siitä saa ennakkotietoa, liikkumis- ja toimimisesteisen henkilön matkaketju voi päättyä siihen. Avustuspalvelut täytyy tilata 24 tuntia ennen matkaa,” Saarela sanoo.
ELMAn vaikutukset ulottuivat myös paikallista kehittämistyötä laajemmalle. Hankkeen aikana tuotettua tietoa hyödynnettiin esteettömyyttä koskevassa asiantuntijatyössä, ja hanke kutsuttiin mukaan lausuntopyyntöön, joka liittyi asemanhaltijan tehtävien järjestämiseen. Lisäksi hankkeen tulokset saivat kansainvälistä huomiota: yksi hankkeeseen liittyvä artikkeli palkittiin IARIA-konferenssissa parhaana älykkään saavutettavuuden kategoriassa.
Minulle esteettömyyden edistäminen on maailman parastamisen tapa.
Merja Saarela, tutkijayliopettaja
Saarelan saama esteettömyyskunniakirja on tunnustus sekä pitkäjänteiselle hanketyölle että opetukselle. Tunnustus kertoo myös siitä, että esteettömyyden kehittäminen rakentuu pitkäjänteisestä yhteistyöstä, käyttäjien kokemusten kuuntelemisesta ja siitä, että tieto muutetaan käytännön parannuksiksi. Saarelalle osoitetussa puheessa korostettiin erityisesti hänen rooliaan esteettömyyden edistämisessä opetuksessa sekä liikenteen universaalin suunnittelun edistämisessä. Saarela muistuttaa, että esteettömyyden kehittäminen ei hyödytä vain rajattuja käyttäjäryhmiä, vaan tekee ympäristöistä, palveluista ja arjesta sujuvampaa meille kaikille.
Saarelan työ kytkeytyy laajempaan tutkimus- ja kehittämiskokonaisuuteen, jossa tarkastellaan ihmisen, teknologian ja elinympäristön vuorovaikutusta. Esteettömyyttä ei nähdä vain yksittäisinä ratkaisuina, vaan osana laajempaa kokonaisuutta, jossa fyysinen ympäristö, digitaaliset palvelut ja käyttäjälähtöinen tieto muodostavat yhdessä toimivan ja saavutettavan arjen.
Työ liittyy myös HAMKissa kehitettävään skaalautuvan kaupungin ajatteluun, jossa tavoitteena on rakentaa ympäristöjä, jotka mukautuvat erilaisten ihmisten tarpeisiin. Tässä kokonaisuudessa esteettömyys voidaan nähdä tapana vahvistaa ihmisen kykyä toimia ympäristössään – vuorovaikutteisena kokonaisuutena, jossa älykkyyttä rakennetaan sekä ympäristöön että ihmiselle, ja jossa teknologia toimii tarvittaessa näiden välisenä tulkkina.
ELMA – Esteettömän liikkumisen matkaketjut
ELMA-hankkeessa kehitettiin esteettömän liikkumisen ratkaisuja ja tiedonhallintaa erityisesti matkaketjujen näkökulmasta. Hankkeessa kerättiin käyttäjäkokemuksia liikkumis- ja toimimisesteisiltä henkilöiltä sekä tunnistettiin esteettömyyden kannalta keskeisiä tietotarpeita.
Tavoitteena oli parantaa esteettömyystiedon saatavuutta ja hyödynnettävyyttä osana liikennejärjestelmää ja digitaalisia palveluja.
Muita hankkeitamme esteettömyyden ja saavutettavuuden parissa
Saarelan työ esteettömyyden parissa on rakentunut pitkäjänteisesti useiden hankkeiden kautta. Moniaistisen opastuksen ja esteettömien ympäristöjen kehittämistä on edistetty esimerkiksi seuraavissa hankkeissa:
- ITIS, jossa tutkittiin näkövammaisten käyttämiä maamerkkejä ja kehitettiin niiden pohjalta ensimmäisiä digitaalisia, iBeacon-teknologialla jaettavia sanakarttoja BlindSquare-sovellukseen Itäkeskuksen monimuotoisessa ympäristössä.
- M-Way, jossa kehitettiin Tikkurilan matkakeskuksen ja aseman ympäristöön katkeamatonta moniaistista esteetöntä reittiopastusta. Ratkaisussa yhdistyivät iBeacon-teknologialla jaettava sanakartta, 3D-mallinnettu äänikohokartta ja joukkoliikenteen aikataulutiedot BlindSquare-sovelluksessa.
- ERÄS, jossa moniaistista opastusajattelua sovellettiin hätäpoistumiseen ja evakuointiin sekä kehitettiin simulaatioympäristöjä erilaisten käyttäjäryhmien turvalliseen evakuoinnin harjoitteluun.
- Älykkäät äänimajakat, jossa luotiin Kalasataman terveysyksikköön ääniopastusratkaisuja sekä simulaatioympäristö niiden testaamiseen käytännön tilanteissa.
Näitä täydentävät oppimiseen ja digitaaliseen saavutettavuuteen liittyvät hankkeet, kuten:
- DigiCampus (ESA), jossa vahvistettiin digitaalista saavutettavuutta suomalaisten korkeakoulujen oppimisympäristöissä ja järjestelmissä.
- TINEL, jossa kehitettiin opetuksen universaalia suunnittelua (UDL) kansainvälisessä yhteistyössä sekä inklusiivisia ja saavutettavia oppimisympäristöjä korkeakouluihin.
Lisätietoja:
