Hyppää sisältöön

PUMASKA

Käytöstä poistunut puumateriaali kiertoon

Hankkeen tiedot

HankeKäytöstä poistunut puumateriaali kiertoon (PUMASKA)
Kesto1.3.2024-31.12.2026
ToteuttajatHämeen ammattikorkeakoulu, Aalto yliopisto, Itä-Suomen yliopisto
RahoittajatHämeen ELY-keskus
Budjetti395 133 €

PUMASKA-hankkeessa etsimme ratkaisuja käytöstä poistuneen puumateriaalin kierrätykseen ja elinkaaren pidentämiseen. Samalla vahvistamme uusien korkean jalostusasteen raaka-aineiden saatavuutta puunprosessoinnin oheistuotteena.

Rakennus- ja sahateollisuus synnyttää valtavia määriä materiaalikäyttöön soveltuvaa puuta ja kuorta, jotka kuidun lisäksi sisältävät myös arvokkaita uuteaineita. Käytöstä poistunut puumateriaali kiertoon (PUMASKA) -hankkeessa haetaan ratkaisuja käytöstä poistuneen puumateriaalin kierrätysasteen nostoon ja elinkaaren pidentämiseen. Samalla vahvistetaan uusien korkean jalostusasteen raaka-aineiden saatavuutta puunprosessoinnin oheistuotteena.

PUMASKA-hankkeen päätavoitteet ovat: 1) Luoda tutkimuksellinen pohja prosessille, jossa käytöstä poistuneesta puusta valmistetaan esimerkiksi turvallisia kasvualustamateriaaleja, maanparannusaineita ja kuivikkeita 2) Selvittää edellä mainitulla tavalla aikaansaadun puun elinkaaren pitenemisen vaikutuksia päästöihin 3) Yhteiskehittää arvoketjua hukkapuumateriaalista hyötykäyttöön ja siten edistää puun kiertotaloutta.

Hankkeessa toteutetaan käytännön kokeiluja puujätteen lajitteluun ja saatavuuteen liittyen sekä tutkitaan puumateriaalien koostumusta ja käsittelyprosesseja erilaisiin sovelluksiin sopiviksi materiaaleiksi. Hankkeessa tehtävän elinkaariarvioinnin ja hiilijalanjäljen laskennan avulla saadaan tietoa puun kierrättämisen ilmastovaikutuksista. Pitkällä aikavälillä hankkeen odotetaan parantavan rakennusteollisuuden sivuvirtojen tehokkaampaa hyödyntämistä ja nostavan puun kierrätysastetta.

Toteutamme hankkeen yhdessä Itä-Suomen yliopiston ja Aalto-yliopiston kanssa.

Kohderyhmä

Hankkeen kohderyhmänä ovat erityisesti yritykset, jotka tuottavat ja käsittelevät purkupuuta, sahat, kasvualustoja ja maanparannusaineita valmistavat ja hyödyntävät yritykset, kuntien jätehuolto, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset. Hanketoimien suunnittelussa on pyritty kokonaisuuteen, joka huomioi kaikki olennaiset kohderyhmät.

Toiminta-alue

Hanke on valtakunnallinen ja sen toimenpiteet kohdistuvat eri puolilla maata toimiviin yrityksiin, kuntiin ja tutkimusorganisaatioihin.

Hankkeen työpaketit ja toimenpiteet

Työpaketissa on kartoitettu puun kierrätyksen nykytilaa ja keskusteltu hukkapuun syntymisestä ja hyödyntämisestä useiden yritysten kanssa. Keväällä 2025 toteutettiin kyselytutkimus puun kierrätykseen liittyen, jota jaettiin laajasti eri alan yrityksille ja yhdistyksille. Tuloksista ilmeni kiinnostusta ja halukkuutta kehittää puun kierrätystä ja lisätä yhteistyötä alalla. Kehitysehdotuksina nousivat mm. jätteen lajittelun kehittäminen ja kierrätystuotteiden verotuksen keventäminen. Lisäksi on tehty yhteistyötä jätteenkäsittelijöiden kanssa ja selvitetty jätepuun saatavuutta sekä mahdollisuuksia puhtaan puun erotteluun muusta jätteestä. Jätepuuta on hyödynnetty käytännön tutkimuksessa.

Työpaketissa on toteutettu kompostoinnin esikokeita sekä varsinainen kompostointikoe, jossa kompostoidaan jätepuuta osana erilaisia yhdistelmiä. Kompostointikokeet ovat tuottaneet tietoa sopivista resepteistä ja kompostointimenetelmistä. Kokeissa on tehty yhteistyötä yritysten kanssa kanssa ja käytetty erilaisia kompostoreita. Kompostoitujen materiaalien fysikaalisia ominaisuuksia analysoitiin standardin EN 13041:1999 mukaisesti. Lisäksi jätepuumateriaalin vedenpidätyskykyä on tutkittu. Tulokset osoittavat, että erityisesti puumateriaalien palakoolla on suuri vaikutus vedenpidätyskykyyn.

Työpaketissa on analysoitu kompostoitavan materiaalin kemiallisia ominaisuuksia ennen ja jälkeen kompostoinnin, erityisesti hiili-typpi (C/N) -suhdetta. Näytteitä on kerätty säännöllisesti, ja kaikissa kompostiseoksissa havaittiin C/N-suhteen laskua, mikä viittaa aktiiviseen hajoamiseen. Tiedot auttavat kehittämään kompostointiprosessia ja optimoimaan reseptiikkaa.

Kasvatuskokeita on toteutettu kasvihuoneessa, jossa testattiin jätepuuhakkeen ja sahanpurun eri käsittelyjen ja seossuhteiden vaikutusta kasvien kasvuun. Kokeista on saatu tuloksia, joiden mukaan matalat jätepuupitoisuudet eivät heikentäneet siementen itävyyttä ja kasvien tuorepainot olivat paikoin parempia kuin kaupallisella puukuituverrokilla toteutetussa kokeessa. Korkeammilla jätepuupitoisuuksilla tulokset ovat olleet vaihtelevampia, mutta myös näissä tapauksissa osa tuloksista oli lupaavia. Kokeiden järjestelyissä on tehty yhteistyötä alan yritysten kanssa.

Tässä työpaketissa tehdään elinkaarianalyysia, jossa kerätään tietoa puupohjaisten materiaalien hiilivarastovaikutuksista ja hiilipäästöistä koko niiden elinkaaren ajalta. Työpaketissa arvioidaan käytöstä poistuneen puumateriaalin hiilivarastovaikutukset ja hiilipäästöt, ja puupohjaisille materiaaleille lasketaan tämän perusteella elinkaaren aikaiset ilmastovaikutukset mm. kasvualustakäytössä. Työpakettia toteuttaa pääosin Itä-Suomen yliopisto yhteistyössä muiden työpakettien kanssa.

Pumaska-hanketta on esitelty useissa tapahtumissa, näyttelyissä ja konferensseissa Suomessa ja ulkomailla. Lisäksi projektista on laadittu yleistajuisia artikkeleita ja blogikirjoituksia. Verkostoitumista on edistetty laajasti alan yritysten ja tutkimusorganisaatioiden kanssa.

Ajankohtaista

Yhteystiedot

HAMK, Hämeen ammattikorkeakoulun kirjoitettu mustalla tekstillä. Vieressä HAMKin symboli

Seuraa meitä somessa!

Tutustu tutkimuksemme somekanaviin: