MaKe Häme ja MaKe Kaakkois-Suomi
Kestävästi ja vastuullisesti toimiva maatila Hämeessä ja Kestävästi ja vastuullisesti toimiva maatila Kaakkois-Suomessa
Hankkeen tiedot
| Hanke | MaKe Häme – Kestävästi ja vastuullisesti toimiva maatila Hämeessä |
| Kesto | 1.3.2024–31.12.2026 |
| Toteuttajat | ProAgria Etelä-Suomi (päätoteuttaja), Hämeen ammattikorkeakoulu |
| Rahoittajat | SIsä-Suomen Elinvoimakeskus, Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus, Euroopan maaseuturahasto 2023-2027, EU:n rahoitusosuus 90 % |
| Budjetti | 333 333,34 € (HAMKin osuus 119 127 €) |
Hankkeen tiedot
| Hanke | MaKe Kaakkois-Suomi – Kestävästi ja vastuullisesti toimiva maatila Kaakkois-Suomessa |
| Kesto | 1.3.2024–31.12.2026 |
| Toteuttajat | ProAgria Etelä-Suomi (päätoteuttaja), Hämeen ammattikorkeakoulu |
| Rahoittajat | Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Euroopan maaseuturahasto 2023-2027, EU:n rahoitusosuus 90 % |
| Budjetti | 311 111,11 € (HAMKin osuus 81 670 €) |
Edistämme älykästä ja kestävää viljelyä sekä digitaalisten työvälineiden käyttöä kasvi- ja kotieläintiloilla.
Ilmastonmuutokseen varautuminen, sopeutuminen ja hillintä sekä luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen ovat väistämättä ajankohtaisia ja jatkossa voimistuvia asioita. Ilmastonmuutos saattaa parantaa maatalouden tuotantokykyä lähitulevaisuudessa pidentyvän kasvukauden ja suuremman lämpösumman kautta. Kuitenkin sään vaihtelut ja ääri-ilmiöt sekä suurempi tauti- ja tuholaispaine saattavat aikaansaada ennalta arvaamattomia haittoja maataloudelle.
Maatilayrittäjät voivat hyötyä parhaiten positiivista muutoksista ja minimoida haittoja varautumalla muutoksiin ennakoivasti, tiedonhankinnalla ja kouluttautumalla. Kestävästi ja vastuullisesti toimiva maatila -hankkeet tarjoavat tiedonvälitystä ja koulutusta maatilayrittäjille tuleviin tuotannollisiin ympäristömuutoksiin varautumisessa ja niiden hyödyntämisessä. Tiedonvälitystä ja koulutusta tarjotaan pienryhmissä, webinaareissa, peltotapahtumissa, seminaareissa sekä koti- ja ulkomaan matkoilla. Hanketta toteuttavat ProAgria Etelä-Suomi ja Hämeen ammattikorkeakoulu. ProAgria Etelä-Suomi on hankkeen hallinnoija ja vastuullinen toteuttaja.
Kohderyhmä
Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat Hämeen ja Kaakkois-Suomen alueen maatilayrittäjät. Kaikki maatalousalan toimijat voivat osallistua webinaareihin, työpajoihin ja havaintopäiviin. Tilaisuudet ovat maksuttomia opintomatkaa lukuun ottamatta.
Toiminta-alue
MaKe Hämeessä Kanta- ja Päijät-Häme ja MaKe Kaakkois-Suomessa Kymenlaakso ja Etelä-Karjala
Seuraa hanketta
Hankkeen tapahtumista julkaistaan lisätietoa Facebook-ryhmissä:
Elinvoimainen maitotila:
Elinvoimainen kasvitila:
HAMK Maaseutuelinkeinot:
Ajankohtaista
HAMK Mustialan pellonpiennarpäivä 27.8.2026
Aika: 27.8.2026 klo 10–14
Paikka: Mustialan kampus, Mustialantie 105, Mustiala (Tammela)
Päivän teemana on monimuotoisuus ja viljelyvarmuus.
Paikalla runsaasti yhteistyökumppaneita ja useita esittelypisteitä pelloilla ja navetan pihalla, joissa voit kiertää omaan tahtiisi.
Pellonpiennarpäivä on kaikille avoin. Alueelta löytyy kahviteltta ja opiskelijaravintola Huttulassa on mahdollisuus omakustanteiseen ruokailuun kello 11–12.30. Ilmoittauduthan ruokailuun viimeistään 26.8.2026.
Sorkat kuntoon 9.-10.9.2026
Kun sorkat ovat kunnossa, eläinten hyvinvointi paranee ja saadaan enemmän maitoa ja parempi hedelmällisyys sekä pitkäikäisemmät lehmät. Ensimmäisenä päivänä tietoiskuja ja havainnointia ja toisena päivänä opastettua työskentelyä teurassorkkien kanssa. Varaa päivät kalenteriisi!
Ohjelma ja ilmoittautumiset tulossa myöhemmin.
Kasvustojen seuranta ja tiedonkeruu
Maatilan toiminnan kehittämisessä tärkeänä osana on arvioida tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia. Ensimmäinen askel on riittävä tiedonkeruu kehitettävistä toimenpiteistä. Tietoa (dataa) kerääntyy jopa itsestään nykyaikaisten työkoneiden ja satelliittien toimesta. Olennaista on, että viljelijällä on pääsy sekä kyky käsitellä kerääntynyttä dataa. Kuitenkin myös viljelijän itse keräämä tieto on arvokasta toiminnan kehittämisen kannalta.
Osana MaKe Häme- ja MaKe Kaakkois-Suomi -hankkeita Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilalla toteutetaan kasvukauden aikana kasvustojen seurantaa. Kaikki kerätyt havainnot sekä muu peltolohkoihin liittyvä tieto päivitetään opetus- ja tutkimusmaatilan verkkosivuille. Tilan päätuotantosuunnan ollessa maidontuotanto, on nurmi tärkeässä osassa tilan kasvintuotantoa. Nurmen kasvua seurataan yleispiirteisesti sekä tarkemmin muun muassa korjuuaikanäytteillä ja kasvustonäytteillä. Viljojen ja palkoviljojen kasvua seurataan laskemalla oraiden/taimien määrää, versojen määrää, tähkien ja palkojen määrää, sekä siementen määrää ja painoa. Kasvukauden aikana tehdään kasveille myös lehtivihreämittauksia. Tilalla tehdään useita lannoituskokeiluja, joista saadaan vertailuaineistoa.
Lehtivihreän määrä vaikuttaa kasvin kykyyn yhteyttää, joten se on olennainen tieto kasvin mahdollista lisälannoitusta suunnitellessa. Mittauksen pääasiallisena tarkoituksena on selvittää, onko kasvilla vajetta typestä. Kuitenkin täytyy huomioida myös muiden ravinteiden tila ja tehdä mahdollinen lannoitus tasapainoisesti. Mittausta voidaan myös hyödyntää aiemmin tehtyjen toimenpiteiden vertailuun.
Satokomponenttien avulla arvioidaan tulevan sadon määrää jo ennen sadonkorjuuta. Niiden avulla voidaan myös seurata kasvuston vointia eri kehitysasteilla. Viljan oraiden määrä kertoo kylvömäärän sekä itävyyden onnistumisesta, versojen määrä pensomisen eli sivuversojen kehittymisestä. Tähkien määrä kertoo, kuinka moni versoista lopulta tuottaa siemeniä. Palkoviljoilla kasvutapa ja terminologia ovat erilaiset, mutta periaate sama.
Nurmen kuivatetuista kasvustonäytteistä saadaan määritettyä kuiva-ainesato sekä kuiva-aine pitoisuus. Niistä voidaan myös analysoida D-arvo sekä raakavalkuaisen ja kuidun määrä.
Korjuuaikanäytteiden avulla määritetään optimaalisin rehunteon ajankohta. Tärkein rehun analysoitava tekijä on nurmen D-arvo. Näytteitä otetaan säännöllisin väliajoin ja se aloitetaan hyvissä ajoin, jotta optimaalisimman ajankohdan määrittäminen on mahdollista.
Tulokset
Tutustu kumppanuusmaatalouteen ja sen kehittämisehdotuksiin!
Jenni Lestelän opinnäytetyö Kumppanuusmaatalous – nykytila ja tulevaisuus Suomessa on erinomainen tietopaketti aiheesta. Työ on tehty MaKe Häme ja MaKe Kaakkois-Suomi hankkeiden toimeksiannosta osana agrologi (AMK) -opintoja HAMKissa keväällä 2026.
Maatilan ekosysteemi – Opas maatilaympäristön ekosysteemien tunnistamiseen ja ylläpitämiseen
Maatilan muutosjoustavuuteen vaikuttaa myös luonnon ekosysteemien turvaaminen ja monimuotoisella luonnolla pidetään yllä maatalousyrittäjälle elintärkeitä ekosysteemipalveluita. Rikkaalla luonnon monimuotoisuudella pyritään monimuotoiseen ekosysteemiin, joka tarkoittaa varmemmin toimivaa ekosysteemiä. Myös silloin, kun olosuhteet muuttuvat esimerkiksi ilmastonmuutoksen myötä.
MaKe Hämeen ja MaKe Kaakkois-Suomen toimeksiannosta toteutettiin opinnäytetyö, jonka myötä valmistui opas Maatilan ekosysteemi – Opas maatilan ekosysteemien tunnistamiseen ja ylläpitämiseen. Oppaan tarkoitus on helpottaa oman maatalousympäristön resurssien tarkastelua ekosysteemien ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Helposti lähestyttävään oppaaseen on koottu tietoa, jonka avulla voi havainnoida ympäristössä jo olemassa olevia asioita sekä vinkkejä, miten luonnon monimuotoisuutta voisi entisestään omassa ympäristössään lisätä. Oppaaseen on myös listattu materiaaleja, joista voi itsenäisesti hakea lisätietoa.
Oppaan on koonnut Elina Kuusela-Hurmeranta.
Menneet tapahtumat ja materiaalit
Aika: 30.6.2026 klo 13.00 – 16.00
Paikka: Peto-ojantie 60, Vaulammi, Jokioinen
Vietimme inspiroivaa peltopäivää Jokioisilla! Päivän aikana otimme selvää, miten pölytyspalvelu auttaa varmistamaan parhaat sadot, kuinka monimuotoisuus lisää tilan muutoskestävyyttä, ja miten monipuolinen viljelykierto toimii käytännön apuna kannattavuuden parantamisessa.
Päivässä mukana Boreal, Hunajayhtymä ja TransFarm.
Päivän aiheina nautojen merkitys Suomen maataloudessa, nurmet ja erityisesti apilat, maitoalan tulevaisuuden näkymät. Tutkijapuheenvuoroja ja viljelijäpuheenvuoro Maalaisjärki – Anna.
Opiskelijaryhmien posteriesityksiä:
Videolle on koottu opiskelijoiden esityksiä, joissa opiskelijat tarkastelevat Suomen ruokajärjestelmää.
Alla olevissa postereissa opiskelijat tarkastelevat oman kotimaansa ruokajärjestelmää ja pohtivat, miten erilaiset ympäristö-, talous-, kulttuuri- ja yhteiskunnalliset tekijät vaikuttavat ruoan tuotantoon sekä kulutukseen. Samalla tutustutaan myös ruokajärjestelmän tavoitteisiin sekä arvioidaan kyseisen maan ruokajärjestelmän vahvuuksia ja kehittämiskohteita valitun näkökulman kautta.
Posterit olivat esillä Nautojen rooli ruokajärjestelmässä -päivässä.
Päivän aikana kuulimme konkreettisia esimerkkejä toimivista ratkaisuista ja tarkastelimme peltometsäviljelyä agroekologisesta näkökulmasta. Lisäksi opiskelijat esittelivät omia posteritöitään eri kohteista. Lopuksi kävimme tutustumassa kahteen HAMK Mustialassa olevaan kohteeseen, mihin opiskelijat ovat hakeneet ratkaisuja, eli kuusiaitaan ja omenatarhaan.
Esitykset:
Peltometsäviljely agroekologin silmin, Tiiti Kämäri
Peltometsäviljely:
Kokeiluja Euroopassa ja Länsi-Uusimaalla, Iiris Mattila
Opiskelijoiden kuusiaitaposterit ja -esitykset:
Opiskelijoiden omenatarhaposterit ja -esitykset:
Opiskelijoiden Mikkolan tilan työesitykset:
Päivässä päästiin kuulemaan maatalousdronesta, antureista ja kuvantamisesta sekä kokeilemaan traktorin automaattiohjausta.
Esitykset:
Kokemuksia puna-apilan siementuotannosta, Sakari Raiskio
Luomusiementuotanto Tyynelän tilalla, Juuso Joona
Viljantuotannon taloudelliset haasteet kärjistyvät, Sari Peltonen, kehityspäällikkö, kasvintuotanto, ProAgria Keskusten Liitto
Blogiteksti liittyy Samuli Seppäsen (ProAgria Etelä-Suomi) päivän esitykseen Kasvinviljelyn kannattavuuden näkymät vuodelle 2026 ja vaihtoehtoiset satokasvit.
Tapahtumassa pohdittiin, mitä on globaali ja kestävä ruokaturva ja kuinka suomalaisen ruokajärjestelmän tulevaisuus kenties muuttaa sitä mitä syömme ja mitä pelloilla ja pihatoissa kasvaa.
MaKe Häme järjesti tapahtuman yhdessä Verkostoista voimaa Hämeen ruokaidentiteetin vahvistamiseen – RuokaSyke kanssa.
Esitykset:
Juha Helenius
Ruokastrategian toimeenpano – fossiilitalouden jälkeiseen kestävään ruokajärjestelmään
Kaisa Karttunen
Kestävä ruokaturva, globaali näkökulma
Irene Kuhmonen
Suomen ruokajärjestelmä tienhaarassa
Mitä riskejä maatilat kohtaavat ja miten tilat voivat parantaa varautumista erilaisiin riskeihin? Mitkä ovat maatalouden huoltovarmuuden olennaisimmat kysymykset? Tapahtuma järjestettiin yhdessä Luken ARMAS-hankkeen kanssa.
Viljelijäryhmähankkeiden rahoitusmahdollisuudet, Jukka Penttilä, Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus
Hankkeiden valmistelu ja mitä sitten tapahtuikaan?, Tiina Heinonen, ProAgria, Etelä-Suomi
”A2 maituu” -hanke, Jaana Puhakka, MKN Itä-Suomi
Sopimuspohjaisen suoramyynnin malli – viljelijäryhmähankkeesta kohti
uutta yhteistyön tapaa, Susann Rännäri, Luomuliitto
Viljelijäryhmähanke tuo uutta virtaa tilan kehittämiseen – uusi hankemuoto rohkaisee yhteistyöhön, Saara Liespuu, AGRImedia
Osallistuimme maailman johtavaan maatalouskonealan tapahtumaan AGRITECNICA 2025:een.
MaKe-hanke oli mukana rinnakkaisohjelmassa Kannattava ja kestävä luomutuotanto.
Nurmi kaiken perustana – Toukolan tilalla laidun ruokkii ja uudistaa, Luomuliitto
Onnistunut nurmi, riittävä muokkaus ja oikea-aikainen lannoitus ennätyssadon avaimena, Luomuliitto
Puuta heinää -podcast: 8. Antti Tolja
Maissipäivä Lammilla:
Esitysmateriaalit:
Maissisäilörehu ruokinnassa, Heli Ojala, ProAgria Etelä-Suomi ry
Maissinviljely Loukasten tilalla, Antti Koljonen
Maissin viljelytekniikka ja ympäristövaikutukset, Anniina Lehtilä, Luke
Rehumaissin viljely, lannoitus ja kasvinsuojelu, Essi Niilo-Rämä, Viljelijän Berner
Maissisäilörehu -tapahtuma:
Esitysmateriaalit:
Yhteenveto päivistä
Luomumaissisäilörehua lehmille Mustialassa, Kaisa Kuoppala, Leena Kukkula, Jari Heikkonen ja Jukka Korhonen
Maissisäilörehu on hyvä lisä ruokintaan, Pirjo Mälkiä
Päivän aikana tutustuttiin erilaisiin muokkaustapoihin syysviljojen perustamista varten. Osallistujat pääsivät tarkastelemaan eri menetelmien muokkausjälkeä sekä seuraamaan käytännön työnäytöksiä pellolla. Tilaisuudessa keskusteltiin erityisesti sänkimuokkauksesta ja nurmen mekaanisesta päättämisestä sekä eri menetelmien soveltuvuudesta käytännön viljelyyn.
Tapahtuman asiantuntijatorilla oli mukana monipuolinen joukko luomuviljelyn, tutkimuksen ja kehittämishankkeiden toimijoita. Päivä tarjosi osallistujille mahdollisuuden verkostoitumiseen, kokemusten vaihtoon sekä keskusteluun alan ajankohtaisista teemoista.
Kun yhdistetään
viljelykierto ja
muokkauskierto,
saadaan tulosta,
Boris Lindgård sanoo, Saara Liespuu, AGRImedia
10.6.2025 Peltopäivä Rouhiaisen tilalla Kimolassa
Janne Rouhiaisen ja Minna Tarkkasen tila on kasvinviljelytila, jossa on monipuolinen viljelykierto sekä paljon erilaista koe- ja kokeilutoimintaa. Alussa saimme tutustua tilaan ja sitten kävimme peltokierroksella, jossa näimme mm. syys rapsin, -rypsin, linssin ja kuminan. Saimme kuulla samalla myös Fieldview peltodatan keruujärjestelmästä.
9.7.2025 Peltopäivä Setälä-Eerolan tilalla Tuuloksessa Hämeenlinnassa
Jari Eerolan ja Elisa Uusi-Heikkilän tilalla tutustuimme kustannustehokkaaseen ja kannattavaan toimintaan nautatilalla. Peltokierroksella keskustelimme uudistavasta viljelystä, monipuolisesta viljelykierrosta, maan kasvukunnosta ja monesta muusta asiasta.
16.7.2025 Peltopäivä Koskenniemen tilalla Elimäellä Kouvolassa
Tilalla on tehty sukupolvenvaihdos 5 vuotta sitten. Pääsimme tutustumaan kasvinviljelytilaan, jota hoidetaan uudistavalla otteella.
Jari Eerola kehittää Setälä-Eerolan Tilaa uudistavan viljelyn oppien mukaan, Saara Liespuu, AGRImedia
Esitysmateriaalit:
Tilannetajuinen päätöksenteko maatiloilla, Soja Sädeharju
Kestävät viljelymenetelmät ja maaperän terveys, Ansa Palojärvi
Maatilan ekosysteemien tunnistaminen ja ylläpitäminen, Riitta Lehtinen
Uudistava viljely -tuloksia viljelijähaastatteluista, Krista Kaivo-oja
Uudistavaa maanviljelyä käytännössä, Niklas Maisi
Esitysmateriaalit:
Fosfori ja typpi nautakarjataloudessa – uusien tulosten merkitys, Perttu Virkajärvi, Luke
Näkökulmia ruokintaan ja laiduntamiseen, Sanna Nokka, vastuullisuus ja maidontuotannon kehittäminen, Valio
Kotieläinjalostuksen työkalut kestävään maidontuotantoon, Seppo Niskanen, Viking Genetics
Teknologiset valmiudet kestävän maidontuotannon edistämiseen -nykytila ja tulevaisuus, Lauri Ketola, HAMK
Kestävä ja vastuullinen maidontuotanto, Iina Närvänen, maitotilayrittäjä, Ypäjä
Esitysmateriaalit:
Avauspuheenvuoro, Emma Nylund, HAMK
Kestävä ruokajärjestelmä, Liisa Pietola, Sitra
Maatalouden vähähiilisyystiekartta, Jukka Rantala, MTK
Miten pois vastakkainasettelusta ja ilmastoahdistuksesta, Jaana Sorvali, Luke
Miten maatalouspolitiikalla voidaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen, Tapani Yrjölä, HAMK
Viljelijän rooli muuttuvassa ilmastossa, Topi Maanela ja Elina Tuiskunen, Soidinsuon tila
Toteutus
Hankkeen toteutus jakautuu neljään kokonaisuuteen.
1. Pienryhmätoiminta
2. Koulutusohjelmat
3. Lyhytkestoiset tapahtumat ja opintomatkat
4. Älykäs maatalous – viljele viisaasti (HAMK toteuttaa)
Kokonaisuudessa esitellään uusinta teknologiaa ja innovatiivisia uudistavan viljelyn kokeiluja. Lisätään uudistavan viljelyn kiinnostavuutta ja parannetaan maatilayrittäjien osaamista uudistavan viljelyn käytännöissä. Uudistava viljely pyrkii parantamaan ruuantuotannon yhteydessä maaperän kasvukuntoa, vesiensuojelua ja maatalousekosysteemien tilaa jatkuvasti ja kokonaisvaltaisesti. Selvitetään tilojen käytössä olevaa tekniikkaa, tutustutaan peltorobotiikkaan ja hyödynnetään satelliitti- ja satokarttojen sekä peltoon asennettujen antureiden tuottamaa tietoa. Järjestetään webinaareja, sparrauspäiviä, työpajoja ja havaintopäiviä sekä opintomatka.
Uudistavan viljelyn menetelmien lisääntynyt käyttö antaa yrittäjille työkaluja, joilla voi parantaa viljelykasvien satovarmuutta, vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä ja lisätä hiilen varastoitumista sekä luonnon monimuotoisuutta. Tietämys robotiikan mahdollisuuksista ja käytöstä, datan hallinnasta, käytöstä ja hyödyntämisestä lisääntyy. Digiteknologian ja automaation käytön parhaat käytännöt tulevat esille, tuottaen konkreettisia hyötyjä maatalousyrittäjille, alan asiantuntijoille, opetushenkilöstölle ja opiskelijoille.
Yhteystiedot
Terhi Mäkilä
Hankkeen projektipäällikkö
ProAgria Etelä-Suomi
terhi.makila@proagria.fi
+358407092478
